(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Ryanair – Wikipedia

Ryanair

irlantilainen halpalentoyhtiö

Ryanair on vuonna 1985 perustettu irlantilainen ja Euroopan suurin halpalentoyhtiö. Se on matkustajamäärillä mitattuna myös maailman suurimpia lentoyhtiöitä. Yrityksen kilpailustrategiana on kustannusjohtajuus, mikä on mahdollistanut lentojen hintojen pitämisen alhaisina. Sen tytäryhtiöitä ovat Ryanair UK, Lauda Europe, Buzz ja Malta Air. Yritys on keskittynyt Euroopan sisäisiin lyhyisiin lentoihin.

Ryanair
IATA: FR – ICAO: RYR
Kutsukoodi RYANAIR
Perustettu 1985
Laivaston koko 533 (sis. tytäryhtiöt)
Kohteiden määrä 179
Solmukohdat
Tytäryhtiö(t)
Kotipaikka Irlanti Swords, Dublin, Irlanti
Avainhenkilö(t) Michael O'Leary (CEO)
Michael Cawley
Yhtiön sivut www.ryanair.com
Boeing 737-800 -matkustajakone vanhassa värityksessä Schönefeldin lentoasemalla.
Ryanairin tiski Glasgow’n kansainvälisellä lentoasemalla

Ryanair aloitti toimintansa perinteisenä täyden palvelun verkostolentoyhtiönä, mutta siirtyi halpalentotoimintamalliin vuonna 1990, jolloin mm. maksuton ruokatarjoilu ja business-luokka lakkautettiin. Yhtiö on operoinut pelkästään Boeing 737 -kalustolla vuodesta 1994.[1]

Ryanair käyttää pääasiassa uudehkoja Boeing 737-800 -lentokoneita, joita sillä on käytössään 254 kappaletta[2], mutta yhtiö aikoo korvata suurimman osan laivastostaan Boeing 737 MAX 200 -koneilla vuoden 2024 joulukuuhun mennessä.[3] Yhtiö on mallin suurin käyttäjä. Yhtiöllä on myös yksi tilauslento- ja koulutuskäytössä oleva Boeing 737-700 -lentokone.

Liiketoimintamalli

muokkaa

Yritys pyrkii halpoihin hintoihin. Se ei tarjoa lisäpalveluita kuten ilmaista ruoka- ja juomatarjoilua. Lisäksi yhtiö käyttää pieniä, syrjäisiä ja edullisia lentokenttiä, kuten Pariisin Beauvaisia tai Lontoon Stanstedin lentoasemaa.

Yrityksen ydinosaaminen perustuu hinnalla operointiin sekä logistiikan hallintaan. Ryanairin vahvuutena pidetään kokemusta halpalentoyhtiönä toimimisesta. Yritykselle tunnusomaisena pidetään myös nykypäivän tietotekniikan hyödyntämistä. Yhtiö esimerkiksi myy lähes kaikki lippunsa matkustajille suoraan Internetin kautta. Yritys on laajentunut nopeasti ja menestyksekkäästi eri puolille Eurooppaa, ja toiminta on pysynyt kannattavana.

Reitit ja lentokentät

muokkaa
 
Ryanairin kohteet[4][5]

Ryanair liikennöi alkuvuonna 2016 seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki, Tanska, Viro ja Unkari. Tärkein solmukohta liikenteessä on Lontoon Stansted.

Suomessa Ryanair aloitti liikennöinnin Tampere-Pirkkalan lentoasemalta, josta oli laajimmillaan lentoja Stanstediin, Milanon lähelle Bergamoon, Saksaan Frankfurt–Hahniin, Riikaan, Dubliniin, Edinburghiin, Malagaan ja Bremeniin, Tukholmaan (Skavsta) sekä Liverpooliin. Vuodesta 2016 lähtien yhtiö on lentänyt Tampereelta vain Saksan Bremeniin ja Unkarin Budapestiin. Kolmella talvikaudella vuosina 2015–2018 yhtiö ei lentänyt Suomesta lainkaan.

Vuoden 2010 alkupuolella yhtiö aloitti lennot Lappeenrannasta Düsseldorf-Weezeen. Marraskuussa 2010 yhtiö avasi uuden yhteyden Lappeenrannasta Brysseliin, jossa se käytti noin 60 kilometrin päässä sijaitsevaa Bryssel Charleroi -kenttää. Lappeenranta-Milano-reitti avautui maaliskuussa 2011. Vuonna 2013 Brysselin reitin tilalle tuli eri kohde, Barcelona Girona. Yhtiö lopetti lennot Lappeenrannasta syksyllä 2015. Syksyllä 2017 yhtiö ilmoitti aloittavansa lennot jälleen Lappeenrannasta, tällä kertaa kohteina Ateena ja Milano-Bergamo. Vuotta myöhemmin lokakuussa 2018 yhtiö ilmoitti avaavansa Lappeenrannan lentoasemalta kolmannen yhteyden, Pohjois-Kreikassa sijaitsevaan Thessalonikiin. Yhtiö ilmoitti avaavansa neljännen reitin tammikuussa 2019, kohteena Schönefeldin lentoasema Berliinissä. Uusilla reiteillä lennettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2019. Näin ollen Lappeenrannasta tuli siihen aikaan Ryanairin eniten Suomessa käyttämä kenttä.[6][7]

Huhtikuussa 2012 yhtiö aloitti liikennöinnin Turusta Lontooseen, Brysseliin, Barcelonaan ja Málagaan, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua kaikki Turun reitit oli lopetettu.

Marraskuussa 2021 Ryanair aloitti lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Yhtiön kohteita ovat Lontoo-Stanstedin lentoasema, Milano-Bergamo, Riika, Varsova, Bryssel (Charleroi), Kaunas, Pariisi (Beauvais) ja Poznaan.[8]

Kritiikkiä

muokkaa

Ryanair on saanut julkisuutta kiistellyistä hinnankorotuksistaan sekä lisämaksusuunnitelmistaan, joihin kuuluvat muun muassa liikalihavuuslisä[9] ja wc:n käyttömaksu − joka kuitenkin osoittautui vain julkisuustempaukseksi [10]. Aikoinaan Ryanair peri myös lisämaksun lentokentällä tehtävästä lähtöselvityksestä; nykyään lähtöselvitys on tehtävä aina etukäteen eikä ole mahdollinen lentokentällä edes maksua vastaan. Ryanairia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä kilpailijoita ja asiakkaita loukkaavasta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista[11], huonosta asiakaspalvelusta[12], lentäjien tiukoista työjärjestelyistä [13] sekä liian vähällä varapolttoaineella lentämisestä[14].

Laivasto

muokkaa

Ryanairin sekä sen tytäryhtiöiden Buzzin, Malta Airin, Lauda Europen ja Ryanair UK:n laivastoihin kuului maaliskuussa 2023 yhteensä 533 lentokonetta. Koneiden keski-ikä oli tuolloin 9,4 vuotta.[15] Ryanairin omaan laivastoon kuului 274 lentokonetta.[2]

Ryanairin laivasto
Konetyyppi Lukumäärä Tilauksia Matkustajapaikkoja Liikennöijä Huomautuksia
Airbus A320-200 29 180 Lauda Europe
Boeing 737-700 1 148 Ryanair Käytetään tilaus- ja koulutuslennoilla[16]
Boeing 737-800 226 189 Ryanair
46 Buzz
125 Malta Air
13 Ryanair UK
Boeing 737 MAX 200 47 117[17] 197 Ryanair
13 Buzz
33 Malta Air
Yhteensä 533 199
Ryanairin historiallinen laivasto
Konetyyppi Esitelty Poistettu käytöstä Huomautuksia
ATR 42-300[18] 1989 1991
BAC One-Eleven 500[19] 1986 1994
Boeing 737-200[18] 1994 2005 Korvattu 737-800 koneella
Boeing 737-300[18] 2002 2004 Korvattu 737-800 koneella
Embraer EMB 110 Bandeirante[19] 1985 1989
Hawker Siddeley HS 748[19] 1986 1990

Lähteet

muokkaa
  1. Siddharth Ganesh: A Brief History of Ryanair's First-ever Flight Airways Magazine. 31.3.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanti)
  2. a b Ryanair Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
  3. Ryanair Expects 24 Boeing 737 MAX Before Start of Summer – Aeronautics aeronauticsonline.com. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 7.4.2021. (englanti)
  4. Ryanair Online Booking ryanair.com. (englanti)
  5. Ryanair Route Map ryanair.com. (englanti)
  6. Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Thessalonikiin kesäkaudella 2019 Lentoposti.fi. 10.10.2018. Viitattu 10.10.2018.
  7. Halpalentoyhtiö Ryanair lisää Suomen reittejään – suorat lennot alkavat Lappeenrannasta Berliiniin Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2019.
  8. Ryanair aloitti lennot Helsinki-Vantaalta - kahdeksan uutta reittiä Eurooppaan | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 12.3.2022.
  9. Starmer-Smith, Charles: Ryanair considers 'fat tax' for obese air passengers The Telegraph. 22.4.2009. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  10. IS (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Ryanair's Eurostar claim banned news.bbc.co.uk. 21.8.2007. Viitattu 4.1.2022. (englanti)
  12. Halpalentoyhtiö Ryanair lupaa lopettaa asiakkaiden kiusaamisen Ilta-Sanomat. 20.9.2013. Arkistoitu 23.9.2013. Viitattu 24.5.2020.
  13. Ryanair pilots raise safety concerns Financial Times. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  14. Näin Ryanair säästää: Kolme hätälaskua, sillä koneet halutaan pitää kevyinä Aamulehti. 18.8.2012. Arkistoitu 22.10.2012. Viitattu 24.5.2020.
  15. Ryanair Holdings Group Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  16. Boon, Tom: Inside Ryanair's Boeing 737 Corporate Jet 17.11.2020. Simple Flying. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  17. Ryanair Orders 75 Boeing Max-8200 Aircraft (210 In Total) | Ryanair's Corporate Website corporate.ryanair.com. Viitattu 21.2.2021. (englanti)
  18. a b c Ryanair fleet details Airfleets.net. 27.1.2018. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
  19. a b c Wickstead, Maurice J.: Airlines of the British Isles since 1919. Air-Britain, 2014. ISBN 978-0-85130-456-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa