Anneli Saaristo
Terttu Anneli Orvokki Saaristo (s. 15. helmikuuta 1949 Jokioinen) on televisiossa, teatterissa ja elokuvissa esiintynyt laulaja ja näyttelijä. Hänet tunnetaan erityisesti vaativien laulelmien tulkitsijana. Hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1989 kappaleella La dolce vita.
| Anneli Saaristo | |
|---|---|
 Anneli Saaristo esiintymässä vuonna 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1949 |
| Ammatti | laulaja, näyttelijä |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | popmusiikki |
| Soittimet | laulu |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saaristo on saanut euroviisujen lisäksi myös muuta kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1983 hänet valittiin Knokken laulufestivaaleilla parhaaksi naissolistiksi. Vuonna 1985 hän puolestaan sai parhaan artistin palkinnon Rostockin kansainvälisessä laulukilpailussa Menschen und Meer ja vuonna 1987 toisen palkinnon Dresdenissä järjestetyssä kilpailussa.
Ura
muokkaa1970-luvun alussa Saaristo osallistui iskelmälaulukilpailuihin. Hän toimi koko vuosikymmenen ajan Kalevi Rothbergin tanssiorkesterin solistina, kiinnostui vuosikymmenen puolivälissä myös jazzista ja levytti pääosin coverversioita iskelmistä. Hän myös lauloi usein taustoja turkulaisen Studio 55:n tuotannoissa ja luki ylioppilaaksi iltalukiossa 1978.[1] Keväällä 1978 Saaristo kilpaili Suomen euroviisukarsinnoissa Eero Tiikasalon sävelmällä ”Sinun kanssasi, sinua ilman”, josta tuli hänen ensimmäinen hittinsä. Seuraava levytys oli ”Aamulla rakkaani näin”, jonka Lea Laven oli esittänyt samassa karsinnassa.
Saariston ensimmäinen albumi Aina aika rakkauden ilmestyi vuonna 1980. Pienen levy-yhtiön julkaisema levy oli kaupallinen pettymys. Vuonna 1982 Saaristo osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun kappaleella ”Tyhjät sanat” ja 1984 euroviisukarsintaan sävelmällä ”Sä liian paljon vaadit” sijoittuen karsinnan kolmanneksi.[2] Molemmista lauluista tuli menestyksiä, ja Saariston seuraavat albumit myivät ensimmäistä paremmin.
Syksyllä 1988 Saaristo sai lehdistön tunnustuspalkinnon Syksyn Sävelessä laulullaan ”Taivaspaikka”. Vuonna 1989 hän esitti euroviisukarsinnoissa laulut ”Oi äiti maa” ja ”La dolce vita”, joista ensin mainittu sijoittui kolmanneksi ja jälkimmäinen voitti.[3] Lausannen Eurovision laulukilpailussa ”La dolce vita” sijoittui seitsemänneksi. Sijoitus oli Suomen siihen asti paras, kun sijoitus suhteutetaan osallistujamaiden määrään.[4] La dolce vita -albumi myi kultalevyyn oikeuttavan määrän.
Saaristo on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1983 hänet valittiin Knokken festivaaleilla parhaaksi naissolistiksi. Vuonna 1985 hän sai parhaan artistin palkinnon Rostockin kansainvälisessä laulukilpailussa Menschen und Meer ja 1987 toisen palkinnon Dresdenissä järjestetyssä kilpailussa.
Saariston tunnetuimpiin lauluihin lukeutuvat ”Viimeinen känni”, ”Evakon laulu”, ”Päättyneet juhlat”, ”Appelsiinipuita aavikkoon” ja ”Kypsän naisen blues”. Miten enkeleitä vietellään -projektissa hän tulkitsi Bertolt Brechtin eroottisia runoja Monna Kamun ja Liisa Tavin kanssa. 2000-luvulla Saaristo on ollut mukana Rakkauden kiertokulku -konserteissa Eija Kantolan ja Marjorien kanssa.
Saaristo on toiminut myös näyttelijänä muun muassa Turun kaupunginteatterissa. Vuonna 2005 hän näytteli Timo Koivusalon elokuvassa Kaksipäisen kotkan varjossa. Samana vuonna hän oli myös ehdolla Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaksi. Vuonna 2011 Saaristolle myönnettiin taiteilijaeläke.[5] Viime vuosinamilloin? Saaristo on esiintynyt iskelmälaulaja Fredin kanssa Fredin vieraana -konserttikiertueella.lähde?
Diskografia
muokkaaOmat albumit
muokkaa- Aina aika rakkauden (1980)
- Elän hetkessä (1984)
- Näin jäätiin henkiin (1985)
- Tuuli, laivat ja laulu (1987)
- La dolce vita (1989)
- Appelsiinipuita aavikkoon (1992)
- Kypsän naisen blues (1995)
- Helminauha (1999)
- Kaksi sielua (2004)
- Uskalla rakastaa (2009)
- Kissan mieli (2012)
Muita levyjä
muokkaa- Jukka Alihanka: Nimeni on Ilotuska (1979)
- Kolme iloista rosvoa: Kasper, Jesper ja Joonatan (1979, taustalaulajana)
- Lauluja (1982, Matti Rag Paanasen sävellyksiä)
- Aleksis Kivi (1984, Matti Rag Paanasen sävellyksiä Aleksis Kiven runoihin)
- Prinsessan testamentti (1988, Matti Rag Paanasen sävellyksiä tyttärensä muistoksi)
- Miten enkeleitä vietellään (1989, Monna Kamun ja Liisa Tavin kanssa)
- Kosketus (1997, Matti Rag Paanasen sävellyksiä)
- Federico Garcia Lorca (1998, Matti Rag Paanasen, Kalle Fältin ja Jenni Paanasen kanssa)
- Rakkauden kiertokulku (2001, Eija Kantolan ja Marjorien kanssa)
- Kaksipäisen kotkan varjossa – Elokuvan laulut (2005, soundtrack)
Kokoelmia
muokkaa- Anneli Saariston parhaat (1989)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995)
- 20 suosikkia – Evakon laulu (1996)
Lähteet
muokkaa- ↑ Tukia, Anneli: Anneli pelimanni. Helsingin Sanomat, 31.5.1980, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1984 viisukuppila.fi. Viitattu 6.12.2016.
- ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1989 viisukuppila.fi. Viitattu 6.12.2016.
- ↑ Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1989 viisukuppila.fi. Viitattu 6.12.2016.
- ↑ YLE.fi - Vain pieni osa hakijoista sai taiteilijaeläkkeen. Viitattu 9.6.2012.
Katso myös
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anneli Saaristo Wikimedia Commonsissa
- Viralliset kotisivut.
- Anneli Saariston esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Ylen Elävä arkisto: Sinun kanssasi, sinua ilman.
- Ylen Elävä arkisto: Sä liian paljon vaadit.
- Ylen Elävä arkisto: La dolce vita.
- Ylen Elävä arkisto: Oi äiti maa.
- Ylen Elävä arkisto: Evakon laulu.
- Kuusi kuvaa laulaja Anneli Saariston elämästä, Yle Radio 1, 18.5.2019