Konnanulpukka
Konnanulpukka (Nuphar pumila) on isoulpukkaa eli ulpukkaa (Nuphar lutea) läheisesti muistuttava keltakukkainen vesikasvi, jota tavataan laajalla alueella pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä.
| Konnanulpukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Nymphaeales |
| Heimo: | Lummekasvit Nymphaeaceae |
| Suku: | Ulpukat Nuphar |
| Laji: | pumila |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaKonnanulpukan pitkähkö juurakko on vaakasuora ja 1–2 cm paksu. Kaikki lehdet ovat korvakkeettomia, ja niiden ruotien ilmaontelot ovat samankokoisia. Uposlehtien lapa on pyöreähkö ja kurttuinen. Kelluslehtien ruoti on litteähkö, tummahkonvihreä lehtilapa pitkänpyöreä, kooltaan 8–12 × 6–9 cm ja alta karvainen. Lehtilavan suonet ovat näennäisen halkihaaraisia ja päättyvät lehtilaitaan. Kukka on keltainen, pallomainen ja 1,5–3,5 cm leveä. Verhiö on viisi- tai joskus harvoin kuusilehtinen. Kaikki verholehdet ovat ulkopinnaltaan vihreitä. Terälehtiä on 8–13 kappaletta, ja ne ovat 1/5–1/4 verholehtien pituudesta. Emin sikiäin on kehänpäällinen. Emin ”kärsämäinen” luottilevy on väriltään keltainen, 4–6 mm leveä, tähtimäinen ja reunoiltaan syvämutkainen. Selvästi luottilevyn pinnasta koholla olevia luottisäteitä on 8–11 kappaletta, ja ne ulottuvat levyn reunoihin saakka. Suomessa konnanulpukka kukkii kesä-elokuussa. Vedenpinnalla kypsyvien hedelmien sisällä on noin 3 mm pitkiä siemeniä.[2]
Konnanulpukka muistuttaa huomattavasti toista Suomessa tavattavaa ulpukkalajia, suurikokoisempaa isoulpukkaa eli ulpukkaa, jonka kanssa se myös helposti risteytyy. Risteymä tunnetaan nimellä pohjanulpukka (N. lutea × pumila) ja on varsinkin Pohjois-Suomessa usein kantalajejaan yleisempi.[3][4]
Levinneisyys
muokkaaEuroopassa konnanulpukan päälevinneisyysalue ulottuu Norjasta, Ruotsista ja Suomesta Baltian maihin ja Venäjän pohjoisosissa Uralille saakka. Muualla mantereella sitä tavataan paikoin muun muassa Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Alppien alueella, Ranskassa ja Skotlannissa. Euroopasta konnanulpukan levinneisyysalue jatkuu läpi Keski-Siperian aina Japaniin asti. Lajia esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, jossa sitä kasvaa Kanadan keski- ja itäosissa sekä Yhdysvaltain koillisosissa.[5]
Suomessa konnanulpukka kuuluu alkuperäiseen lajistoon. Sitä tavataan harvinaisena Etelä-Suomessa, mutta yleistyy pohjoisempaan päin mentäessä.[3][6] Ahvenanmaalta laji on hävinnyt.[7] Etelä- ja Keski-Suomessa konnanulpukka on monin paikoin harvinaistunut ja siksi paikallisesti silmälläpidettävä laji.[8]
Elinympäristö
muokkaaKonnanulpukka kasvaa suojaisissa paikoissa lammissa ja järvissä, usein syvemmällä kuin ulpukka.[3][4]
Lähteet
muokkaa- Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopio 2002.
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Espoo 2010.
Viitteet
muokkaa- ↑ Maiz-Tome, L.: Nuphar pumila IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Retkeilykasvio 1998, 64–65.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 65.
- ↑ a b Oulun kasvit 2005, s. 76.
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Dvärgnäckros (Nuphar pumila) (myös levinneisyyskartta) 2004–2011. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.10.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Konnanulpukan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 113.
- ↑ Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 153.