Bozon kieli
Bozon kieli on Nigerjoen keskijuoksulla Malissa asuvien bozojen puhuma mandelainen kieli.
Bozo kuuluu mandelaisten kielten luoteisryhmään. Sen lähin sukukieli on soninke. Bozo jakautuu neljään kielimuotoon:
- hainyaxo (kelengaxo) Macinan ja Ségoun piireissä
- sorogama (jenaama) Moptin alueen Djennén, Moptin, Ténenkoun ja Youwaroun piireissä sekä Ségoun alueella
- tièma cièwè (tiemacèwè) Youwaroun piirissä
- tiéyaxo Ténenkoun ja Macinan piireissä.[1][2]
Malin vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan bozolla on 205 200 äidinkielistä puhujaa[3]. Bozojen lisäksi sitä puhuu äidinkielenään myös osa markoista ja somonoista. Osa bozoista puolestaan puhuu myös bambaraa, fulania tai songhaita.[1] Bozon kieli on toiminut kouluopetuksen välineenä vuodesta 2001 lähtien. Sitä käytetään myös tiedotusvälineissä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b International Encyclopedia of Linguistics, second edition, vol. 1, s. 2–3. New York: Oxford University Press, 2003. ISBN 0-19-516783-X
- ↑ Mali: Languages Ethnologue. Viitattu 26.7.2016.
- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 25.7.2016.
- ↑ Simpson, Andrew (toim.): Language and National Identity in Africa, s. 113. Oxford: Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-928674-4