- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Kotouttamispolitiikka
- Lainsäädäntö ja ohjeistus
- Kotouttamispalvelut
- Kotouttamisen hallinto ja toimijat
- Kotouttamisen seuranta
- Tietopaketti kotoutumisesta
- Tietopaketti pakolaisten vastaanotosta kuntiin
- Kotouttamisen SIB-hanke
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Maakaasumarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia Suomessa
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
Aluekehittämisen tilannekuva
Alueiden kehityksestä tarvitaan tietoa sekä kansallisen että alueellisen tason päätöksenteon ja politiikkavalmistelun tarpeisiin. Maakuntauudistuksen yhteydessä valmistellun aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan oli tarkoituksena, että vuosittain käytävien aluekehittämisen keskustelujen pohjana olisi käytetty aluekehityksen valtakunnallista ja maakuntakohtaista tilannekuvaa. Tilannekuvan viitekehys pitää sisällään määrällisen tilannekuvan, sitä täydentävän ja syventävän analyysin eli laadullisen tilannekuvan sekä lopputuotteena yhteisen tulkintaprosessin kautta syntyvän kuvan aluekehityksestä. Laadulliseen tilannekuvaan sisältyy sekä alueen asiantuntijoiden näkemys tilanteesta ja kehityssuunnista että valtioneuvoston maakuntakohtainen arvio ja palaute. Tilannekuva lisää ymmärrystä alueiden kehittämisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Vastuu tilannekuvan kokoamisesta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja siihen osallistuvat sekä maakunnat että eri hallinnonalat.
Vuonna 2019 aluekehittämisen keskustelut oli tarkoitus toteuttaa osana valtioneuvoston yhteisiä talouden ja toiminnan päiviä. Aluekehittämisen laadullinen ja määrällinen tilannekuva ovat osa valtioneuvoston yhteistä tietopohjaa, jolla tunnistetaan kunkin maakunnan kannalta keskisiä ilmiöitä.
Aluekehittämisen keskustelujen simulointikierros toteutettiin talvella 2018. Maakuntien näitä keskusteluja varten kokoamat laadulliset tilannekuvat: