13.1.2009 0:00
Millaiset ihmiset hankkivat lapsia? Kysymykseen vastasi Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkija Markus Jokela Tieteen päivillä.
Hän kertoi kahdesta suomalaisesta hankkeesta, joissa oli selvitetty persoonallisuuden vaikutusta jälkeläisten määrään.
Ensimmäisessä tutkimuksessa oli 1 313 osallistujaa. Heiltä oli mitattu murrosiässä johtajuutta sekä myöhemmin sitä, miten tämä piirre ennusti lasten hankkimista 39 ikävuoteen mennessä.
Johtajapiirteiset miehet ja naiset saivat muita enemmän lapsia. Myös monilla muilla eläimillä sosiaalisesti hallitsevat menestyvät pariutumismarkkinoilla alisteisia yksilöitä paremmin.
Toisessa työssä oli arvioitu 1 839 ihmisen aineiston avulla sosiaalisuuden, negatiivisen emotionaalisuuden ja aktiivisuuden vaikutusta.
Korkea sosiaalisuus lisäsi todennäköisyyttä tehdä ensimmäinen ja toinen lapsi.
Korkea negatiivinen emotionaalisuus ei vaikuttanut ensimmäisen lapsen hankkimiseen mutta vähensi toisen tai kolmannen vauvan todennäköisyyttä. Ominaisuus tarkoittaa taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten pelkoa ja vihaa, keskimääräistä helpommin ja useammin.
Miehillä suuri aktiivisuus lisäsi lapsilukua.
"Sosiaaliset ihmiset näyttävät pitävän vanhemmuutta houkuttelevampana kuin vähemmän sosiaaliset. Negatiivisen emotionaalisuuden vaikutus perhokokoon selittynee vanhemmuuteen liittyvällä stressillä: kokemukset esikoisen kasvattamisesta voivat vähentää innostusta enempiin lapsiin", Jokela selittää.
Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi
