(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Charlie Hebdo – Wikipedia
Wikipedia

Charlie Hebdo

ranskalainen satiirinen julkaisu

Charlie Hebdo (suom. Viikkolehti Charlie) on ranskalainen viikoittain ilmestyvä satiirilehti, joka edustaa Ranskan poliittista vasemmistoradikalismia.[5][6] Charlie Hebdon päätoimittaja, Stéphane Charbonnier kuvaili lehteä sekularistiseksi ja ateistiseksi.[7] Lehti julkaisee artikkeleita kulttuurista, uskonnosta, politiikasta ja eritoten Ranskan kansallismielisestä poliittisesta oikeistosta (etenkin Kansallinen rintama puolueesta)[8]

Charlie Hebdo
Lehtityyppi viikkolehti
Aihealue poliittinen pilalehti
Kustantaja Les Éditions Rotative
ISSN ISSN 1240-0068
Levikki 48 000[1] (2010)
Perustettu 1970[2], 1992
Päätoimittaja Stephane Charbonnier (Charb)[3]
Sitoutuneisuus vasemmisto, sekularismi, ateismi, antirasismi[4]
Kotikunta Pariisi
Kotimaa Ranska
Sivukoko tabloid
Ilmestymistiheys kerran viikossa
Kieli ranska
Aiheesta muualla
OCLC
Kotisivu
Charlie Hebdon toimitus Pariisissa.

Lehti on ilmestynyt keskiviikkoisin, ja lisäksi se julkaisee epäsäännöllisesti erikoisnumeroita.

Lehden toimitukseen tehtiin tammikuussa 2015 aseellinen hyökkäys, jossa suuri osa sen piirtäjistä surmattiin.

Sisältö

muokkaa

Charlie Hebdo on sävyltään epäkunnioittava ja äänekkäästi toisinajatteleva. Se vaalii hullun vuoden 1968 vallankumouksellista henkeä.

Omien sanojensa mukaan lehti pilkkaa kaikenlaista ääriajattelua ja uskonnollista fundamentalismia. Ääri-islamilaisuuden ohella se on pilkannut yhtä lailla katolisen kirkon johtajaa paavia.[9]

Lehden piirtäjän Willemin mukaan lehden satiiri on vahvasti kulttuurisidonnaista, ja sen huumori toimii vain ranskan kielellä.[10]

Historia

muokkaa

Charlie Hebdo sai alkunsa, kun marraskuussa 1970 Hara-Kiri-lehti kiellettiin Charles de Gaullen kuoleman jälkeen julkaistun pilkallisen etusivun vuoksi. Virallisena syynä oli tosin sukupuolisiveellisyyden loukkaaminen.[9] Lehden toimittajat perustivat uuden lehden nimellä Charlie Hebdo.[2]

Alun perin lehteä julkaistiin vuosina 1970–1981, minkä jälkeen se lakkautettiin lukuisten oikeusjuttujen tuottamien kustannusten vuoksi. Lehti herätettiin uudelleen henkiin 1992. Vuodesta 2009 tammikuun 2015 hyökkäykseen asti päätoimittaja oli hyökkäyksessä kuollut sarjakuvantekijä Stéphane Charbonnier alias Charb. Hänen edeltäjiään olivat François Cavanna (1970–1981) ja Philippe Val (1992–2009).

Siné-tapaus

muokkaa

Siné-tapaus 2008 liittyi pilapiirrokseen, jossa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn poika kääntyy juutalaisuuteen taloudellisista syistä.[11][12] Taustana oli Jean Sarkozyn avioliitto varakkaan juutalaisen perijättären kanssa.[12] Pilapiirros johti 20 vuotta Charlie Hebdossa toimineen poliittisen pilapiirtäjän Sinén (oik. Maurice Sinet) irtisanomiseen.[12][11] Charlie Hebdon päätoimittaja Philippe Val pyysi Sinétä pyytämään anteeksi, mutta tämä kieltäytyi.[12] Vuonna 2008 lehteen piirtänyt taiteilija Siné sai tappouhkauksia juutalaiselta Jewish Defense League -järjestöltä.[11] Ligue contre le racisme et l’antisémitisme (LICRA) haastoi Sinén oikeuteen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, mutta hänet vapautettiin syytteistä.[13] Charlie Hebdo tuomittiin Sinén perusteettomasta irtisanomisesta 90 000 euron korvauksiin.[14]

Muhammad-jupakka

muokkaa

Lehden julkaistua vuonna 2005 Jyllands-Postenin pilakuvan se joutui oikeuteen, mutta vapautettiin syytteistä.[15] Oikeudenkäynnin aikana sisäministeri Nicolas Sarkozy ilmaisi tukensa Charlie Hebdolle.[16] Vuotta aiemmin pääministeri Dominique de Villepin oli luonnehtinut lehden toimintaa vastuuttomaksi.[17]

Hyökkäykset lehteä vastaan

muokkaa

Kun 2. marraskuuta 2011 julkaistiin lehden erikoisnumero Charia Hebdo, jonka vierailevana toimittajana oli olevinaan profeetta Muhammad, lehden toimitustilat tuhottiin polttopulloiskulla.[3][18]

Lehden toimitukseen 7. tammikuuta 2015 tehdyssä hyökkäyksessä sai surmansa 12 ihmistä.[19] Hyökkäyksen jälkeistä numeroa painettiin 7 miljoonaa kappaletta.[20] Kannessa profeetta Muhammedilla on kyltti, jossa lukee "Minä olen Charlie". Kannessa on myös teksti: "Kaikki on annettu anteeksi". Kannen piirsi Renald Luzier, joka selvisi iskusta. Toukokuussa 2015 hän kuitenkin ilmoitti eroavansa lehden palveluksesta, sillä jatkaminen lehdessä kävi raskaaksi. Hän on poliisin suojeluksessa, kuten muutkin selviytyneet.[21][22] Lehden tilaajien määrä nousi iskun jälkeen kymmenestä tuhannesta kahteensataan tuhanteen.[23]

Toimitukseen tehdyn hyökkäyksen jälkeen lehti jäi tauolle julkaistuaan yhden numeron 14. tammikuuta.[24] Seuraava numero ilmestyi 25. helmikuuta 2015.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Siné: "C'est les lecteurs qui manquent, pas le pognon", Rue89, 30.3.2010. Viitattu 3.11.2010 (ranskaksi)
  2. ↑ a b Charlie Hebdo on pilkannut kaikkea ääriajattelua 7.1.2015. Yleisradio. Viitattu 8.1.2015.
  3. ↑ a b Attack on French satirical paper Charlie Hebdo by Muslims because they invited the prophet Muhammed to become the newpaper's editor BBC News 2.11.2011. Viitattu 3.11.2010 (englanniksi)
  4. ↑ Charb: Non, "Charlie Hebdo" n’est pas raciste! Le Monde. Viitattu 20.1.2014. (ranskaksi)
  5. ↑ Charlie Hebdo and its place in French journalism BBC. (englanniksi)
  6. ↑ Charlie Hebdo: Gun attack on French magazine kills 12 BBC. Viitattu 20.1.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Refile-No rules, no regrets for French cartoonists in Mohammad storm Reuters. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Charlie Hebdo: They're Not Racist Just Because You're Offended Huffingtonpost. Viitattu 22.1.2015. (englanniksi)
  9. ↑ a b Mistä Charlie Hebdo sai nimensä? Poistyöpöydältä 10.1.2015
  10. ↑ Charlie Hebdo -iskusta selviytynyt pilapiirtäjä: Minulle piirtäminen on vapautta 23.3.2015. Yle uutiset. Viitattu 23.3.2015.
  11. ↑ a b c Hätsk fransk debatt om antisemitism 13.8.2008. SVT Nyheter. Viitattu 8.1.2015. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b c d French cartoonist Sine on trial on charges of anti-Semitism over Sarkozy jibe 27.1.2009. Telegraph. Viitattu 28.1.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Affaire Jean Sarkozy le dessanteur sine relaxe, Le Figaro
  14. ↑ Charlie Hebdo doit verser 90 000 euros a sine, Liberation
  15. ↑ Virtanen, Jenni: Naurat tai itket ja naurat. Helsingin Sanomat 3.11.2011, s. B 6.
  16. ↑ Ranskalaislehti puolusti pilakuvia. Länsi-Savo. 8.2.2007 s. 16
  17. ↑ EU-maat hajosivat Muhammad-kannoissaan. Länsi-Savo. 17.2.2006 s. 20
  18. ↑ Profeetta Muhammedilla pilailevaan ranskalaislehteen polttopulloisku.[vanhentunut linkki] Hs.fi 2.11.2011.
  19. ↑ Teemu Hallamaa: Ranskalaislehden toimitukseen tehdyn hyökkäyksen uhriluku kasvaa 7.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 7.1.2015.
  20. ↑ Charlie Hebdo now printing 7 million copies 17.1.2015. CNN. Viitattu 20.1.2015. (englanniksi)
  21. ↑ Katriina Töyrylä: Terrori-iskusta selvinnyt pilapiirtäjä Luz jättää Charlie Hebdon Yle.fi/uutiset. 19.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
  22. ↑ Charlie Hebdo nostaa painoksensa viiteen miljoonaan 14.1.2014. Yle. Viitattu 18.1.2015.
  23. ↑ Number of Charlie Hebdo subscribers up 20-fold after attacks 3.2.2015. Yahoo! News. Viitattu 12.2.2015.
  24. ↑ El Pais

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charlie Hebdo.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Charlie_Hebdo&oldid=22322941”