supeta

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suppea +‎ -eta

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsupetɑˣ/, [ˈs̠upe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -upetɑ
  • Syllabification(key): su‧pe‧ta

Verb

[edit]

supeta

  1. (intransitive, mathematics) to converge
  2. Synonym of supistua.

Conjugation

[edit]
Inflection of supeta (Kotus type 72*B/vanheta, pp-p gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suppenen en suppene 1st sing. olen supennut en ole supennut
2nd sing. suppenet et suppene 2nd sing. olet supennut et ole supennut
3rd sing. suppenee ei suppene 3rd sing. on supennut ei ole supennut
1st plur. suppenemme emme suppene 1st plur. olemme supenneet emme ole supenneet
2nd plur. suppenette ette suppene 2nd plur. olette supenneet ette ole supenneet
3rd plur. suppenevat eivät suppene 3rd plur. ovat supenneet eivät ole supenneet
passive supetaan ei supeta passive on supettu ei ole supettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suppenin en supennut 1st sing. olin supennut en ollut supennut
2nd sing. suppenit et supennut 2nd sing. olit supennut et ollut supennut
3rd sing. suppeni ei supennut 3rd sing. oli supennut ei ollut supennut
1st plur. suppenimme emme supenneet 1st plur. olimme supenneet emme olleet supenneet
2nd plur. suppenitte ette supenneet 2nd plur. olitte supenneet ette olleet supenneet
3rd plur. suppenivat eivät supenneet 3rd plur. olivat supenneet eivät olleet supenneet
passive supettiin ei supettu passive oli supettu ei ollut supettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suppenisin en suppenisi 1st sing. olisin supennut en olisi supennut
2nd sing. suppenisit et suppenisi 2nd sing. olisit supennut et olisi supennut
3rd sing. suppenisi ei suppenisi 3rd sing. olisi supennut ei olisi supennut
1st plur. suppenisimme emme suppenisi 1st plur. olisimme supenneet emme olisi supenneet
2nd plur. suppenisitte ette suppenisi 2nd plur. olisitte supenneet ette olisi supenneet
3rd plur. suppenisivat eivät suppenisi 3rd plur. olisivat supenneet eivät olisi supenneet
passive supettaisiin ei supettaisi passive olisi supettu ei olisi supettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. suppene älä suppene 2nd sing.
3rd sing. supetkoon älköön supetko 3rd sing. olkoon supennut älköön olko supennut
1st plur. supetkaamme älkäämme supetko 1st plur.
2nd plur. supetkaa älkää supetko 2nd plur.
3rd plur. supetkoot älkööt supetko 3rd plur. olkoot supenneet älkööt olko supenneet
passive supettakoon älköön supettako passive olkoon supettu älköön olko supettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. supennen en supenne 1st sing. lienen supennut en liene supennut
2nd sing. supennet et supenne 2nd sing. lienet supennut et liene supennut
3rd sing. supennee ei supenne 3rd sing. lienee supennut ei liene supennut
1st plur. supennemme emme supenne 1st plur. lienemme supenneet emme liene supenneet
2nd plur. supennette ette supenne 2nd plur. lienette supenneet ette liene supenneet
3rd plur. supennevat eivät supenne 3rd plur. lienevät supenneet eivät liene supenneet
passive supettaneen ei supettane passive lienee supettu ei liene supettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st supeta present suppeneva supettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st supetakseni supetaksemme
2nd supetaksesi supetaksenne
3rd supetakseen
supetaksensa
past supennut supettu
2nd inessive2 supetessa supettaessa agent4 suppenema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st supetessani supetessamme
2nd supetessasi supetessanne
3rd supetessaan
supetessansa
negative suppenematon
instructive supeten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive suppenemassa
elative suppenemasta
illative suppenemaan
adessive suppenemalla
abessive suppenematta
instructive suppeneman supettaman
4th3 verbal noun suppeneminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suppenemaisillani suppenemaisillamme
2nd suppenemaisillasi suppenemaisillanne
3rd suppenemaisillaan
suppenemaisillansa

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]