Aluekehittämisen tilannekuva

Alueiden kehityksestä tarvitaan tietoa sekä kansallisen että alueellisen tason päätöksenteon ja politiikkavalmistelun tarpeisiin. Maakuntauudistuksen yhteydessä valmistellun aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan oli tarkoituksena, että vuosittain käytävien aluekehittämisen keskustelujen pohjana olisi käytetty aluekehityksen valtakunnallista ja maakuntakohtaista tilannekuvaa. Tilannekuvan viitekehys pitää sisällään määrällisen tilannekuvan, sitä täydentävän ja syventävän analyysin eli laadullisen tilannekuvan sekä lopputuotteena yhteisen tulkintaprosessin kautta syntyvän kuvan aluekehityksestä. Laadulliseen tilannekuvaan sisältyy sekä alueen asiantuntijoiden näkemys tilanteesta ja kehityssuunnista että valtioneuvoston maakuntakohtainen arvio ja palaute. Tilannekuva lisää ymmärrystä alueiden kehittämisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Vastuu tilannekuvan kokoamisesta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja siihen osallistuvat sekä maakunnat että eri hallinnonalat.

Vuonna 2019 aluekehittämisen keskustelut oli tarkoitus toteuttaa osana valtioneuvoston yhteisiä talouden ja toiminnan päiviä. Aluekehittämisen laadullinen ja määrällinen tilannekuva ovat osa valtioneuvoston yhteistä tietopohjaa, jolla tunnistetaan kunkin maakunnan kannalta keskisiä ilmiöitä.

Aluekehittämisen keskustelujen simulointikierros toteutettiin talvella 2018. Maakuntien näitä keskusteluja varten kokoamat laadulliset tilannekuvat:

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi