Yli neljännes tulipaloista Suomessa on sähköpaloja – Älykkäät sähkönjakelun ratkaisut tarjoavat tehokkaan suojan

Kaupallinen yhteistyö

Sähkölaitteiden kehittyminen ja turvallisuuteen liittyvät standardit ovat merkittävästi vähentäneet sähkötapaturmia. Kuitenkin tuhoisia sähköpaloja syttyy edelleen joka vuosi. Älykkäillä sähkönjakeluratkaisuilla paloriskiä voidaan vähentää merkittävästi.

Kun sähköistymisen ja digitaalisuuden volyymit kasvavat sekä kotitalouksissa että organisaatioissa, on syytä puhua suuremmalla äänellä myös sähköturvallisuudesta. Sähkönkäytöstä aiheutuvat vaaratilanteet ovat harvinaisia, mutta niitä esiintyy edelleen vuosittain.

“Yleensä ottaen sähköturvallisuus on Suomessa nykyään hyvällä tasolla. Sähkölaitteiden suojamekanismit ja alan standardit ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä”, muistuttaa tuotepäällikkö Jyrki Grönholm Schneider Electriciltä.

“Esimerkiksi vikavirtasuojaukset ovat jo pitkään olleet pakollisia uusissa asennuksissa, joten tavallisten ihmisten vakavia sähkötapaturmia ei tapahdu enää juuri lainkaan. Ammattilaisille voi toisinaan sattua henkilövahinkoja asennusten yhteydessä”, Grönholm sanoo.

Sähköturvallisuuden ongelmat liittyvätkin nykyään enimmäkseen sähkön aiheuttamiin tulipaloihin. Lukumääräisesti sähköpaloja ei ole paljon, mutta niiden vaikutukset ovat henkilövahinkojen ja materiaalisten vahinkojen kannalta usein dramaattisia.

Arvioiden mukaan yli neljännes kaikista tulipaloista Suomessa on sähköpaloja. Niiden takia vahingoittuu myös teollisuuskiinteistöjä tai tuotantolaitoksia joka vuosi.

“Onneksi myös teknologia kehittyy jatkuvasti. Sähköturvallisuutta voidaan merkittävästi parantaa uusilla, älykkään sähkönjakelun ratkaisuilla”, toteaa sähkönjakeluliiketoiminnasta vastaava Mikko Keto Schneiderilta.

Tutustu innovaatioon, joka havaitsee sähkökeskusten johtimien ylikuumenemisen kustannustehokkaasti.

Pieni lisäsuoja tuo turvaa kotitalouksiin

Sähköpalon ja ylikuormituksen riskiä vähentää toki jo alan standardien ja suositusten noudattaminen. On selvää, että sähköasennukset tulee aina antaa laillistetun ammattilaisen hoidettaviksi. Kohteisiin kannattaa myös valita vain luotettavia komponentteja.

Lisäksi saatavilla on uusia, edistyneitä sähkönjakeluratkaisuja, jotka on kehitetty lisäämään energiatehokkuutta ja minimoimaan sähköpalon vaaraa.

“Kotitalouksien paloturvallisuutta voidaan parantaa käyttämällä ryhmäkeskuksissa komponenttia nimeltä valokaarivikasuoja. Suojalla voidaan estää johtimissa tai pistorasioissa tapahtuvat pienet valokaaret, joita normaalit ylivirtasuojat tai vikavirtasuojakytkimet eivät havaitse”, kertoo Grönholm.

“Tietyissä olosuhteissa nämä pienet valokaaret voivat aiheuttaa tulipaloriskin. Valokaarivikasuojan käyttö on sähköasennusstandardissa ollut suosituksena muun muassa tiloissa, joissa nukutaan tai joissa säilytetään herkästi syttyviä aineita tai korvaamattomia esineitä.”

Digitaalinen nenä vahtii kiinteistöjä paremmin kuin lämpökuvaus

Suuremmissa sähkönjakelujärjestelmissä, kuten teollisuuskiinteistöissä, datakeskuksissa ja kauppakiinteistöissä, sähköturvallisuuteen kiinnitetään yleensä huomiota systemaattisesti, esimerkiksi sähköjärjestelmää tarkkailemalla.

Tyypillisesti liiketilojen ja teollisuuskiinteistöjen sähkökeskuksissa tehdään lämpökuvausta infrapunaskannereilla ja etsitään mahdollisia löystyneistä liitoksista johtuvia kuumia pisteitä, jotka voivat ajan myötä tarkoittaa tulipaloriskiä.

“Lämpökuvaus on manuaalista työtä, mikä teettää kustannuksia ja vaatii tarkkaa suunnitelmallisuutta kiinteistön ylläpidossa”, sanoo Grönholm.

“Lisäksi kiinteistön lämpökuvaus antaa vain senhetkisen tiedon tilanteesta, vaikka olosuhteet voivat vaihtua nopeastikin.”

Moderni ratkaisu isompien kiinteistöjen sähköturvallisuuden ja energiatehokkuuden kannalta ovat älykkäät valvontasensorit, jotka mittaavat lämpötilaa ja olosuhdetta jatkuvasti.

“Sensoreita asennetaan kriittisiin liityntäpisteisiin tai sähkökeskuksen sisälle ja ne ovat 24/7 yhteydessä kiinteistön valvontaan. Mikäli sensori havaitsee ylikuumenemista tai kuumenevien johtimien eristeestä tulevia hiukkaisia, lähtee heti ilmoitus kunnossapitoon ja asiaan voidaan puuttua välittömästi”, Grönholm kertoo.

“Kunnossapidolla on reilusti aikaa reagoida mahdolliseen riskiin ja tehdä tarvittavat toimenpiteet ennen kuin mitään vaurioita ehtii tapahtua.”

Schneiderilla kutsutaan “digitaaliseksi nenäksi” keskustilaan asennettavaa HeatTag-sensoria, joka valvoo tilan olosuhdetta ja lämpötilaa koko ajan.

“Monet organisaatiot ovat kokeilun kautta huomanneet, että älykäs ratkaisu on aiempaan verrattuna kustannustehokas ja paloturvallisuutta merkittävästi kohentava sijoitus.

Lisää tietoisuutta älykkäistä ratkaisuista

Millainen tilanne Suomessa sitten on älykkäiden sähkönjakeluratkaisujen osalta? Valokaarivikasuoja ei ole täällä vielä pakollinen, mutta koska komponentti tunnistetaan asennusstandardissa, sen käyttö on yleistynyt etenkin hoivakodeissa, sairaaloissa, päiväkodeissa ja arvokiinteistöissä.

Älykästä olosuhdevalvontaa isoissa kiinteistöissä ei ole vielä laajasti käytössä, vaikka ratkaisun tiedetään tehokkaasti ehkäisevän sähköpaloja.

“Ruotsissa sähkönjakelun kriittisyyteen ja ennakoitavuuteen on panostettu enemmän. Suomessa ollaan moderneissa seurantaratkaisuissa vielä vähän jälkijunassa”, arvioi Mikko Keto.

“Todennäköisesti älykkäiden sensorien käyttö yleistyy, kun tietoisuus asiasta kasvaa. Manuaalinen lämpökuvaus tulee kokonaiskustannuksiltaan kalliiksi eikä se välttämättä estä sähköpaloa. Tällöin digitaalisilla ratkaisuilla saadaan merkittävää lisäturvaa.”

Kiinteistöjen tehokas suojaus kannattaa

Schneiderin sähköturvallisuutta lisäävä anturiteknologia perustuu paitsi älykkäisiin sensoreihin myös sujuvaan integraatioon, jossa uusi teknologia liitetään saumattomasti osaksi kiinteistön hallintajärjestelmää. Innovatiivinen valvontajärjestelmä kerää kiinteistön sähköjärjestelmästä monenlaista dataa, liittyen turvallisuuteen, energiankäyttöön ja yleiseen kunnossapitoon.

“Schneiderin älykkäitä valvontasensoreita on käytössä esimerkiksi HUSin sairaalakohteissa. Niitä asennetaan yhä enemmän myös erilaisiin teollisuuskiinteistöihin, joihin on haluttu paras mahdollinen palosuoja omaisuudelle ja henkilöstölle”, kertoo Keto.

Usein älykkäitä ratkaisuja yhteen toimipisteeseen hankkinut organisaatio haluaakin vastaavan valvonnan myös muihin kohteisiinsa.

“Monet organisaatiot ovat kokeilun kautta huomanneet, että älykäs ratkaisu on aiempaan verrattuna kustannustehokas ja paloturvallisuutta merkittävästi kohentava sijoitus.”

Lue lisää rakennusten sähköpalojen torjuntakeinoista.