väistin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯stin/, [ˈʋæi̯s̠tin]
• Rhymes: -æistin
• Syllabification^(key): väis‧tin

Etymology 1

väistää +‎ -in

Noun

väistin

1. crossguard

Declension

Inflection of väistin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		väistin	väistimet
genitive		väistimen	väistimien väistinten
partitive		väistintä	väistimiä
illative		väistimeen	väistimiin
		singular	plural
nominative		väistin	väistimet
accusative	nom.	väistin	väistimet
	gen.	väistimen
genitive		väistimen	väistimien väistinten
partitive		väistintä	väistimiä
inessive		väistimessä	väistimissä
elative		väistimestä	väistimistä
illative		väistimeen	väistimiin
adessive		väistimellä	väistimillä
ablative		väistimeltä	väistimiltä
allative		väistimelle	väistimille
essive		väistimenä	väistiminä
translative		väistimeksi	väistimiksi
abessive		väistimettä	väistimittä
instructive		—	väistimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of väistin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative väistimeni väistimeni accusative nom. väistimeni väistimeni gen. väistimeni genitive väistimeni väistimieni väistinteni partitive väistintäni väistimiäni inessive väistimessäni väistimissäni elative väistimestäni väistimistäni illative väistimeeni väistimiini adessive väistimelläni väistimilläni ablative väistimeltäni väistimiltäni allative väistimelleni väistimilleni essive väistimenäni väistiminäni translative väistimekseni väistimikseni abessive väistimettäni väistimittäni instructive — — comitative — väistimineni second-person singular possessor singular plural nominative väistimesi väistimesi accusative nom. väistimesi väistimesi gen. väistimesi genitive väistimesi väistimiesi väistintesi partitive väistintäsi väistimiäsi inessive väistimessäsi väistimissäsi elative väistimestäsi väistimistäsi illative väistimeesi väistimiisi adessive väistimelläsi väistimilläsi ablative väistimeltäsi väistimiltäsi allative väistimellesi väistimillesi essive väistimenäsi väistiminäsi translative väistimeksesi väistimiksesi abessive väistimettäsi väistimittäsi instructive — — comitative — väistiminesi first-person plural possessor singular plural nominative väistimemme väistimemme accusative nom. väistimemme väistimemme gen. väistimemme genitive väistimemme väistimiemme väistintemme partitive väistintämme väistimiämme inessive väistimessämme väistimissämme elative väistimestämme väistimistämme illative väistimeemme väistimiimme adessive väistimellämme väistimillämme ablative väistimeltämme väistimiltämme allative väistimellemme väistimillemme essive väistimenämme väistiminämme translative väistimeksemme väistimiksemme abessive väistimettämme väistimittämme instructive — — comitative — väistiminemme second-person plural possessor singular plural nominative väistimenne väistimenne accusative nom. väistimenne väistimenne gen. väistimenne genitive väistimenne väistimienne väistintenne partitive väistintänne väistimiänne inessive väistimessänne väistimissänne elative väistimestänne väistimistänne illative väistimeenne väistimiinne adessive väistimellänne väistimillänne ablative väistimeltänne väistimiltänne allative väistimellenne väistimillenne essive väistimenänne väistiminänne translative väistimeksenne väistimiksenne abessive väistimettänne väistimittänne instructive — — comitative — väistiminenne third-person possessor singular plural nominative väistimensä väistimensä accusative nom. väistimensä väistimensä gen. väistimensä genitive väistimensä väistimiensä väistintensä partitive väistintään väistintänsä väistimiään väistimiänsä inessive väistimessään väistimessänsä väistimissään väistimissänsä elative väistimestään väistimestänsä väistimistään väistimistänsä illative väistimeensä väistimiinsä adessive väistimellään väistimellänsä väistimillään väistimillänsä ablative väistimeltään väistimeltänsä väistimiltään väistimiltänsä allative väistimelleen väistimellensä väistimilleen väistimillensä essive väistimenään väistimenänsä väistiminään väistiminänsä translative väistimekseen väistimeksensä väistimikseen väistimiksensä abessive väistimettään väistimettänsä väistimittään väistimittänsä instructive — — comitative — väistimineen väistiminensä

Further reading

• “väistin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

väistin

1. first-person singular past indicative of väistää

Anagrams

• viistän