Sairauslomat lisääntyvät - maanantai suosituin päivä

 Yli kolmannes kaikista sairauslomapäivistä pidetään maanantaina, selviää tuoreesta brittiläisen konsulttiyrityksen teettämästä tutkimuksesta.

Tämän lisäksi suurin osa brittien poissaoloista tapahtuu ylivoimaisesti tammikuussa.

Kaikkein suurimmat sairauspoissaolojen syyt olivat tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä virus- ja stressiperäiset sairaudet.

Muun muassa selkäkipu oli yksi yleisimmistä syistä töistä poissaoloon. Tulokset perustuvat yksityisen sektorin, yli 11 000 työntekijän sairauslomapäivärekisteriin.

Tutkija: Maanantaisairaudet ovat
usein oire matalasta työmoraalista.

Kaiken kaikkiaan virusperäiset sairaudet olivat kaikkein yleisin syy poissaoloihin. Sairaslomapäivien pituudet olivat kuitenkin lyhyitä. Vastavuoroisesti vain harva otti sairaslomaa stressin vuoksi, mutta tällöin poissaolot olivat usein pidempiä.

Tutkija Phiroze Bilimorian mukaan maanantaisairaudet ja muut lyhyet poissaolot ovat yleensä oire matalasta työmoraalista ja sitoutumisesta tiettyihin työpaikkoihin.

Suomessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet tuntuvasti 1990-luvun laman päättymisen jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsauksen mukaan jäsenyritysten henkilöstöllä oli sairauksista ja työtapaturmista aiheutuvia poissaoloja vuonna 2006 noin 11 työpäivää henkilöä kohti.

Perinteisten sairauspoissaolojen selittäjien rinnalle on viimeaikaisissa tutkimuksissa noussut muun muassa alkoholin käyttö.

Kelan Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyistä vuosilta 1993-2005 selviää, että alkoholinkulutus on yhteydessä sekä miesten että naisten itse ilmoitettuihin poissaoloihin.

Vahvin riippuvuus alkoholinkulutuksen ja poissaolojen välillä oli alle 10 vuotta kouluja käyneillä miehillä.

Suomessa sairauspoissaolojen syyt ovat hyvin samantapaiset kuin Britanniassa. Työterveyslaitoksen tilaston mukaan vuonna 2008 eniten sairauspoissaoloja Suomessa aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (36 %) sekä mielenterveyden häiriöt (22 %).

Keskimääräistä enemmän poissaoloja oli muun muassa massa- ja paperi-, rakennus-, kiinteistö- ja siivoustyöntekijöillä.