Tilastot Suomessa alkuperäisiä luonnonlohikantoja esiintyy kahdessa Jäämereen ja kahdessa Itämereen laskevassa lisääntymisvesistössä (ks. kartta). Luonnonlohien lisäksi Itämeren alueella esiintyy yleisesti kalaviljelylaitoksilta istutettuja lohia. Lähes kaikki järvilohemme ovat äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohikannan kalanviljelylaitoksilta istutettuja yksilöitä.
Lohi kutee joessa. Mädistä kuoriutuvat poikaset viettävät joessa yleensä 2-4 vuotta ennen laskeutumistaan mereen tai järveen syönnökselle. Pääosa lohista palaa 1-4 vuoden syönnösvaelluksen jälkeen kudulle synnyinjokeensa. Kutuvaelluksen ja kudun aiheuttamat rasitukset ovat suuria, joten useimmat lohet selviävät elämässään vain yhdestä kutuvaelluksesta.
Luonnonkantojen tila kohentunut Itämeressä
Lohien runsauden ja lohenkalastuksen ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä on tärkeää säilyttää luonnonlohikannat elinvoimaisina. Itämerellä liikakalastettiin lohta menneinä vuosikymmeninä, minkä seurauksena luonnonkannat joutuivat uhanalaisiksi. Kalastuksen vähennyttyä kannat ovat elpyneet nopeasti. Monet Tenojoen vesistön eri osien luonnonkannat ovat heikentyneet, mikä uhkaa vähentää Tenon lohen monimuotoisuutta. Järvilohella pääasiallinen haaste on palauttaa luontainen lisääntyminen huolimatta vesirakentamisen aiheuttamista vaellusesteistä ja lisääntymisalueiden tuhoutumisista. Vesirakentaminen aiheuttaa haasteita myös Itämeren entisissä lohijoissa, missä pyritään palauttamaan lohen luontainen lisääntyminen.
Tutkimuksella tietopohjaa ja kestäviä ratkaisuja lohikantojen hoitoon ja hyödyntämiseen
Luonnonvarakeskuksen lohitutkimuksissa arvioidaan lohikantojen tilaa ja kantoihin vaikuttavia tekijöitä sekä etsitään keinoja kantojen hoitoon, elvyttämiseen ja kestävään kalastukseen. Lohikantojen pitkäaikaisseurantojen tiedot yhdistetään kanta-arvioiksi, ja erillisissä tutkimushankkeissa pureudutaan moniin kantojen ekologiaan, monimuotoisuuteen ja hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin. Lohitutkimus on kansainvälisesti verkostoitunutta ja edellyttää usein eri tieteenalojen välistä yhteistyötä. Tällä tavoin voidaan parhaiten palvella lohitutkimuksen asiakkaita, joita ovat mm. Suomen ja EU:n kalatalous- ja ympäristöviranomaiset, kalatalous- ja ympäristöalan järjestöt, kalastajat ja matkailuyrittäjät.
Yläreunan kuva: Panu Orell/Luke
