- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Kotouttamispolitiikka
- Lainsäädäntö ja ohjeistus
- Kotouttamispalvelut
- Kotouttamisen hallinto ja toimijat
- Kotouttamisen seuranta
- Tietopaketti kotoutumisesta
- Tietopaketti pakolaisten vastaanotosta kuntiin
- Kotouttamisen SIB-hanke
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Maakaasumarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia Suomessa
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
Tampere kannustaa kuntia pakolaisten vastaanottoon
Vuonna 2015 Tampereelle ja lähikuntiin hätämajoitettiin yli tuhat turvapaikanhakijaa. Tampereen sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapion mukaan tulijoiden määrä yllätti, mutta niin myös kaupunkilaisten ja järjestöjen halu osallistua.
- Lähdimme syksyllä aivan nollasta liikkeelle, koska Tampereella ei ole vuosiin ollut vastaanottokeskusta. Suurin yllätys oli tietysti turvapaikanhakijoiden määrä, mutta toisaalta myös vapaaehtoisten auttajien joukot. Vapaaehtoistyöhön on ollut enemmän halukkaita, kuin mitä on pystytty ottamaan vastaan. Ihmisiä ei tarvinnut paljon kysellä osallistumaan, Haapio kertoo.
Aiemmin Tampereella on ollut 100 kuntapaikan kiintiö, jota vuonna 2015 nostettiin 120:een.
Rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet tukevat kuntaa kotouttamistyössä
Tukea on saatu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeelta, jonka maksamilla korvauksilla on palkattu lisää työvoimaa maahanmuuttotyöhön. Tiivistä yhteistyötä kaupunki on tehnyt alueen ELY-keskuksen ja Kotona Suomessa -hankkeen kanssa. Parhaillaan kaupunki hakee yhdessä evankelis-luterilaisten seurakuntien ja oppilaitosten kanssa Euroopan sosiaalirahastosta tukea maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalvelujen ja vertaistukitoiminnan käynnistämiseen.
Kuten monissa muissa kunnissa, myös Tampereella yhteistyö alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa on ollut erityisen tiivistä viime syksyn hätämajoitusten ja vastaanottokeskusten perustamisesta lähtien. Haapion mukaan vapaaehtoisjärjestöt ovat keskeisessä roolissa myös kotouttamistyössä.
- Kotouttaminen on virkamiestyötä vain osittain. Ilman järjestöjä tästä ei selvittäisi. Meillä on esimerkiksi korvaamattoman tärkeää tukihenkilötoimintaa seurakuntien kanssa sekä monenlaista yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin ja Setlementtiliiton kanssa.
Pakolaisten vastaanottaminen on osa kaupungin strategiaa
Haapion mukaan kaupungin asukkaat ovat suhtautuneet turvapaikanhakijoihin pääosin ymmärtäväisesti. Asukkaille on jaettu tietoa asukasinfotilaisuuksissa, mutta muita erikoisjärjestelyitä ei ole tarvittu. Pakolaisten vastaanottaminen ja kotouttaminen kuuluvat kaupungin strategiseen linjaukseen.
- Kaupunki kantaa osuutensa maailman humanitäärisestä tilanteesta, se on selvä, sanoo Haapio.
Vuodesta 2009 lähtien Tampereella on toiminut myös alaikäisten perheryhmäkoti ja viime syksystä ryhmäkoti. Hätätapauksia Tampereelle on saapunut vuosittain noin 10; viime vuonna 20.
- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kattava, joten siellä on pystytty hoitamaan monenlaisia terveysongelmia. Se on mahdollistanut hätätapausten, erityisesti perheiden ottamisen. Olemme halunneet kantaa vastuuta tässäkin asiassa.
Minkälaisia terveisiä Haapio lähettää pakolaisten vastaanottamista harkitseville kunnille?
- Nyt pitää toimia eikä harkita. Aloittaa voi ihan pienestäkin määrästä, sillä toki vastaanottoon liittyvissä asioissa on oma opettelemisensa. Me isot kyllä annamme tukea ja kerromme kokemuksistamme. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus ovat tulleet tänne jäädäkseen. Kunta jää yhteiskunnallisesta kehityksestä jälkeen, jos ei se osallistu tähän muutokseen.