Bhagavad Gita
Bhagavad Gītā (devanagari: भगवद्गीता, usein lyhyemmin "Gita") on 400–100 eaa. syntynyt hindulaisuuden pyhä kirjoitus, joka on osa laajempaa tekstikokonaisuutta Mahabharataa (Aranyakaparva. 25–42). Teoksen nimi tarkoittaa "Herran laulua". Bhagavad Gītāssa Krishna, joka hindulaisuuden valtasuuntauksissa katsotaan Vishnun avataraksi, ilmoittaa olevansa Jumala ja kuvailee omaa jumaluuttaan sekä olemassa olevan suhdetta itseensä.
Kahdeksantoistakappaleinen kirja koostuu seitsemästäsadasta säkeestä. Kappaleiden nimet ovat seuraavat:
- Arjuna-viṣāda-yogaḥ – Arjunan murheen jooga
- Sāṅkhya-yogaḥ – Analyyttinen jooga
- Karma-yogaḥ – Toiminnan jooga
- Jñāna-karma-sannyāsa-yogaḥ – Tiedon, toiminnan ja luopumisen jooga
- Sannyāsa-yogaḥ – Luopumisen jooga
- Dhyāna-yogaḥ – Meditaation jooga
- Jñāna-vijñāna-yogaḥ – Tiedon ja oivalluksen jooga
- Tāraka-brahma-yogaḥ – Korkeimman saavuttamisen jooga
- Rāja-vidyā-rāja-guhya-yogaḥ Korkeimman tiedon ja salaisuuden jooga
- Vibhūti-yogaḥ – Jumalaisten mahtien jooga
- Viśva-rūpa-darśana-yogaḥ – Kosmisen muodon näyn jooga
- Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga
- Kṣetra-kṣetrajña-yogaḥ – Toimintakentän ja sen tuntijan jooga
- Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmen laadun ilmentymän jooga
- Puruṣottama-yogaḥ – Korkeimman henkilön jooga
- Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ – Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga
- Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga
- Mokṣa-sannyāsa-yogaḥ – Vapautuksen ja luopumisen jooga
Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa.
Eräs yleisesti tunnetuimmista Bhagavad Gitan kohdista on fyysikko Robert Oppenheimerin lainaus 11:nnen luvun säkeestä 32. Tarinan mukaan Oppenheimer olisi sanonut atomipommin räjäytyksen yhteydessä englanniksi "Now, I am become Death, the destroyer of worlds".[1] Oppenheimerin lause voitaisiin kääntää suomeksi esimerkiksi muotoon "Nyt olen kuolema, maailmojen tuhoaja". Vuoden 1983 suomennoksessa vastaava kohta kuuluu: "Minä olen aika, maailmojen suuri tuhoaja, ja Minä olen tullut tänne tuhotakseni kaikki ihmiset", ja sen konteksti on Krishnan puhe prinssi Arjunalle ennen suurta taistelua, missä prinssiä koetetaan vakuuttaa siitä, että vaikka hän kieltäytyisi taistelemasta säästääkseen sotilaitaan, ajan myötä kaikki heistä lopulta kuolisivat kuitenkin. Myös englanninkielisiä käännöksiä on erilaisia ja lauseen voi ymmärtää eri tavalla käännöksestä riippuen.
Suomennokset
muokkaa
- Bhagavad-Gîtâ, laulu jumaluudesta tahi oppi jumalallisesta olemuksesta. (Saksankielelle kääntänyt Franz Hartmann. Saksankielestä suomentanut Martti Humu. Omatunto) Helsinki: Teosofinen kirjakauppa, 1905.
- Bhagavadgītā: Herran laulu. (Sanskritin kielestä suomentanut Marja-Leena Teivonen) Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-125-2
- Bhaktivedanta, A. C.: Bhagavad-gītā kuten se on. ((Bhagavad-gītā As It Is, 1972) Mukana alkuperäinen sanskrit-teksti. Englanninkielestä kääntänyt Eerika Olausson) Avesta: Bhaktivedanta Book Trust, 1983. ISBN 91-85580-37-6
- Bhagavad-Gîtâ: Laulu jumaluudesta, tahi, oppi jumalallisesta olemuksesta. ((Näköispainos vuodelta 1905. Julkaisijat: Blavatsky-looshi, Ruusu-Ristin kirjallisuusseura ja Biokustannus) Helsinki: Biokustannus, 1991. ISBN 952-90-2604-8
- Bhagavad-gita aum. (Kansinimeke: Herran laulu: Bhagavad-Gita aum.) Suomentanut Matti Heikkilä. Helsinki: M. Heikkilä, 1992. ISBN 952-9667-00-0
- Bhaktivedanta, A. C.: Bhagavad-gītā kuten se on. ((Bhagavad-gītā as it is, 1968.) Mukana alkuperäinen sanskrit-teksti) Stockholm: Bhaktivedanta Book Trust, 2004. ISBN 91-7149-487-1
- Bhagavadgītā. (Sanskritin kielestä suomentanut Mari Jyväsjärvi Stuart) Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 978-952-5534-91-7
- Bhagavad-Gita. Jumalainen laulu. Suomentanut Taavi Kassila. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0626-3
Lähteet
muokkaa- ↑ James A. Hijiya: The Gita of J. Robert Oppenheimer (PDF)
Aiheesta muualla
muokkaa
Sitaatteja aiheesta Bhagavad Gita Wikisitaateissa- Bhagavad Gita suomeksi