jalkaja

Ingrian

Etymology

Formed as if from *jalkaa +‎ -ja, from jalka (“leg”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjɑlkɑjɑ/, [ˈjɑɫkəi̯]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjɑlkɑjɑ/, [ˈjɑɫkɑjɑ]
• Rhymes: -ɑlkɑi̯, -ɑlkɑjɑ
• Hyphenation: jal‧ka‧ja

Noun

jalkaja

1. footsoldier

Declension

Declension of jalkaja (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	jalkaja	jalkajat
genitive	jalkajan	jalkajiin
partitive	jalkajaa	jalkajia
illative	jalkajaa	jalkajii
inessive	jalkajaas	jalkajiis
elative	jalkajast	jalkajist
allative	jalkajalle	jalkajille
adessive	jalkajaal	jalkajiil
ablative	jalkajalt	jalkajilt
translative	jalkajaks	jalkajiks
essive	jalkajanna, jalkajaan	jalkajinna, jalkajiin
exessive1)	jalkajant	jalkajint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 101