Porotalous

Villipeurasta kesytetty poro on arktisella ja subarktisella alueella elävä puolikesytetty tuotantoeläin, joka hankkii ravintonsa pääosin luonnonlaitumilta. Poro ja poronhoito ovat sopeutuneet pitkän ajan kuluessa pohjoisen luonnon voimakkaaseen vuodenaikaisvaihteluun ja ääriolosuhteisiin. Tämä sopeutuminen on mahdollistanut omaleimaisen ja elävän luontaiselinkeinon harjoittamisen sekä siihen tiiviisti limittyvien ainutlaatuisten kulttuuriyhteisöjen kehittymisen.

Nykyporonhoito tuottaa terveellistä ja maukasta lihaa kulutukseen ja jalostukseen sekä antaa merkittäviä tuloja ja hyvinvointia poronhoitajaperheille ja poronhoitoalueen ihmisille muun muassa poronlihan jalostuksessa ja myynnissä. Poro ja poronhoito nivoutuvat kiinteästi myös paikallisten käsitöiden tuottamiseen sekä Pohjois-Suomen matkailuun.

Luonnonlaidunten kestävä käyttö turvaa elinkeinon jatkuvuuden

Luonnonvarakeskus tutkii poronhoitoa ja porotaloutta monipuolisesti. Porolaidunten määrää, kuntoa ja käytettävyyttä sekä laidunympäristön tilan muutoksia seurataan jatkuvasti ja selvitetään samalla  näiden muutosten syitä.

Porolaidunten kestävään käyttöön ja poronhoitomenetelmiin vaikuttavat sekä poromäärät ja laidunten käyttötapa että metsätalous ja muu maankäyttö, kuten kaivosteollisuus, vesistörakentaminen, muut energiatuotantomuodot, matkailu jne. Eri tekijöiden vaikutukset laitumiin ja poronhoitokäytäntöihin vaihtelevat poronhoitoalueen eri osissa.

Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun -hankkeessa Luke kokoaa yhdessä SYKE:n kanssa porotalouden paikkatietokantaa ja siihen liittyviä työkaluja. Niitä voidaan hyödyntää suunniteltaessa poronhoidon, metsätalouden ja maankäytön toimintaa porolaidunten kannalta entistä kestävämmäksi.

Tutkimus tukee elinvoimaista ja kannattavaa porotaloutta

Luke tutkii laidun- ja tuotantoympäristön sekä poronhoitomenetelmien (mm. porojen ruokinta ja teurastuskäytännöt) vaikutuksia porojen kuntoon ja tuottavuuteen sekä porotalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.

Luke on mukana pohjoismaisessa huippuyksikköhankkeessa (Nordic Center of Excellence), “Reindeer husbandry in Globalizing North – resilience, adaptation and pathways for actions”. Tässä monitieteisessä hankkeessa tarkastellaan poronhoitoa ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista näkökulmista, jatketaan poronhoidon bioekonomisen systeemimallin kehittämistä sekä etsitään erilaisia sopeutumispolkuja ja kehittämismahdollisuuksia porotalouteen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Myös petoeläinten aiheuttamia vaikutuksia poronhoidon tappioihin, tuottavuuteen ja tuloihin tutkitaan. Tässä työssä hyödynnetään paliskunnista kerättävien aineistojen analysoinnin ohella myös bioekonomisia tutkimusmenetelmiä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Luke tekee kokeellista porontutkimusta Paliskuntain yhdistyksen Kutuharjun koeporotarhalla yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Koetarhan porotokasta kerätään samalla pitkäaikaista tietokantaa, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti. Koetarhalla tutkitaan mm. porokannan ikä- ja sukupuolirakenteen sekä yksilöllisten ominaisuuksien vaikutuksia porojen lisääntymiseen ja tuottavuuteen sekä tehdään porojen käyttäytymiseen, genetiikkaan ja evoluutioekologiaan liittyvää tutkimusta.

Myös poroaitojen riistaturvallisuutta tutkitaan, samoin kuin moottorikelkan ja mönkijän käyttökustannuksia porotaloudessa. Vuosittain julkaistaan porotalouden kannattavuutta kuvaavat taloustiedot. Porot ovat nykyään mukana myös geenivaratutkimuksessa.

Tutkimustietoa hyödyntävät käytännön poronhoidossa paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys, porotalouden hallinnossa MMM, YM, ELY-keskus ja AVI sekä porotalouden koulutuksessa Lapin AMK ja Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK). Samalla laitumiin ja laidunympäristöön liittyvää tietoa voidaan hyödyntää laajemmin myös metsätalouden ja maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa (mm. Metsähallitus, Metsäkeskus, maakuntien liitot, ELY-keskus ja kunnat).