Dingane
Dingane kaSenzangakhona Zulu (noin 1795–1840) oli zulukuningas ja kuningas Shakan velipuoli. Dinganen valtakautta varjostivat zulujen sisäiset vaikeudet ja konflikti Kapmaasta Suurelle vaellukselle lähteneiden buurien kanssa.[1]
| Dingane kaSenzangakhona Zulu | |
|---|---|
 | |
| Zulujen kuningas | |
| Valtakausi | 1828–1840 |
| Edeltäjä | Shaka Zulu |
| Seuraaja | Mpande |
| Syntynyt | 1795 |
| Kuollut |
1840 (ikä 44–45) Hlathikhulu |
| Hautapaikka | KwaDukuza |
| Isä | Senzangakhona |
| Äiti | Mpikase kaMlilela Ngobese |
Dingane oli zulupäällikkö Senzangakonan nuorempi poika, jonka varhaisvaiheista ennen vuotta 1828 ei tiedetä paljoa. Tuolloin Dingane toteutti onnistuneen salajuonen velipuolensa Shakan salamurhaamiseksi ja nousi zulujen kuninkaaksi. Dinganen asema valtaistuimella ei kuitenkaan koko hänen valtakaudellaan ollut täysin vakaa.[1]
Vielä suuremmat ongelmat alkoivat vuonna 1837 kun suuri joukko voortrekkereitä tunkeutui zuluvaltakunnan alueella tavoitteenaan buuritasavallan perustaminen sen eteläisille rajamaille. Dingane pelkäsi avointa sotilaallista konfliktia paremmin aseistautuneiden buurien kanssa ja suostui siksi osittain voortrekkerien aluevaatimuksiin. Helmikuussa 1838 hän väijytti ja tappoi neuvotteluihin tulleen Piet Retiefin johtaman buuriseurueen. Tämän jälkeen zulut hyökkäsivät Drakensberg-vuoriston juurelle leirityneiden buurien leiriin ja tappoivat noin 500 voortrekkeriä ja varastivat suuren osan heidän karjastaan.[2] Pyrkimys maahantunkeutuijien tuhoamisesta yllätyksen avulla kuitenkin epäonnistui ja seuranneessa Blood Riverin taistelussa buurit tuhosivat Andries Pretoriuksen johdolla suuren zuluarmeijan.[1]
Blood Riverin taistelun jälkeen zuluvaltakunta ajautui sisäpoliittiseen kriisiin ja hajosi. Dinganen velipuoli Mpande pakeni etelään tuhansien seuraajien kanssa voortrekkerien vasalliksi ja löi Dinganen joukot Magongon taistelussa 1840. Dingane pakeni ja murhattiin vuotta myöjemmin Ubombo-vuoristossa.[1]