HANKE Kaupungilla on suuri tahotila saada raiteet Vantaalle.
Vantaalle suunnitellun ratikan nimi on varmistunut: Vantaan ratikka. Ratikalla on ollut vuosien varrella useita nimiä, viimeisimpänä Vantaan pikaratikka. Pika-sana on tiputettu pois, mutta Vantaan liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holmin mukaan vauhtia tulee olemaan riittävästi.
– Ratikan nopeus on herättänyt keskustelua erityisesti poliitikkojen keskuudessa. Nopeus on keskeinen ja tärkeä asia. Ratikka tulee näillä näkymin kulkemaan keskimäärin 24 kilometriä tunnissa. Helsingissä ratikat kulkevat 14 kilometriä tunnissa. Näkisin, että Vantaan ratikan vauhti on riittävä, Holm sanoo.
Nopeimmillaan ratikka voi kulkea 70 kilometriä tunnissa. Matka Hakunilasta Tikkurilaan tulisi suunnitelmien mukaan taittumaan kymmenessä minuutissa. Tikkurilasta Jumboon matka kestää 13 minuuttia ja Jumbosta lentoasemalle 12 minuuttia.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää matka-aikoja kaupunginosien välillä erittäin kohtuullisina. Viljanen näkee tärkeänä, että kauppakeskus Jumboon tulee julkisen liikenteen raideyhteys.
– Vantaalla on erittäin suuri tahtotila saada ratikka seuraavan vuosikymmenen aikana. Raiteet tuovat rakentajille rohkeuden rakentaa, Viljanen kertoo.
Jos kaupungin toive toteutuu, ratikkakiskojen ja -varikoiden rakennustyöt voivat alkaa vuonna 2025. Ratikan kyytiin voisi puolestaan hypätä 2030-luvun alkupuolella. Jotta tämä toivekuva toteutuu, vaaditaan vielä useita neuvotteluja ja päätöksiä. Kaupunki toivoo saavansa tukea valtiolta, sillä yksin Vantaan rahalla hanke ei ole mahdollinen.
Viljasen mukaan toiveena on, että hallitus ottaisi Vantaan ratikan virallisiin suunnitelmiinsa ja hanke pääsisi Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T-verkko) ja saisi EU:lta rahoitusta.
– Vantaa varautuu ratikan tuomiin kustannuksiin siten, että emme missään tapauksessa kasvata lainamääräämme tulevina vuosina, Viljanen kertoo.
Ratikkahankkeen kokonaiskustannusarvio on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa euroa. Vantaan osuus tulisi olemaan noin 100 miljoonaa euroa. Valtiolta kaupunki toivoo rahoitusta noin 30 prosentille kokonaiskustannuksista. Loppuosassa maksajana on muun muassa Helsinki, sillä ratikkareitin päätepysäkki on idässä Mellunmäki.
– Ratikka on iso investointi, mutta ei mahdoton, Viljanen sanoo.