ahde

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Ahde

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Probably ahtaa +‎ -e.[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑhdeˣ/, [ˈɑ̝xde̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑhde
  • Syllabification(key): ah‧de

Noun

[edit]

ahde

  1. hillside, bank, embankment

Declension

[edit]
Inflection of ahde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative ahde ahteet
genitive ahteen ahteiden
ahteitten
partitive ahdetta ahteita
illative ahteeseen ahteisiin
ahteihin
singular plural
nominative ahde ahteet
accusative nom. ahde ahteet
gen. ahteen
genitive ahteen ahteiden
ahteitten
partitive ahdetta ahteita
inessive ahteessa ahteissa
elative ahteesta ahteista
illative ahteeseen ahteisiin
ahteihin
adessive ahteella ahteilla
ablative ahteelta ahteilta
allative ahteelle ahteille
essive ahteena ahteina
translative ahteeksi ahteiksi
abessive ahteetta ahteitta
instructive ahtein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ahde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ahteeni ahteeni
accusative nom. ahteeni ahteeni
gen. ahteeni
genitive ahteeni ahteideni
ahteitteni
partitive ahdettani ahteitani
inessive ahteessani ahteissani
elative ahteestani ahteistani
illative ahteeseeni ahteisiini
ahteihini
adessive ahteellani ahteillani
ablative ahteeltani ahteiltani
allative ahteelleni ahteilleni
essive ahteenani ahteinani
translative ahteekseni ahteikseni
abessive ahteettani ahteittani
instructive
comitative ahteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ahteesi ahteesi
accusative nom. ahteesi ahteesi
gen. ahteesi
genitive ahteesi ahteidesi
ahteittesi
partitive ahdettasi ahteitasi
inessive ahteessasi ahteissasi
elative ahteestasi ahteistasi
illative ahteeseesi ahteisiisi
ahteihisi
adessive ahteellasi ahteillasi
ablative ahteeltasi ahteiltasi
allative ahteellesi ahteillesi
essive ahteenasi ahteinasi
translative ahteeksesi ahteiksesi
abessive ahteettasi ahteittasi
instructive
comitative ahteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ahteemme ahteemme
accusative nom. ahteemme ahteemme
gen. ahteemme
genitive ahteemme ahteidemme
ahteittemme
partitive ahdettamme ahteitamme
inessive ahteessamme ahteissamme
elative ahteestamme ahteistamme
illative ahteeseemme ahteisiimme
ahteihimme
adessive ahteellamme ahteillamme
ablative ahteeltamme ahteiltamme
allative ahteellemme ahteillemme
essive ahteenamme ahteinamme
translative ahteeksemme ahteiksemme
abessive ahteettamme ahteittamme
instructive
comitative ahteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ahteenne ahteenne
accusative nom. ahteenne ahteenne
gen. ahteenne
genitive ahteenne ahteidenne
ahteittenne
partitive ahdettanne ahteitanne
inessive ahteessanne ahteissanne
elative ahteestanne ahteistanne
illative ahteeseenne ahteisiinne
ahteihinne
adessive ahteellanne ahteillanne
ablative ahteeltanne ahteiltanne
allative ahteellenne ahteillenne
essive ahteenanne ahteinanne
translative ahteeksenne ahteiksenne
abessive ahteettanne ahteittanne
instructive
comitative ahteinenne

Derived terms

[edit]
compounds

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]