Hae apua ahdistuneisuuteen!

 Suomalaisista noin kuusi prosenttia sairastaa yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Se heikentää merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä.

Ahdistuneisuus voi lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn niin, ettei hän enää ymmärrä olevansa sairas, eikä osaa hakea apua.

Ahdistuneisuushäiriö on kuitenkin diagnosoitavissa oleva sairaus, jota voidaan hoitaa.

Pitkittynyt ja ilman syytä ilmenevä ahdistus ja huoli sekä epämääräiset fyysiset oireet sekoitetaan usein masennukseen. Niitä saatetaan myös vähätellä normaaliin arjen paineisiin kuuluviksi.

Ahdistuneisuushäiriöstä on kuitenkin kyse silloin, kun huoli ja murhe ovat selkeästi liioiteltujaa ja ne kestävät yli puoli vuotta ja haittaavat normaalia elämää ja toimintakykyä.

Huolenaiheita saattavat olla esimerkiksi oma tai lähimmäisten terveydentila, ihmissuhteet tai taloudellinen tilanne.

- Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 prosenttia sairastaa ahdistuneisuushäiriötä. Sairauteen liittyvät oireet, kuten sydämen tykytykset, hikoilu, vatsavaivat ja hengen ahdistus tunnistetaan ja pyritään hoitamaan.

- Yhteyttä ahdistuneisuushäiriöön ei välttämättä tunnisteta. Ahdistuneisuushäiriölle kuitenkin on diagnoosi ja sitä voi ja pitää hoitaa, psykiatri Tarja Melartin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Hoitona psykoterapia ja lääkitys

Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan kognitiivisella psykoterapialla ja lääkkeillä. Käyttäytymisterapialla pyritään ahdistuneisuusherkkyyden ja epävarmuuden tunteen vähentämiseen sekä vaikeiden tilanteiden hallinnan parantamiseen.

Lääkehoitoa harkitaan silloin, jos ahdistuneisuusoireet jatkuvat yli puoli vuotta.

Esimerkiksi pregabaliini-valmiste hillitsee yliaktiivisen hermosolun toimintaa vähentäen ahdistuneisuusoireita. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetään myös bentsodiatsepiineja, SSRI-valmisteita, buspironia ja venlafaksiinia.