Työaikaa säätelevät työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset
Työaikaa on työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä voida pitää työsuorituksena. Työaikalakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön.
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain säännösten tai alakohtaisten työehtosopimusmääräysten tai niiden perusteella sovittujen paikallisten sopimusten mukaan.
- Se on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
- Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on työ- tai virkaehtoehtosopimuksilla sovittu lyhyemmäksi, esimerkiksi 37,5 tunniksi viikossa.
- Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
- Jaksotyössä säännöllinen työaika on joko 80 tuntia kahden viikon tai 120 tuntia kolmen viikon jaksoissa niissä töissä, joissa jaksotyö on sallittua.
Lain mukaisia joustavia työaikajärjestelyjä ovat mm. liukuva työaika ja lyhennetyn työajan järjestelyt, lisäksi alakohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu joustavista työajoista.
Ylityö
Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella. Jokaisesta ylityökerrasta sovitaan erikseen. Määrä on enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. Lisäksi työnantaja ja henkilöstö saavat sopia 80 lisäylityötunnista.
Hätätyö
Poikkeuksellisissa tilanteissa työnantaja saa teettää työtä säännöllisen työajan ja ylityön lisäksi. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Hätätyötä voidaan teettää enintään kaksi viikkoa.
Lepoaika
Yli kuusi tuntia jatkuvan työpäivän aikana työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jakso- ja vuorotyössä päivittäisen lepoajan pituus on kuitenkin puoli tuntia.
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkua seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin vuorokautinen lepoaika ja kerran viikossa vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika.
Katso myös:
Lisätietoja:
Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Tarja Kröger, Nico Steiner
Muualla verkossa
- Työaikalaki, voimaan 1.1.2020
- Työaikalaki
- Leipomotyölaki, pelkkä 5 § (916/1993)
- Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä
- Laki nuorista työntekijöistä
- Valtioneuvoston päätös yötyötä tekevälle työntekijälle järjestettävästä kuljetuksesta
- Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista
- Laki yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä (LVM)
- Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö, EU-asetus 561/2006
- Työsuojeluhallinto: Työajasta
- Työsuojeluhallinto: Luvista ja ilmoituksista, mm. yö- ja vuorotyö, hätätyö, työvuoroluettelo
- Työsuojeluhallinto: Lomakkeet, mm. työajan seurantalomake