Uusnatsismi
Uusnatsismi on toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä poliittista liikehdintää, joka tähtää kansallissosialismin eli natsismin tai jonkin sen muunnelman elvyttämiseen.[1][2][3]
.jpg)
Uusnatsismi Suomessa
Suomen vastarintaliike vastustaa muun muassa kapitalismia, kommunismia, sionismia, monikulttuurisuutta ja Euroopan unionia.[4][5][6][7]
Uusnatsismi Saksassa
Kansallissosialistiset järjestöt lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen useimmissa Euroopan maissa. Saksan liittotasavallassa perustettiin vuonna 1949 Sosialistinen Valtakunnanpuolue, joka kiellettiin vuonna 1952. Natsismin suosio pysyi vähäisenä 1960-luvulle asti. Kun jo hävinneeksi uskottu liike alkoi nousta, ryhdyttiin puhumaan uusnatsismista.
Saksojen yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla uusnatsiryhmittymät saivat lisäkannattajia, etenkin entisen Saksan demokraattisen tasavallan nuorison joukosta. Tämän arvellaan olevan seurausta talousromahduksesta, korkeasta työttömyydestä ja Saksojen yhdistymisen tuottamasta kansallismielisyyden voimistumisesta. Osa uusnatsiryhmistä on harjoittanut väkivaltaa ulkomaalaisia ja varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulleita vastaan. Saksan hallituksen vuoden 2006 selonteon mukaan uusnatsien terrorismi vaati yli 100 kuolonuhria Saksojen yhdistymisen jälkeen.[8]
Saksan Vapaat nationalistit sai alkunsa 1990-luvun alun ”oikeistolaisista” talonvaltauksista.[9]
Uusnatsismi Venäjällä
Venäjällä oli erityisesti vuosina 2004–2010 vallalla maahanmuuttovastaisuus, ja silloin syntyi uusnatsistisia skiniryhmiä. Aggressiot kohdistuivat usein keskiaasialaista syntyperää oleviin. Viranomaiset tukahduttivat toiminnan, ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jussi Lassilan mukaan ilmiö hävisi lähes täysin. Todellisuuspohjainen venäläinen elokuva Rossija88 kuvaa silloisen moskovalaisen uusnatsiryhmän toimintaa. Uusnatsismi elpyi vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin muun muassa Aleksandr Barkašovin johdolla. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 88, perusteluksi on esitetty natsismin kukistaminen Ukrainassa, mutta todellisuudessa Venäjällä itsellään on edelleen uusnatsiongelma, mutta varsinaisia skinejä ei Lassilan mukaan esiinny laajasti.[10]
Tunnukset
- Katso myös: Natsisymboliikka
.svg)
Uusnatsien tunnukset perustuvat natsi-Saksan tunnuksiin, hakaristiin ja puna-valko-mustaan lippuun. Hakaristi on usein korvattu muunnelmilla (varsinkin Saksassa, jossa se on laiton) tai riimuilla. Esimerkiksi numero 88 vastaa kahta peräkkäistä aakkoston kahdeksatta kirjainta H ja on siten lyhenne sanoista ”Heil Hitler”.[11] Numero 14 merkitsee valkoisen ylivallan kannattajan David Lanen kuuluisaksi tekemää 14-sanaista lausetta: ”We must secure the existence of our people and a future for white children” eli vapaasti käännettynä ”Meidän on turvattava kansamme olemassaolo ja tulevaisuus valkoisille lapsille.”[12] Uusnatsistisilla veljeskunnilla on 150 salaista koodia, joilla he viestittävät aatteistaan. He käyttävät nykyisin myös palestiinahuiveja, joiden tarkoitus on osoittaa, että he vastustavat Israelia.[13]
Uusnatsit marssivat joinain ”juhlapäivinä” kuten Adolf Hitlerin syntymäpäivänä 20. huhtikuuta,[14][15] sekä Rudolf Hessin kuolinpäivänä 17. elokuuta. Saksassa nämä marssit on ajoittain kielletty, kuten myös natsi-Saksan aikaiset marssit yms. natsisymbolit. Niiden sijaan uusnatsit ovat käyttäneet muun muassa Richard Wagnerin, Carl Orffin, Bedřich (Friedrich) Smetanan ja Jean Sibeliuksen musiikkia.[16]
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://books.google.com/books?id=EkInaWFrki4C&printsec=frontcover#v=onepage&q&f=false
- ↑ http://www.döw.at/english/right/englre.html
- ↑ http://www.martinfrost.ws/htmlfiles/neonazism1.html
- ↑ YLE Etelä-Karjala tutustui suomalaiseen natsipropagandaan, Yle Etelä-Karjala 8.6.2012
- ↑ Tavoitteistamme lyhyesti, Kansallinen Vastarinta, luettu 21.7.2012
- ↑ Kansallissosialismin SOSIALISMI, Henrik Holappa, Kansallinen vastarinta, luettu 21.7.2012
- ↑ Suomi murtumispisteessä, Juuso Tahvanainen, Kansallinen vastarinta, 2012, luettu 21.7.2012
- ↑ Tähtinen, Risto K.: Saksassa rasismin vähättely heiluttaa ministerien tuoleja Turun sanomat. 27.4.2006. Viitattu 19.12.2010.
- ↑ Ei ole yhtä äärioikeistoa - keitä Suomen vastarintaliike kutsui Helsinkiin?, SuomenKuvalehti.fi 21.10.2011
- ↑ Veli-Pekka Lehtonen: Venäjällä itsellään on ollut natsiongelma. Helsingin Sanomat, 28.3.2022. Venäjä perustelee hyökkäystään Ukrainaan natsien tuhoamisella, mutta Venäjällä itsellään on ollut paha natsiongelma.
- ↑ Pertti Rönkkö: Meitä vakoillaan ja manipuloidaan Kirjatyö. 6.9.2007. Viestintäalan ammattiliitto ry. Viitattu 28.10.2008.
- ↑ http://www.adl.org/hate_symbols/numbers_14words.asp
- ↑ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011070814025502_ul.shtml
- ↑ Extremist Groups Plan Actions to Commemorate Hitler's Birthday ADL. Viitattu 29.04.2007.
- ↑ Russian Medical School Imposes Curfew for Hitler's Birthday Washington Post. Viitattu 29.04.2007.
- ↑ German neo-Nazis march in Dresden to tune of Finlandia Helsingin Sanomat. Viitattu 20.04.2007.
Kirjallisuutta
- Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku. ((Europas skam: Rasister på frammarsch, 2011.) Suomennos: Taru Laiho) Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9
- Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusnatsismi Wikimedia Commonsissa
- Uusnatsismi. Ylen Elävä arkisto.
- Supo: Uusnatsismi on Suomessa sisäpiiritouhua Ylen uutiset 19.1.2010.