Osaamisesta on pidettävä huolta

Suomen kestävä talouskasvu rakentuu korkealle osaamiselle. Toimivat ja laadukkaat tutkimus- ja innovaatioympäristöt lisäävät kansainvälistä mielenkiintoa ja vetävät puoleensa niin osaajia kuin ulkomaisia yrityksiäkin.

Suomessa on maailmanluokan osaamista useilla terapia- ja teknologia-alueilla. Kansainvälinen näkyvyys ja kumppanuudet johtavien kansainvälisten osaajien kanssa edellyttävät sekä toimijoiden välistä että monitieteistä ja -toimialaista yhteistyötä, koordinaatiota ja työnjakoa. Tavoitteena on, että korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat vahvistavat oman tutkimustoimintansa painopistealueita ja muodostavat yhdessä ala- ja aluekohtaisia osaamispohjaisia keskittymiä.

Korkeakoulujen profiloitumista tuetaan niiden perusrahoituksen lisäksi esimerkiksi Suomen Akatemian yliopistoille kohdennetulla profiloitumisrahoituksella. Myös uusi, perusteilla oleva tutkimuksen lippulaivat -instrumentti tukee profiloitumista.

Osaamisen hyödyntäminen elinkeinoelämässä, palvelujärjestelmissä ja julkisella sektorilla mahdollistaa hyvinvoinnin ja kestävän taloudellisen kasvun. Koulutukseen on panostettava pitkäjänteisesti ja osaamisen täytyy uudistua tarpeiden muuttumisen myötä. Terveysalalla muutostekijöitä ovat muun muassa isojen tietoaineistojen hyödyntäminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Lisäksi sote-uudistuksen myötä  sote-palveluiden integraatio, asiakaskeskeiset ja sähköiset palvelut, robotiikka, tiedonhallinnan haasteet ja valinnanvapauden lisääminen muuttavat palveluja, työnjakoa ja osaamistarpeita.

Muuttuva maailma vaikuttaa perustavanlaatuisesti myös tiedon tuottamisen toimintatapoihin. Erityisesti avoimet toimintatavat ja digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttavat koulutukseen ja tutkimukseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintakentästä tulee entistä kansainvälisempi ja kilpaillumpi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus ja sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön uudistaminen ja toimeenpano parantavat yliopistollisten sairaaloiden työnjaon edellytyksiä ja profiloitumista STM:n ohjauksessa. 

Ajantasaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeisiä tutkimuksen laadun takaamisessa sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän rakenteiden kehittämisessä. Bioalan tutkimusinfrastruktuuriympäristöä on kehitetty laajasti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteena on

• avata tutkijoille mahdollisuuksia hyödyntää uusia tutkimusinfrastruktuureja,
• tiivistää yliopistollisten sairaaloiden yhteistyötä tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja rahoituksessa sekä
• parantaa niiden yhteiskäyttöä.

Yhteiskäyttöä lisätään myös perustamalla tutkimusinfrastruktuuritietopankki osana Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) hanketta.

Suomen Akatemian alainen tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastaa hankkeiden seurannasta kansalliset tutkimusinfrastruktuuristrategian ja tiekartan 2014–2020 pohjalta. TIK on myös laatinut kartoituksen yliopistollisten sairaaloiden tutkimusinfrastruktuureista.