kili

See also: Kili, Kíli, and kılı

Anguthimri

Noun

kili

1. (Mpakwithi) king parrot

References

• Terry Crowley, The Mpakwithi dialect of Anguthimri (1981), page 186

Central Huasteca Nahuatl

Etymology

Cf. Classical Nahuatl quilitl.

Noun

kili

1. parrot.

Finnish

Etymology

From Swedish kille, killing (“goatling”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkili/, [ˈk̟ili]
• Rhymes: -ili
• Syllabification^(key): ki‧li

Noun

kili

1. goatling, kid, kidling

Declension

Inflection of kili (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		kili	kilit
genitive		kilin	kilien
partitive		kiliä	kilejä
illative		kiliin	kileihin
		singular	plural
nominative		kili	kilit
accusative	nom.	kili	kilit
	gen.	kilin
genitive		kilin	kilien
partitive		kiliä	kilejä
inessive		kilissä	kileissä
elative		kilistä	kileistä
illative		kiliin	kileihin
adessive		kilillä	kileillä
ablative		kililtä	kileiltä
allative		kilille	kileille
essive		kilinä	kileinä
translative		kiliksi	kileiksi
abessive		kilittä	kileittä
instructive		—	kilein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kili (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kilini kilini accusative nom. kilini kilini gen. kilini genitive kilini kilieni partitive kiliäni kilejäni inessive kilissäni kileissäni elative kilistäni kileistäni illative kiliini kileihini adessive kililläni kileilläni ablative kililtäni kileiltäni allative kililleni kileilleni essive kilinäni kileinäni translative kilikseni kileikseni abessive kilittäni kileittäni instructive — — comitative — kileineni second-person singular possessor singular plural nominative kilisi kilisi accusative nom. kilisi kilisi gen. kilisi genitive kilisi kiliesi partitive kiliäsi kilejäsi inessive kilissäsi kileissäsi elative kilistäsi kileistäsi illative kiliisi kileihisi adessive kililläsi kileilläsi ablative kililtäsi kileiltäsi allative kilillesi kileillesi essive kilinäsi kileinäsi translative kiliksesi kileiksesi abessive kilittäsi kileittäsi instructive — — comitative — kileinesi first-person plural possessor singular plural nominative kilimme kilimme accusative nom. kilimme kilimme gen. kilimme genitive kilimme kiliemme partitive kiliämme kilejämme inessive kilissämme kileissämme elative kilistämme kileistämme illative kiliimme kileihimme adessive kilillämme kileillämme ablative kililtämme kileiltämme allative kilillemme kileillemme essive kilinämme kileinämme translative kiliksemme kileiksemme abessive kilittämme kileittämme instructive — — comitative — kileinemme second-person plural possessor singular plural nominative kilinne kilinne accusative nom. kilinne kilinne gen. kilinne genitive kilinne kilienne partitive kiliänne kilejänne inessive kilissänne kileissänne elative kilistänne kileistänne illative kiliinne kileihinne adessive kilillänne kileillänne ablative kililtänne kileiltänne allative kilillenne kileillenne essive kilinänne kileinänne translative kiliksenne kileiksenne abessive kilittänne kileittänne instructive — — comitative — kileinenne third-person possessor singular plural nominative kilinsä kilinsä accusative nom. kilinsä kilinsä gen. kilinsä genitive kilinsä kiliensä partitive kiliään kiliänsä kilejään kilejänsä inessive kilissään kilissänsä kileissään kileissänsä elative kilistään kilistänsä kileistään kileistänsä illative kiliinsä kileihinsä adessive kilillään kilillänsä kileillään kileillänsä ablative kililtään kililtänsä kileiltään kileiltänsä allative kililleen kilillensä kileilleen kileillensä essive kilinään kilinänsä kileinään kileinänsä translative kilikseen kiliksensä kileikseen kileiksensä abessive kilittään kilittänsä kileittään kileittänsä instructive — — comitative — kileineen kileinensä

See also

• kuttu
• vuohi

Further reading

• “kili”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• ilki, liki, liki-

Hausa

Pronunciation

• IPA^(key): /kì.lîː/
  • (Standard Kano Hausa) IPA^(key): [cɪ̀.lîː]

Noun

kìlî m (possessed form kìlîn)

1. A light gray horse.

Hawaiian

Etymology

From Proto-Polynesian *tili (“hand net”) (compare with Samoan tili (“to cast a net, to net”), Maori tiri (“to cast, to scatter, to stack in a row”), Tahitian tiri, Tongan sili (“to net”))

Verb

kili

1. to rain gently, to drizzle
2. to move gently or sprightly

Noun

kili

1. raindrops, drizzle

Ingrian

Etymology 1

Voohi.

Ultimately from Swedish kille. Cognate with Finnish kili.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkili/, [ˈkilʲi]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkili/, [ˈkili]
• Rhymes: -ili
• Hyphenation: ki‧li

Noun

kili

1. goat

Declension

Declension of kili (type 5/vahti, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	kili	kilit
genitive	kilin	killiin, kililöin
partitive	killiä	kilijä, kililöjä
illative	killii	killii, kililöihe
inessive	kilis	kiliis, kililöis
elative	kilist	kiliist, kililöist
allative	kilille	kiliille, kililöille
adessive	kilil	kiliil, kililöil
ablative	kililt	kiliilt, kililöilt
translative	kiliks	kiliiks, kililöiks
essive	kilinnä, killiin	kiliinnä, kililöinnä, killiin, kililöin
exessive1)	kilint	kiliint, kililöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• kilo, (dated) voohi

Derived terms

• kilo
• metsäkili
• sukukili

 

Etymology 2

Borrowed from Russian киль (kilʹ).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkili/, [ˈkilʲi]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkili/, [ˈkili]
• Rhymes: -ili
• Hyphenation: ki‧li

Noun

kili

1. keel (of a ship)

Declension

Declension of kili (type 5/vahti, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	kili	kilit
genitive	kilin	killiin, kililöin
partitive	killiä	kilijä, kililöjä
illative	killii	killii, kililöihe
inessive	kilis	kiliis, kililöis
elative	kilist	kiliist, kililöist
allative	kilille	kiliille, kililöille
adessive	kilil	kiliil, kililöil
ablative	kililt	kiliilt, kililöilt
translative	kiliks	kiliiks, kililöiks
essive	kilinnä, killiin	kiliinnä, kililöinnä, killiin, kililöin
exessive1)	kilint	kiliint, kililöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• emäpuu, antura

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 164

Old Norse

Noun

kili

1. dative singular of kjǫlr

Ometepec Nahuatl

Noun

kili

1. plant.

Serbo-Croatian

Noun

kili (Cyrillic spelling кили)

1. dative/locative singular of kila

Slovene

Noun

kili

1. inflection of kila:
   1. dative/locative singular
   2. nominative/accusative dual

Tboli

Noun

kili

1. eel