Ritva Ahonen
Ritva Liisa Ahonen-Mäkelä (22. syyskuuta 1928 Viipuri – 9. toukokuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen lausuntataiteilija ja näyttelijä. Hän oli Helsingin yliopiston kunniatohtori.
Ura
muokkaaAhonen tuli ylioppilaaksi 1947 ja valmistui logonomiksi 1951, filosofian kandidaatiksi 1952 ja filosofian maisteriksi 1957. Hän toimi Suomen Teatterikoulun puheilmaisun opettajana 1954–1957 ja Helsingin yliopiston puheilmaisun lehtorina 1957–1993.[1]
Ahonen oli mukana kymmenissä Suomen Kansallisteatterin tuotannoissa, vieraili ohjaajana Lilla Teaternissa ja näytteli 1980- ja 1990-luvuilla Raivoisat Ruusut -teatterin produktioissa.[2] Näyttelijänä hänen viimeisiä töitään olivat roolit televisiosarjoissa Pesärikko ja Venny.[3]
Ahoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1980 ja hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon vuonna 1992.
Yksityiselämä
muokkaaAhosen vanhemmat olivat ylimetsänhoitaja Uuno Ahonen ja Martta Häsä ja puoliso vuodesta 1962 näyttelijä Risto Mäkelä (1924–1992).
Julkaisut
muokkaa- Ilo puhua, ajatuksia puheilmaisusta. SKS, 1975 (Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 78)
Lähteet
muokkaa- ↑ Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on. Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 32. (Ahonen-Mäkelä, Ritva) Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
- ↑ Ritva Ahonen, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 18.12.2014.
- ↑ Kiiltomato.net luettu 11.5.2008
- Ritva Ahonen Elonetissä.