Joulukuusi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joulukuusi tanskalaisessa kodissa.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Täsmennys: Käsittelee pääasiassa vain suomalaisia. vrt. en-wiki.

Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.[1] Joulupuu voi olla myös kataja, mänty tai pihta. Puu koristellaan erilaisin koristein kuten sähkökynttilöin, joulupalloin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti.

Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.

Lastukuusi, haavasta käsin tehty koristekuusi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuusen alkuperästä on eri mielipiteitä. Tallinnan mukaan ensimmäinen julkinen joulukuusi oli Tallinnassa jo vuonna 1441. Riikalaisten arkistolähteiden mukaan joulukuusi olisi kotoisin Latviasta, jonne Mustapäiden veljeskunta toi sen vuonna 1510.[2] Erään tarinan mukaan joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Luultavimmin kuusen pystytys on tätäkin vanhempi tapa.

Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla.[3] Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla.[3]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.

Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta[3] ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.[4]

Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla.[5][6]

Chichilaki.

Georgiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georgialaisten perinteinen joulupuu on kuivatuista hassel- tai saksanpähkinän oksista tehty chichilaki. Se on vaalean värinen ja sen pituus voi olla 0,2–3 metriä.[7] Chichilakit ovat yleisimpiä Mustanmeren lähellä olevilla Gurian ja Samegrelon alueilla,[7] mutta niitä voi löytää myös joistain pääkaupunki Tbilisin kaupoista. Georgialaiset uskovat, että chichilaki muistuttaa pyhän Basileios Suuren partaa,[8] koska ortodoksinen kirkko viettää Basileioksen muistopäivää 1. tammikuuta.

Puolassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Podłaźniczka.

Puolassa oli pakanalliseen slaavilaiseen talvijuhlaan koliadaan liittyen tapana ripustaa kattoon podłaźniczka, joka oli pihdan, männyn tai kuusen oksa.[9] Oksa koristeltiin omenoilla, pähkinöillä, kekseillä, värikkäillä papereilla, olkitähdillä ja nauhoilla. Uskottiin, että puulla oli taianomaisia voimia, jotka liittyivät seuraavan vuoden sadonkorjuun onnistumiseen.

1700-luvun lopussa saksalainen joulukuusi alkoi korvata podłaźniczkan ja 1800-luvun alkuun mennessä tapa oli jo lähes täysin syrjäytetty.

Joulukuusi koristeena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen.[10] Napapiirille Joulupukin Kammarin eteen pystytetään vuosittain koko talven ajaksi suuri kuusi, jossa on koristevalot ja kaikkien kansallisvaltioiden liput.

Muovisen joulukuusen latvaosa koristeineen ja tähtineen.

Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led-kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään nuutinpäivänä. Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu. Yhden ihmisen talouksista vain puolet hankkii kotiinsa kuusen, vähintään nelihenkisistä perheistä 84 prosenttia.[11]

Joulukuusen hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulta lähtien joulukuusia on ryhdytty erikseen kasvattamaan ja tuomaan Suomeenkin, muun muassa Tanskasta. Kasvattajat voivat erikoistua tiettyihin koristekuusilajeihin. Joulukuusi saatetaan silti yhä kaataa itse metsästä, ellei sitä osteta joulukuusikauppiaalta. Joulukuusia myydään toreilla, markettien pihoilla, huoltoasemilla, kotipihoilla ja monilla muillakin myyntipaikoilla. On myös erityisiä joulukuusenmyyntipaikkoja. Joiltakin kuusenkasvatustiloilta puun voi käydä myös itse kaatamassa. Kuusten myyjinä ovat useimmiten joko metsänomistajat tai ammattimaiset joulukuusenkasvattajat.

Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ Tiesitkö: Maailman ensimmäinen joulukuusi oli Baltiassa – tosin sijainnista on edelleen kiistaa Yle Uutiset. Viitattu 24.12.2015.
  3. ↑ a b c Reunala, Aarne: Joulukuusen hämmästyttävä perinne Metsäntutkimus. 4/1997. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 9.12.2013.
  4. ↑ Natalia Brotherus, Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa WSOY 2007, ISBN 978-951-0-33713-4 . Viitattu 7.12.2009]
  5. ↑ Jyväskylässä luotu kestävä perinne Keskisuomalainen. 20.12.2011. Viitattu 25.10.2023.
  6. ↑ Jarkko Mänttäri: Kuusiperinne ja monet joululaulut kotoisin Jyväskylästä 24.12.2011. Kansan Uutiset. Viitattu 17.12.2012.
  7. ↑ a b Temo Bardzimashvili: Georgia Kicks Off New Year with Post-Modern Christmas Tree eurasianet.org. 22.12.2009. Arkistoitu .
  8. ↑ Chichilaki – the Georgian Xmas Tree tbilisi.gov.ge. Arkistoitu 12.4.2013.
  9. ↑ Ogrodowska, Barbara.: Zwyczaje, obrzędy i tradycje w Polsce : mały słownik. Warszawa: "Verbinum", 2001. 52483100. ISBN 8371921284, 9788371921285. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.11.2018).
  10. ↑ Kansallismuseo.fi
  11. ↑ Helsingin Sanomat 23.12.2006, lähteenä Sirpa Hartikaisen Heliassa tekemä tutkimus ja Joulupuuseuran puheenjohtajan Heini Katajiston haastattelu.
  12. ↑ Hallivuori, Laura: Viherrä joulusi 27.11.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Christmas tree

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joulukuusi.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joulukuusi&oldid=22071587”