USS Liberty (AGTR-5)

USS Liberty (runkonumerot AG-158 ja ATGR-5) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1945 vesille laskettu Belmont-luokan tukilaiva, joka oli varustettu elektronisten tiedustelutietojen keräämiseen. Alus joutui itäisellä Välimerellä Israelin ilmavoimien ja Israelin armeijan torpedoveneiden hyökkäyksen kohteeksi 8. kesäkuuta 1967. Hyökkäyksen seurauksena 34 miehistön jäsentä sai surmansa ja 171 haavoittui.

USS Liberty
USS Liberty
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Oregon Shipbuilding Corporation, Portland, Oregon
Kölinlasku	23. helmikuuta 1945
Laskettu vesille	6. huhtikuuta 1945
Palveluskäyttöön	4. toukokuuta 1945
Poistui palveluskäytöstä	1. kesäkuuta 1968
Loppuvaihe	myyty romutettavaksi 1973
Tekniset tiedot
Uppouma	7 725 t
Pituus	139 m
Leveys	18 m
Syväys	7 m
Koneteho	8 500 hp (6,3 MW)
Nopeus	16 solmua
Miehistöä	358
Infobox OK

Valmistus

Maritime Commission tilasi V2-S-AP3 tyyppisen rahtialuksen SS Simmons Victoryn Oregon Shipbuilding Corporationilta Portlandista Oregonista, missä köli laskettiin 23. helmikuuta 1945. Alus laskettiin vesille 6. huhtikuuta kumminaan Kenneth L. Cooperin puoliso ja luovutettiin tilaajalle 4. toukokuuta.

Palvelus

Toisen maailmansodan viimeisinä kuukausina alus kuljetti rahtia Coastwise Linen lipun alla. Alus teki yhdeksän matkaa Korean rannikolle 18. marraskuuta 1950 – 23. joulukuuta 1952 kuljettaen materiaalia Yhdysvaltain Koreassa oleville joukoille.

Simmons Victory siirrettiin 1958 Kansalliseen reservilaivastoon ja ankkuroitiin Puget Soundiin Olympiaan Washingtoniin. Yhdysvaltain laivasto lunasti helmikuussa 1963 aluksen, joka siirrettiin Willamette Iron and Steel Corporationille Oregonin Portlandiin muutettavaksi tieteellis-tekniseksi tutkimusalukseksi. Alus nimettiin telakalla 8. kesäkuuta uudelleen USS Libertyksi runkonumerolla AG-158, mikä vaihdettiin 1. huhtikuuta 1964 runkonumeroksi ATGR-5. Alus otettiin 30. joulukuuta 1964 palvelukseen Bremertonissa Washingtonissa ensimmäisenä päällikkönään Daniel T. Wieland.

Aluksen vaakuna

Bremertonissa tehdyn varustamisen jälkeen alus siirrettiin Norfolkiin, jonne se saapui 23. helmikuuta 1965. Alus liitettiin 8. apulaivueeseen (engl. Service Squadron 8) ja sille asennettiin elektronisen sodankäynnin laitteistoja sekä uusi viestintäjärjestelmä. Huhtikuun ja toukokuun alun alus oli koeajoissa ja sen miehistö koulutettavana Guantanamonlahdella Kuubassa.

Liberty lähti 15. kesäkuuta Norfolkista Afrikan länsirannikolle, jossa se suoritti mittauksia Kanariansaarilta Hyväntoivonniemeen. Aluksen palattua 22. lokakuuta Yhdysvaltain itärannikolle Norfolkiin miehistön koulutusta jatkettiin, kunnes alus lähti jälleen 4. tammikuuta 1966 Afrikan rannikolle. Se teki vuoden 1966 elokuuhun mennessä vielä toisen purjehduksen Afrikan rannikolle ja lähti neljännelle purjehdukselleen 1. marraskuuta.

Välikohtaus

Liberty lähti 2. kesäkuuta 1967 Espanjasta Rotan laivastotukikohdasta asemapaikkaansa Siinain rannikolle noin 13 mailia El Arsihista, jonne se saapui 7. kesäkuuta. Sen tehtävänä oli tarkkailla Israelin ja arabimaiden radioliikennettä kuuden päivän sodassa.

Israelin C-47 Dakota -tiedustelukone lensi 8. kesäkuuta kello 9.00 rannikolta kiertäen aluksen kolme kertaa. Lentokone kuvasi aluksen ja piti jatkuvaa radioyhteyttä lähellä olleisiin Israelin ilmavoimien Dassault Mirage III -suihkuhävittäjiin. Israel lähetti lentokoneita usean tunnin ajan tarkkailemaan alusta. Miehistö kertoi, että osa koneista lensi niin läheltä, että lentäjien kasvot saattoi erottaa. Rannikolta lähestyi kello 14.00 kaksi Mirage III:a, jotka tulittivat alusta ohjuksin, konetykein ja palopommein koko laivan kyljen mitalta tuhoten radiohuoneen ja -antennit. Hävittäjät lensivät aluksen yli useita kertoja tulittaen, jolloin useimmat aluksen komentosillalla ja kannella saivat surmansa.

Libertyn vaurioita

Hävittäjien poistuttua aluksella vallitsi täysi kaaos. Miehistö sammutti tulipaloja ja hoiti loukkaantuneita. Lentokoneiden ammuttua aluksen lipun riekaleiksi miehistö nosti välittömästi ylisuuren lipun näkyvälle paikalle. Noin 20 minuuttia hävittäjien poistuttua paikalle saapui kolme Israelin laivaston moottoritorpedovenettä, jotka avasivat tulen. Torpedo teki vesirajan alapuolelle suuren reiän. Libertyn radiomiehet pystyttivät hätävara-antennin ja saivat Israelin radiohärinnästä huolimatta yhteyden Yhdysvaltain 6. laivaston lännessä oleviin lentotukialuksiin USS Americaan ja USS Saratogaan. Lentotukialukset lähettivät hävittäjiä Libertyn avuksi, jotka presidentti Lyndon B. Johnson jostain syystä komensi takaisin ennen kuin ne ehtivät paikalle. Lopulta Israelin laivasto veti torpedoveneensä takaisin. Libertyyn tulvi vettä, mutta se pysyi pinnalla. Miehistö sai moottorit käyntiin. Alus suuntasi länteen ja kohtasi hävittäjä USS Davisin, jonka saattamana pahoin vaurioitunut Liberty saatiin lopulta Maltalle.

Vaurioitunut Liberty

Hyökkäyksessä sekä siinä saatuihin vammoihin kuoli 34 aluksella ollutta. Näiden lisäksi aluksella 170 haavoittui. Uhrien joukossa oli muun muassa yhdysvaltalaisia kryptologeja. Israel pyysi seuraavana päivänä Yhdysvalloilta anteeksi. Israelilaisten sotilasjohtajien mukaan he olivat erehtyneet laivasta ja luulleet hyökänneensä egyptiläistä kuljetusalusta vastaan.

Alus vaurioutui hyökkäyksessä niin pahoin, ettei sitä kannattanut enää korjata, vaan se myytiin 1973 romutettavaksi.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)