Ernst Edvard Rosenqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten ammunta
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Tukholma 1912 hirviammunnan kertalaukaukset, joukkuekilpailu

Ernst Edvard Rosenqvist (24. elokuuta 1869 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta27. toukokuuta 1932 Kuopio) oli suomalainen juristi, maaherra, urheilujärjestövaikuttaja, ampuja ja olympiamitalisti.[1][2]

Rosenqvistin vanhemmat olivat ajuri Benjamin Rosenqvist ja Maria Susanna Möller. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1890 ja suorittti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1894. Rosenqvist sai varatuomarin arvon 1897. [2][1]

Rosenqvist toimi asianajajana Viipurissa 1898–1904 ja Mikkelissä Mikkelin asianajotoimiston omistajana 1901–1918. Hän oli Mikkelin läänin maaherra 1918–1927 ja Kuopion tuomiokunnan tuomari 1927–1932.[2][1]

Rosenqvist oli 1906–1918 Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja pariin otteeseen valtuuston varapuheenjohtajana. Ensimmäisten kolmen eduskuntavaalin aikana Rosenqvist oli Mikkelin läänin vaalipiirin keskuslautakunnan puheenjohtajana. Hän oli vuodesta 1922 Pohjoismaiden Yhdyspankin Mikkelin konttorin johtokunnan jäsenenä. Rosenqvist oli jäsenenä ja sihteerinä apteekkiolojen järjestämistä varten 1907 asetetussa komiteassa sekä puheenjohtajana 1919 asetetussa asevelvollisuuslakikomiteassa ja vuonna 1921 maaseudun poliisikunnan ja sen palkkauksen uudelleen järjestämistä varten asetetussa komiteassa.[1]

Rosenqvist harrasti jo koulupoikavuosinaan ampumaurheilua ja hän oli vuodesta 1888 Suomen Metsästysyhdistyksen jäsenenä. Viipurissa asuessaan Rosenqvist oli mukana Viipurin läänin Metsästysseurassa ja Mikkeliin muutettuaan hän kuului Mikkelin läänin Ampumaseuraan. Hän oli mukana perustamassa 1918 Suomen Ampujainliittoa ja hänet valittiin 1919 liiton puheenjohtajaksi.[1]

Rosenqvist kuului Suomen hirviammunnan kertalaukauksien joukkuekilpailun olympiapronssia Tukholmassa 1912 voittaneeseen joukkueeseen. Yksilökilpailussa hän sijoittui 14:nneksi.[3] Vielä 56-vuotiaana hän ampui Viipurin mestaruuskilpailuissa pienoiskiväärillä 395 pistettä. Vuonna 1922 hän voitti hän toisen sijan kiväärikilpailussa Kööpenhaminassa ja 1929 60-vuotiaana hän oli mukana Tukholmassa maailmanmestaruuskilpailussa hirviammuntajoukkueessa.[1]

Suojeluskuntien perustamiseen osallistunut Rosenqvist oli Mannerheimin suosikki suojeluskuntien ylipäälliköksi, mistä virasta tämä kuitenkin kieltäytyi.[4] Hän toimi Mikkelin läänin maaherrana vuosina 1918–1927.[5] Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana Rosenqvist toimi vuodesta 1919 kuolemaansa, vuoteen 1932 saakka.[6]

Rosenqvist oli naimisissa vuodesta 1904 Hilja Braxénin kanssa.[2]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.