TilastotRuokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin.
Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ketjussa hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa.
Viime vuosina Lukessa on tutkittu ruokahävikin määriä, syitä ja jakautumista erilaisten kotitalouksien, ravintoloiden, kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon kesken. Selvää on, että hävikkiä pitää vähentää, mutta kokonaan ongelmaa ei voida poistaa.
Kehitteillä ruokahävikin seuranta- ja vähentämiskeinoja
Luke tutkii ruokahävikin määrää ja kehittää sen seuranta- ja vähentämiskeinoja sekä etsii uusia sivuvirtojen hyötykäyttökohteita ruokajärjestelmän kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hävikkiä, ohjata syömäkelpoinen ruoka takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki lopuksi maatalouden hyötykäyttöön ravinteina. Parhaimmillaan hävikistä ja sivuvirroista syntyy arvokkaampia tuotteita ja uutta liiketoimintaa.
Tutkimustyötä Luke tekee yhteistyössä ruokaketjun kaikkien vaiheiden toimijoiden sekä tutkimusorganisaatioiden kanssa niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopassakin. Yhteistyöllä lisätään ketjun ympäristövastuullisuutta ja kustannustehokkuutta.
Kulutustapoihin tarvitaan muutos
Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.
Kuluttajien toiveet ja vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden hävikkiin. Osittain ongelma ratkeaisi kulutustapojen muutoksella, mikä on yksi ruokahävikin vastaisen työn tavoitteista.
Kierrätysyhteiskunnassa ruokajätekin hyödynnetään
Suomen ja Euroopan komission tavoitteena on, että vuonna 2020 elämme kierrätysyhteiskunnassa, jossa kaikki jätteet toimivat resurssina. EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että ruokahävikki tulisi puolittaa 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutuminen vaatii toimivat työkalut ruokahävikin jatkuvaan seurantaan ja vähentämiseen koko ruokaketjussa.
Yläreunan kuva: Erkki Oksanen / Luken kuva-arkisto
