Richard Dreyfuss
Richard Stephen Dreyfuss (s. 29. lokakuuta 1947 New York) on yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä.
| Richard Dreyfuss | |
|---|---|
 Richard Dreyfuss vuonna 2013 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Richard Stephen Dreyfuss |
| Syntynyt | 29. lokakuuta 1947 New York, New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
Svengijengi '62 Beverly Hillsin pummi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Nuoruus
muokkaaDreyfuss (sukunimi tuolloin vielä ilman toista s-kirjainta) syntyi New Yorkin Brooklynissä amerikanjuutalaisille vanhemmille.[1] Hän vietti lapsuutensa Brooklynissa ja Queensissa, kunnes perhe muutti Kaliforniaan. Siellä Dreyfuss alkoi näytellä Beverly Hillsin juutalaisessa keskuksessa ja sai roolin lyhytikäisessä televisiosarjassa Karen (1964).[2]
Ura
muokkaaDreyfuss kieltäytyi asepalveluksesta Vietnamin sodan aikana ja suoritti kahden vuoden siviilipalveluksen Los Angelesin sairaalassa. Samalla hän esitti pieniä rooleja televisiosarjoissa kuten Peyton Place, Gidget, Vaimoni on noita ja The Big Valley. Lisäksi hän näytteli teatterissa Broadwaylla, off-Broadwaylla ja muualla.[3]
Dreyfussin ensimmäiset elokuvaroolit olivat elokuvissa Nukkelaakso (1967) ja Miehuuskoe (1967). Hänen ensimmäinen iso roolinsa oli gangster Baby Face Nelsonina elokuvassa Dillinger - maailman paras pankkirosvo (1973).[2]
Dreyfussin läpimurtorooli oli ylioppilas Curt Hendersonina elokuvassa Svengijengi ’62 (1973). Sitä seurasivat kiitosta saaneet roolisuoritukset elokuvissa Syntymäfiksu (1974), Tappajahai (1975), Kolmannen asteen yhteys (1977) ja Rakkaus ei sula sateessa (1977), josta hän sai parhaan miespääosan Oscar-palkinnon nuorimpana palkinnon historiassa.[2]
Dreyfussin menestys taantui 1980-luvun taitteessa, ja hän kärsi huumeriippuvuudesta. Hän palasi huipulle elokuvassa Beverly Hillsin pummi (1986), jota seurasi sarja menestyselokuvia kuten Kyttäyskeikka (1987), Hullu (1987) ja Peltiheikit (1987).[2]
1990-luvulla Dreyfuss näytteli elokuvissa kuten Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet (1990), Entäs Bob? (1991) ja Kerran vielä (1991). Musiikinopettajan roolistaan elokuvassa Mr Holland's opus – elämän sinfonia (1995) hän sai Oscar-ehdokkuuden.[2]
Dreyfus julkaisi vuonna 1996 yhteistyössä Harry Turtledoven kanssa humoristisen romaanin The Two Georges.[2]
2000-luvun taitteessa Dreyfuss esiintyi teatterielokuvien ohella myös televisioelokuvissa kuten Lansky (1999) ja Fail Safe (2000), sekä sarjoissa kuten The Education of Max Bickford (2001–2002). Vuonna 2016 hän esitti Bernard Madoffia minisarjassa Madoff. Dreyfussin ura jatkuu edelleen.[2]
Dreyfussilla on tähti Hollywood Walk of Famella.[3]
Yksityiselämä
muokkaaDreyfussin suku väittää näyttelijän olevan Alfred Dreyfusin kaukainen sukulainen.[1] Dreyfuss sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja Stephen Fry haastatteli häntä asian tiimoilta vuoden 2006 dokumentissaan.[4]
Dreyfuss pidätettiin kokaiinin hallussapidosta hänen törmättyään autollaan puuhun vuonna 1982.
Dreyfuss oli vuosina 1983–1995 naimisissa Jeramie Rainin kanssa ja sai tämän kanssa kolme lasta. Hän meni vuonna 1999 naimisiin Janelle Laceyn kanssa, erosi, ja solmi vuonna 2006 avioliiton Svetlana Erokhinin kanssa.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Usborne, David: Richard Dreyfuss: Out of the Wreckage The Independent. 31.1.2009. Lontoo: ndependent Digital News & Media Ltd. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Richard Dreyfuss Encyclopaedia Britannica. 28.5.2024. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ a b Richard Dreyfuss Los Angeles: Walk of Fame. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Hughes, Sarah Anne: Catherine Zeta-Jones And Bipolar II: How Celebs Help Raise Awareness About the Disorder The Washington Post. 14.4.2011. Washington. Arkistoitu 6.12.2013. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)