Metsätuhot

Merkittävin metsäpatogeeni Suomessa on juurikääpä. Se aiheuttaa vuosittain noin 50 miljoonan euron taloudellisen tappion metsätaloudelle. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa juurikääpätuhoja. Juurikäävän aiheuttama puiden lahovikaisuus on yleistä Etelä-Suomessa, mutta tauti on ilmastonmuutoksen myötä yleistymässä myös pohjoisessa. Juurikäävän aiheuttama lahovikaisuus on yleisempää kuusella kuin männyllä.

Vieraslajit suurin uhka

Ilmastonmuutos ja vieraslajit muuttavat metsien tuholaiskenttää. Ilmastonmuutoksen myötä tuholaisia siirtyy eteläisemmästä Euroopasta Suomen eteläosiin ja edelleen kohti pohjoista Suomea. Metsät voivat myös muuttua alttiimmiksi tuhoille.

Vierasperäiset kasvitaudit ja -tuholaiset muodostavat todennäköisesti yhden metsäsektorin suurimmista uhista tulevaisuudessa. Toistaiseksi niitä on ollut vähän, mutta vieraslajeja tulee etenkin kansainvälisen kasvikaupan, pakkausmateriaalien ja ihmisten mukana. Suomen metsätalouden haavoittuvuus johtuu siitä, että se rakentuu vain kahden pääpuulajin, kuusen ja männyn, varaan.

Vieraslajihavaintoja on tehty etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Vuonna 2007 havaittiin saarnensurma, ja 2010 Etelä-Suomesta löydettiin valkovyökaristetta vuori- ja metsämännystä. Tämän jälkeen on havaittu ainakin hevoskastanjoita tuhoava Pseudomonas syringae pv aesculi -bakteeri, lepän taimia runteleva Phytophthora ja uusimpina uhkina lehtipuita tuhoava aasianrunkojäärä ja etelän versosurma. Seuraava tulokas voi olla hollanninjalavatauti.

Eviralla ja Luonnonvarakeskuksella on tuhojen seurannassa ja torjunnassa työnjako. Eviran vastuualueeseen kuuluvat kasvinterveyslainsäädännössä mainitut kasvituhoojat. Muiden seurannasta ja tutkimisesta vastaa Luonnonvarakeskus.

Miten tautiriskit otetaan huomioon metsätaloudessa?

Luken professori Jarkko Hantula on ehdottanut, että Suomen tulisi lähteä ajamaan muutoksia kansainvälisen kasvikaupan pelisääntöihin. Kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvien tuhojen kustannukset tulisi sisällyttää erityisen lisenssin kautta myytävien kasvien hintoihin. Näin toimijoiden motivaatio huolehtia tuotantoketjusta paranisi.

Toistaiseksi ulkomailla tuotettujen taimien käyttöä metsänuudistamisessa tulisi välttää. Puun- ja koristekasvitaimien maahantuonti tulisi mieluiten lopettaa kokonaan suuren riskin vuoksi.

Tautien torjunnan keskeisiä keinoja metsätaloudessa ovat sopivan puulajin ja alkuperän valinta metsää uudistettaessa sekä suositusten mukainen taimikonhoito ja oikea-aikaiset nuorten metsien harvennukset. Lisäksi metsien puulajiston yksipuolistumista tulee välttää eli kuusen ja männyn kustannuksella tulisi metsiä uudistaa nykyistä useammin kotimaisilla lehtipuilla ja lehtikuusella.

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä tulee ulottaa koko maahan lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Pahasti juurikäävän saastuttamat kuviot kannattaa uudistaa lehtipuilla siellä, missä hirvikanta tämän sallii. Uusien juurikäävän torjuntakeinojen tutkimukseen on panostettava huomattavasti. Männyn viljelyssä reheville mäntykankaille tulisi huomioida tervasroson leviämisriski etenkin Pohjois-Suomessa.

Luke kartoittaa tuhoja ja tutkii niiden syitä ja seurauksia

Luonnonvarakeskuksen tutkimus ja seurannat tuottavat tietoa metsätuhoista ja metsien tilasta. Tuhojen kartoitus tehdään VMI:n yhteydessä ja osana yleiseurooppalaista metsien terveydentilan seurantaohjelmaa. Tutkimuksen avulla selvitetään muun muassa tuhoaiheuttajien biologiaa, jotta niiden torjunnassa onnistuttaisiin. Tutkimus palvelee etenkin metsätaloutta.

Ajankohtaisia tutkimusaiheita: taimitarhojen uudet tuholaiset, miten juurikääpä reagoi energiapuun korjuuseen, juurikäävän virukset: miten niitä voidaan käyttää juurikäävän torjunnass, tervasroson elinkierto ja tartuntalähteet puihin, miten puiden kanssa symbioosissa eläviä sieniä voidaan hyödyntää tuhojen torjunnassa.

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke