(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Almaty – Wikipedia

Almaty

kaupunki Kazakstanissa

Almaty tai Almatı (kaz. Алматы, [ɑlmɑˈtə]; ven. Алматы, vuosina 1921–1992 Alma-Ata ven. Алма-Ата) on runsaalla 1,5 miljoonalla asukkaallaan Kazakstanin suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Maan kaakkoisosassa sijaitseva Almatyn kaupunki on itsehallinnollinen kaupunkialue Almatyn alueen eli oblastin sisällä. Se ei ole hallinnollisesti osa maakunta-aluetta vaan toimii suoraan Kazakstanin tasavallan hallinnon alaisuudessa.[3][4]

Almaty
(Алматы)
(Alma-Ata)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Almaty

Koordinaatit: 43°16′39″N, 76°53′45″E

Valtio  Kazakstan
Perustettu (linnoitus kazakkikylään) 1854[1]
Kazakstanin pääkaupunki 1929-1997[1]
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Jerbolat Dosajev
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 682 km²
Korkeus 500 – 1 700 m
Väkiluku (2022)  ([2]) 2 147 113
Aikavyöhyke UTC+5
Postinumero 050000 - 050063
Suuntanumero(t) +7 727









Historia

muokkaa

Vuonna 1854 venäläiset perustivat Almatyn kazakkikylään Keski-Aasiaan yhteyteen, lähelle Kirgisian rajaa Zailijskojen rajalinnoituksen (Заилийское).[1] Paikkakunnan nimeksi tuli tsaari Nikolai I:n mieltymyksen perusteella pian Vernyi (Верный, suom. uskollinen, todellinen). Vuonna 1921 kaupungista alettiin käyttää kazakinkielisestä nimestä tulevaa venäläistettyä nimeä Alma-Ata, jossa alkuosa tarkoittaa omenaa, loppuosa isoisää: kaupungin nimen merkitys olisi näin ollen "omenan isoisä" tai "omenoiden isä". Tosiasiassa kaupungin nimi näyttää olevan yksinkertaisesti adjektiivimuoto sanasta alma, omena. Kaiken lisäksi tutkijat saivat selville vuonna 2010, että omenakasvi on todella peräisin Etelä-Kazakstanin vuorilta Almatyn ympäristöstä.[1][5] Kaupungin nimen turkkilaista kirjoitustapaa vastaa translitterointi Almatı. Nykyisin esimerkiksi ulkoministeriö käyttää kaupungista nimeä Almaty, joka on kaupungin ”virallinen” suomalainen kirjoitustapa, vaikka monien matkatoimistojen viestinnässä neuvostovallan aikainen Alma-Ata on yhä käytössä.

Kaupungista tuli vuonna 1929 perustetun Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajotessa. Pääkaupunki siirrettiin keskemmäksi valtiota Astanaan vuonna 1997.[1]

Venäjällä syntyneen Gennadi Kolbinin nimitys Kazakkien kommunistisen puolueen pääsihteeriksi loppuvuodesta 1986 johti kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin kaupungissa (ns. Želtoksan, Желтоқсан, suom. joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta ja kansallisuuksien välisistä jännitteistä.

Väestö

muokkaa

Almaty on Kazakstanin suurin kaupunki 1 450 327 asukkaallaan (2012 alun arvio).[3]Kaupunki on jatkanut kasvuaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja pääkaupungin aseman menettämisestä huolimatta. Kaupungin asukasluku on kehittynyt viime vuosikymmeninä väestönlaskentojen mukaan seuraavasti:

Vuosi Väestö
1926[6]
Väestö
1939[6]
Väestö
1959[7][6]
Väestö
1970[8]
Väestö
1979[9]
Väestö
1989[10][11]
Väestö
1999[12]
Väestö
2009[12]
Väestö
2012[3]
Väkiluku &&&&&&&&&&045600.&&&&0045 600 &&&&&&&&&0222000.&&&&00222 000 &&&&&&&&&0457709.&&&&00457 709 &&&&&&&&&0729633.&&&&00729 633 &&&&&&&&&0909644.&&&&00909 644 &&&&&&&&01121395.&&&&001 121 395 &&&&&&&&01130621.&&&&001 130 621 &&&&&&&&01365632.&&&&001 365 632 &&&&&&&&01450327.&&&&001 450 327

Vuonna 2003 kaupunki jakautui etnisesti seuraavasti: kazakit 43,7 %, uiguurit 5,7 %, tataarit 2,1 %, venäläiset 40,2 %, ukrainalaiset 1,7 %, saksalaiset 0,7 %, korealaiset 1,8 %.

Palvelut

muokkaa

Kaupungissa on kaksi yliopistoa ja kymmeniä korkeakouluja. Tunnettuja ovat myös televisiotorni ja Medeo-tekojäärata.

Liikenne

muokkaa

Eurooppatiet E40 ja E125 kulkevat Almatyn kautta ja lyhyempi eurooppatie E011 alkaa sieltä. Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema ja tärkeä rautatieasema.[4][13]

Ilmasto

muokkaa
Sää - Almaty
Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi
Korkein lämpötila °C 18.2 19.0 28.0 33.2 35.1 39.3 41.7 40.5 38.1 31.1 25.4 19.2 41.7
Keskimääräinen korkea °C −0.2 1.4 7.0 17.2 21.6 26.7 29.8 28.7 23.8 15.9 7.5 2.4 15.2
Päivittäinen °C −5.4 −4.1 1.7 11.4 16.1 21.0 23.7 22.3 17.2 9.5 2.0 −2.7 9.4
Keskimääräinen matala °C −9.6 −8.2 −2.6 6.1 10.5 15.2 17.8 16.3 11.2 4.5 −2.1 −6.7 4.4
Alin lämpötila °C −30.1 −37.7 −24.8 −10.9 −7.0 2.0 7.3 4.7 −3.0 −11.9 −34.1 −31.8 −37.7
Sademäärä mm 33 41 62 111 106 61 38 27 29 56 52 41 657
Lähde: [14]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Alma-Ata (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  2. Statistics Committee: Об изменении численности населения Республики Казахстан с начала 2022 года до 1 октября 2022 года (Arkistoitu – Internet Archive).
  3. a b c ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 16.4.2013. (kazakiksi)
  4. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä. Määritä julkaisija! ISBN 985-409-072-8 (venäjäksi)
  5. Southern Kazakhstan - Truly the "Father of Apples" eurasianet.org. Viitattu 17.12.2020. (englanniksi)
  6. a b c Alma-Ata (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  10. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  12. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  13. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 (venäjäksi)
  14. Климат мира Алматы pogodaiklimat.ru. Viitattu 3.11.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa