kiinnostaa

Finnish

Etymology

kiinno- +‎ -staa; coined by V. Saukkola in 1924 for a contest organized by Suomen Kuvalehti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːnːostɑːˣ/, [ˈk̟iːnːo̞s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːnːostɑː
• Syllabification^(key): kiin‧nos‧taa

Verb

kiinnostaa

1. (transitive, usually atelic) to interest (engage the attention of)

   Se ei kiinnosta minua.

   It doesn't interest me.

Conjugation

Inflection of kiinnostaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinnostan	en kiinnosta	1st sing.	olen kiinnostanut	en ole kiinnostanut
2nd sing.		kiinnostat	et kiinnosta	2nd sing.	olet kiinnostanut	et ole kiinnostanut
3rd sing.		kiinnostaa	ei kiinnosta	3rd sing.	on kiinnostanut	ei ole kiinnostanut
1st plur.		kiinnostamme	emme kiinnosta	1st plur.	olemme kiinnostaneet	emme ole kiinnostaneet
2nd plur.		kiinnostatte	ette kiinnosta	2nd plur.	olette kiinnostaneet	ette ole kiinnostaneet
3rd plur.		kiinnostavat	eivät kiinnosta	3rd plur.	ovat kiinnostaneet	eivät ole kiinnostaneet
passive		kiinnostetaan	ei kiinnosteta	passive	on kiinnostettu	ei ole kiinnostettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinnostin	en kiinnostanut	1st sing.	olin kiinnostanut	en ollut kiinnostanut
2nd sing.		kiinnostit	et kiinnostanut	2nd sing.	olit kiinnostanut	et ollut kiinnostanut
3rd sing.		kiinnosti	ei kiinnostanut	3rd sing.	oli kiinnostanut	ei ollut kiinnostanut
1st plur.		kiinnostimme	emme kiinnostaneet	1st plur.	olimme kiinnostaneet	emme olleet kiinnostaneet
2nd plur.		kiinnostitte	ette kiinnostaneet	2nd plur.	olitte kiinnostaneet	ette olleet kiinnostaneet
3rd plur.		kiinnostivat	eivät kiinnostaneet	3rd plur.	olivat kiinnostaneet	eivät olleet kiinnostaneet
passive		kiinnostettiin	ei kiinnostettu	passive	oli kiinnostettu	ei ollut kiinnostettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinnostaisin	en kiinnostaisi	1st sing.	olisin kiinnostanut	en olisi kiinnostanut
2nd sing.		kiinnostaisit	et kiinnostaisi	2nd sing.	olisit kiinnostanut	et olisi kiinnostanut
3rd sing.		kiinnostaisi	ei kiinnostaisi	3rd sing.	olisi kiinnostanut	ei olisi kiinnostanut
1st plur.		kiinnostaisimme	emme kiinnostaisi	1st plur.	olisimme kiinnostaneet	emme olisi kiinnostaneet
2nd plur.		kiinnostaisitte	ette kiinnostaisi	2nd plur.	olisitte kiinnostaneet	ette olisi kiinnostaneet
3rd plur.		kiinnostaisivat	eivät kiinnostaisi	3rd plur.	olisivat kiinnostaneet	eivät olisi kiinnostaneet
passive		kiinnostettaisiin	ei kiinnostettaisi	passive	olisi kiinnostettu	ei olisi kiinnostettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiinnosta	älä kiinnosta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiinnostakoon	älköön kiinnostako	3rd sing.	olkoon kiinnostanut	älköön olko kiinnostanut
1st plur.		kiinnostakaamme	älkäämme kiinnostako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiinnostakaa	älkää kiinnostako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiinnostakoot	älkööt kiinnostako	3rd plur.	olkoot kiinnostaneet	älkööt olko kiinnostaneet
passive		kiinnostettakoon	älköön kiinnostettako	passive	olkoon kiinnostettu	älköön olko kiinnostettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinnostanen	en kiinnostane	1st sing.	lienen kiinnostanut	en liene kiinnostanut
2nd sing.		kiinnostanet	et kiinnostane	2nd sing.	lienet kiinnostanut	et liene kiinnostanut
3rd sing.		kiinnostanee	ei kiinnostane	3rd sing.	lienee kiinnostanut	ei liene kiinnostanut
1st plur.		kiinnostanemme	emme kiinnostane	1st plur.	lienemme kiinnostaneet	emme liene kiinnostaneet
2nd plur.		kiinnostanette	ette kiinnostane	2nd plur.	lienette kiinnostaneet	ette liene kiinnostaneet
3rd plur.		kiinnostanevat	eivät kiinnostane	3rd plur.	lienevät kiinnostaneet	eivät liene kiinnostaneet
passive		kiinnostettaneen	ei kiinnostettane	passive	lienee kiinnostettu	ei liene kiinnostettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiinnostaa		present	kiinnostava	kiinnostettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiinnostaakseni kiinnostaaksemme 2nd kiinnostaaksesi kiinnostaaksenne 3rd kiinnostaakseen kiinnostaaksensa		past	kiinnostanut	kiinnostettu
2nd	inessive2	kiinnostaessa	kiinnostettaessa	agent4	kiinnostama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiinnostaessani kiinnostaessamme 2nd kiinnostaessasi kiinnostaessanne 3rd kiinnostaessaan kiinnostaessansa		negative	kiinnostamaton
	instructive	kiinnostaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiinnostaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiinnostamassa	—
	elative	kiinnostamasta	—
	illative	kiinnostamaan	—
	adessive	kiinnostamalla	—
	abessive	kiinnostamatta	—
	instructive	kiinnostaman	kiinnostettaman
4th3	verbal noun	kiinnostaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiinnostamaisillani kiinnostamaisillamme 2nd kiinnostamaisillasi kiinnostamaisillanne 3rd kiinnostamaisillaan kiinnostamaisillansa

Derived terms

• kiinnostaminen
• kiinnostua
• kiinnostus

 

Related terms

• kiintyä

Further reading

• “kiinnostaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02