25.9.2009 3:00
Confettin leikkipukua käytettiin ensin nimiäisissä, sitten sitä pidettiin juhlavaatteena nelivuotiaaksi saakka.
Kastemekkomuodissa perinteet istuvat lujassa. Omaperäistä vaatetta on jokseenkin toivotonta löytää. Se on melkeinpä tehtävä itse – tai teetettävä.
Moni meistä on kastettu valkoisessa mekossa, joka on kulkenut suvussa vuosikymmeniä, jopa yli sata vuotta. Joissain suvuissa kolttuihin on ollut tapana kirjailla kaikkien siinä kastettujen tyttöjen ja poikien nimet.
Kastepukuihin liittyy monesti muistoja ja tarinoita. Nelikuinen Iiris Rajala kastettiin kesällä mekossa, jonka äiti, Katri Hyvärinen, ompeli koulussa 9. luokan käsityötunnilla Raumalla vuonna 1995.
"En ajatellut silloin, että tästä tulisi juuri oman vauvani mekko", Hyvärinen sanoo.
Huolellisesti tehdyssä puuvillamekossa on käsin ommellut satiinikanttaukset helmassa ja yläosan kaarrokkeessa.
Hyvärinen olisi halunnut tuunata mekkoa vielä pitsipäällisellä, mutta aika loppui kesken.
Sen verran perhe halusi rikkoa perinteitä, että pukuun ommeltiin keltainen ja oranssi nauha iänikuisen prinsessanvaaleanpunaisen sijaan.
Myös juhlakakusta vaihdettiin kaikki vaaleanpunainen oranssiksi, kertoo Iiriksen isä, Tomi Rajala.
Nimiäisten yleistyminen ei ole ravistellut perinteitä: monesti vauva puetaan perinteisen näköiseen mekkoon myös nimiäisissä.
Kaikki kirkkoon kuulumattomat vanhemmat eivät kuitenkaan kelpuuta valkoista pitkää mekkoa, koska se viittaa liikaa kristilliseen perinteeseen.
Vaaleita potkupukuja käytetään paljon. Vähän erikoisempi valinta on valkoinen t-paita ja farkut tai lappuhaalari.
Myös leikkipuku käy hyvin.
Nyt kuusivuotias Matilda Pössin sai nimensä pikkukuvioisessa ranskalaisessa, "aivan liian kalliissa" Confettin leikkipuvussa. Samaa pukua käytettiin parempana juhlapukuna myöhemminkin, kolme–neljävuotiaaksi saakka, muistelee äiti, Riikka Muinonen.
Suvun ikivanhasta kastemekosta kieltäytyminen voi olla kova paikka isovanhemmille, ja perinteen katkaiseminen voi hiertää välejä pitkään.
Toki myös kristilliseen kasteeseen lapsen voi pukea vähän erikoisemmin, esimerkiksi tummaan "miesten" pukuun tai merimiespukuun.
Ennen vanhaan, kun materiaaleista oli pulaa, kastemekko saatettiin tehdä vaikkapa äidin morsiuspuvusta tai sen osista. Esimerkiksi vantaalaisen Synnöve Salosen suvussa kulkee puuvillainen kastemekko. Salosen isoäiti lisäsi mekkoon tyllikoristeet omasta morsiushunnustaan.
"Vuonna 1917 syntynyt äitini kastettiin ensimmäisenä. Sen jälkeen siinä on kastettu viitisenkymmentä suvun lasta", Salonen kertoo.
Mekko on niin pitkä, että sen helma ulottuu maahan saakka, kun vauvaa pidetään sylissä.
Kotimaista kastemekkodesignia:
Zalekua (03) 880 7820
Dedo's (03) 7522 521
TIESITKÖ?1600-luvulla kastemekko oli kirjava 25.9. 3:00
Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi
