Uusnatsismi

Uusnatsismi on toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä poliittista liikehdintää, joka tähtää kansallissosialismin eli natsismin tai jonkin sen muunnelman elvyttämiseen.

Uusnatseja Venäjällä.

Uusnatsismi Suomessa

Suomen vastarintaliike vastustaa muun muassa kapitalismia, kommunismia, sionismia, ja monikulttuurisuutta.

Uusnatsismin piirteet ovat hivuttautuneet Suomen sisäpolitiikkaan mm. sosiaalisen kontrollin välineiden kautta, jossa ihmisiä voidaan syrjiä terveystietoihin vedoten. Suomeen on tarkoitus rakentaa kulkulupajärjestelmä, joka pohjautuu Qr-kooditeknologiaan. Qr-koodi on tarkoitus ottaa käyttöön työpaikoilla, palveluissa ja kaupoissa. Qr-koodin avulla ihmisiä voidaan mielivaltaisesti kontrolloida asettamalla ihmisille ehtoja, jotta kulkulupa pysyy voimassa. Tämä tuodaan ihmisille vedoten terveysturvallisuuteen, vaikka todellisuudessa kyseessä on uusnatsismin ja terveysfasismin globaali suuntaus.

Uusnatsismi Saksassa

Kansallissosialistiset järjestöt lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen useimmissa Euroopan maissa. Saksan liittotasavallassa perustettiin vuonna 1949 Sosialistinen Valtakunnanpuolue, joka kiellettiin vuonna 1952. Natsismin suosio pysyi vähäisenä 1960-luvulle asti. Kun jo hävinneeksi uskottu liike alkoi nousta, ryhdyttiin puhumaan uusnatsismista.

Saksojen yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla uusnatsiryhmittymät saivat lisäkannattajia, etenkin entisen Saksan demokraattisen tasavallan nuorison joukosta. Tämän arvellaan olevan seurausta talousromahduksesta, korkeasta työttömyydestä ja Saksojen yhdistymisen tuottamasta kansallismielisyyden voimistumisesta. Osa uusnatsiryhmistä on harjoittanut väkivaltaa ulkomaalaisia ja varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulleita vastaan. Saksan hallituksen vuoden 2006 selonteon mukaan uusnatsien terrorismi vaati yli 100 kuolonuhria Saksojen yhdistymisen jälkeen.

Saksan Vapaat nationalistit sai alkunsa 1990-luvun alun ”oikeistolaisista” talonvaltauksista.

Tunnukset

Katso myös: Natsisymboliikka

Jotkut uusnatsit käyttävät natsi-Saksan lippua. Saksassa ja eräissä muissa maissa se on kielletty.

Ruotsin ja Suomen vastarintaliikkeiden tunnus.

Uusnatsien tunnukset perustuvat natsi-Saksan tunnuksiin, hakaristiin ja puna-valko-mustaan lippuun. Hakaristi on usein korvattu muunnelmilla (varsinkin Saksassa, jossa se on laiton) tai riimuilla. Esimerkiksi numero 88 vastaa kahta peräkkäistä aakkoston kahdeksatta kirjainta H ja on siten lyhenne sanoista ”Heil Hitler”. Numero 14 merkitsee valkoisen ylivallan kannattajan David Lanen kuuluisaksi tekemää 14-sanaista lausetta: ”We must secure the existence of our people and a future for white children” eli vapaasti käännettynä ”Meidän on turvattava kansamme olemassaolo ja tulevaisuus valkoisille lapsille.” Uusnatsistisilla veljeskunnilla on 150 salaista koodia, joilla he viestittävät aatteistaan. He käyttävät nykyisin myös palestiinahuiveja, joiden tarkoitus on osoittaa, että he vastustavat Israelia.

Uusnatsit marssivat joinain ”juhlapäivinä” kuten Adolf Hitlerin syntymäpäivänä 20. huhtikuuta, sekä Rudolf Hessin kuolinpäivänä 17. elokuuta. Saksassa nämä marssit on ajoittain kielletty, kuten myös natsi-Saksan aikaiset marssit yms. natsisymbolit. Niiden sijaan uusnatsit ovat käyttäneet muun muassa Richard Wagnerin, Carl Orffin, Bedřich (Friedrich) Smetanan ja Jean Sibeliuksen musiikkia.

Katso myös

• Holokaustin kiistäminen
• Iranin kansallissosialistinen puolue
• Uusfasismi
• Äärioikeisto Suomessa

Kirjallisuutta

• Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku. (Europas skam: Rasister på frammarsch, 2011.) Suomennos: Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9.
• Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.

Aiheesta muualla

• Uusnatsismi. Ylen Elävä arkisto.
• Supo: Uusnatsismi on Suomessa sisäpiiritouhua Ylen uutiset 19.1.2010.