Tilastot Suomessa tuotetaan viljaa vuosittain lähes neljä miljardia kiloa (2015), josta kaksi kolmasosaa käytetään eläinten rehuksi. Loppu viedään ulkomaille tai käytetään elintarvikekäyttöön kotimaassa.
Vuonna 2015 pelloilla tuotettiin mm.
- ohraa 1 570 milj. kg
- kauraa 980 milj. kg
- vehnää 995 milj. kg
- ruista 108 milj. kg
- hernettä 25 milj. kg
- härkäpapua 31 milj. kg
Viljataseessa Suomi on melko omavarainen
Suomi on merkittävä viljan vientimaa ja useimpien viljalajien suhteen omavarainen. Vuonna 2013 viljaa vietiin yhteensä 788 miljoonaa kiloa. Kauraa tuotettiin vuonna 2013 yhteensä 1 197 miljoonaa kiloa, josta ulkomaille vietiin 380 miljoonaa kiloa.
Ruista Suomeen on yleensä jouduttu tuomaan, mutta vuonna 2015 saatiin syysrukiista satavuotisen satohistorian toiseksi suurin sato. Lähes 110 miljoonaa kiloa takaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden tulevalle vuodelle.
Erikoiskasvituotanto
Erikoiskasveja viljellään yleensä vaihtoehtoisina viljelykasveina viljantuotannolle ja niiden avulla tavoitellaan taloudellisen, ympäristöllisen tai sosiaalisen kestävyyden parantamista. Erikoiskasveja viljellään rehun, ruuan ja muidenkin hyödykkeiden tuottamiseksi.
Erikoiskasveihin kuuluu hyvin erityyppisiä kasvilajeja eri kasviheimoista. Yhteistä niille on paikallisuus – viljelykeskittymät ovatkin syntyneet sopiville kasvualueille tai jalostavan teollisuuden lähistölle. Myös viljelyviljelyn vakiintumattomuus kuten viljelyalojen kasvu on omaleimaista. Erikoiskasveihin kuuluu niin vanhoja viljelykasveja (tattari, kitupellava, härkäpapu, peruna) kuin uudempia vaihtoehtoja (ristikukkaiset öljykasvit, kumina, kvinoa).
Luke kehittää kestävää kasvintuotantoa
Kasvintuotannon tutkimus lähestyy aihettaan resurssitehokkuuden ja kestävyyden lähtökohdista. Tavoitteena on monimuotoisten ja kestävien tuotantojärjestelmien ja – menetelmien kehittäminen, joissa huomioidaan kasvintuotannon biologiset, teknologiset, taloudelliset ja ekologiset näkökohdat sekä viljelijöiden, teollisuuden ja yhteiskunnan nykyiset ja mahdolliset tulevat tarpeet. Lisäksi merkittävänä tutkimuskohteena on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset kasvintuotantoon sekä tähän liittyen erilaiset sopeutumis- ja hillintätoimet.
Peltoviljelyyn liittyviä tutkimuskohteita
Tutkimustyön tavoitteena on tuotannon kestävyys, joka on moniulotteinen kokonaisuus. Siihen liittyvät biologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioiminen ja arvioiminen.
- Ravinteiden käyttö – Satokasvien tehokkaalla ravinteiden käytöllä on suuri merkitys niin tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen kuin ympäristövaikutuksiin. Alus- ja kerääjäkasvien sekä viljelykierron avulla pyritään parantamaan pellon vapaiden ravinteiden kiertoa takaisin viljelykasveille ja sitomaan hiiltä maahan. Typensitojat auttavat säästämään fossiilista
- Erityyppisten kasvien viljelykierroilla voidaan vähentää kemiallisen kasvinsuojelun tarvetta, parantaa maan ravinteiden tasapuolista käyttöä sekä maan rakennetta ja vesitaloutta. Pellon kasvukyvyn parantuessa myös kasvien sadontuottokyky kasvaa. Viljelykierto mahdollistaa myös uusien tai uusvanhojen vaihtoehtojen viljelyn.
- Proteiiniomavaraisuus – Palkokasvien, öljykasvien ja viljaa korvaavien vaihtoehtojen viljely edistää proteiiniomavaraisuutta.
Viralliset lajikekokeet
Luke vastaa virallisissa lajikekokeissa peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvokokeista, joilla mitataan lajikkeen satoisuutta, taudinkestävyyttä, viljelyvarmuutta ja laatuominaisuuksia Suomen viljelyolosuhteissa. Sertifioidun siemenen tuottamiseksi lajikkeen pitää olla Suomen kansallisessa kasvilajiluettelossa tai EY:n lajikeluettelossa, joihin lajike voidaan hyväksyä virallisten lajikekokeiden perusteella.