Tilastot Suomessa riistaseurannoilla on pitkät perinteet. Metsäkanalintujen koko Suomen kattava seuranta aloitettiin jo 1960-luvulla ja riistakolmiolaskennat 1989. Riistalaskennat tehdään vapaaehtoisvoimin metsästäjien ja luontoharrastajien toimesta. Riistakolmiolaskennoissa lasketaan pienriistan lumijäljet talvella ja metsäkanalinnut loppukesällä. Noin 700 – 1 000 riistakolmiota lasketaan joka laskennassa.
Laskentojen mukaan metson, teeren, pyyn ja riekon kannat ovat vähentyneet 1960-luvulta 1980-luvun loppuun asti. Sittemmin metson, teeren ja pyyn kannat ovat alkaneet paikoin elpyä. Riekkokanta vähenee edelleen erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta ei Ylä-Lapissa.. Metsäkanalintujen kantojen vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti metsätaloudesta johtuva elinympäristöjen muuttuminen.
Pitkäaikaisesta seurantatiedosta on havaittu, että metsäkanalintukantojen koko on vaihdellut syklisesti. Tämä tarkoittaa, että muutaman perättäisen vuoden pituinen tasainen kannan väheneminen on normaalia muutosta metsäkanalinnuille. Vastaavasti kannan nousuvaiheessa tiheydet kasvavat muutaman vuoden ajan. Kantojen jaksottainen vaihtelu hävisi 1980-luvun jälkeen, mutta viimeisten vuosien laskennat osoittavat piirteen olevan palaamassa.
Hirvieläimet voittajia, pienpedot ja metsäjänis häviäjiä
Erityisesti metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja suurpetojen määrät ovat kasvaneet kun verrataan tilannetta riistakolmiolaskentojen alkuun 1980-luvulla. Häviäjiä ovat puolestaan olleet kärppä, lumikko ja metsäjänis.
Metsäjänikset ovat vähentyneet huomattavasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Syynä pidetään talvien muuttumista lumettomiksi eteläisimmissä osissa maata. Metsäjänis vaihtaa turkin väriä päivän pituuden mukaan, ja lumettomassa maassa vitivalkoinen metsäjänis on helposti huomattava saalis. Metsäjänisalueilla on runsastunut rusakko, joka ei vaihda turkin väriä.
Hirvieläimet puolestaan ovat hyötyneet elinympäristön muutoksista. Ne eivät tarvitse elinympäristökseen vanhoja metsiä, vaan hankkivat ravintonsa nuorista metsistä.
Ajantasainen tieto riistakolmiot.fi-palvelussa
Vuonna 2014 otettiin käyttöön riistakolmiot.fi-palvelu, johon laskijat itse tallentavat laskennan tulokset. Palvelu on nopeuttanut huomattavasti laskentatulosten keruuta ja hyödyntämistä sekä helpottanut tiedon säilyttämistä ja raportointia. Palvelun avulla laskentatiedot ovat käytettävissä reaaliaikaisesti.
Tietoa metsästyspäätösten tueksi
Luonnonvarakeskus koordinoi riistakolmiolaskentoja yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää laskentojen tietoja päättäessään metsästysajoista ja metsästyksen säätelystä. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten saaliskiintiöt voidaan määrittää riistakolmioilta saadun tiedon perusteella. Riistakannoissa havaitut pitkäaikaismuutokset vaikuttavat metsästyspolitiikkaan.
Kolmiolaskennan avulla hankitaan lisää tietoa riistalajien elinympäristövaatimuksista ja elinympäristömuutosten vaikutuksista. Seurantatulosten yhdistäminen metsätietouteen avaa uusia mahdollisuuksia tutkia riistan elinympäristöjä.
Tietoa riistakannoista tarvitaan myös EU:n lintu- ja luontodirektiivin raportointia varten.
Yläreunan kuva: Anja Vest/ Vastavalo.fi
