Utran lasitehdas

Utran lasitehdas toimi vuosina 1874–1906 tuolloin Kontiolahden kuntaan kuuluneessa Utrassa, joka on nykyään Joensuun kaupunginosa Pielisjoen varrella. Lasitehtaan perusti liikemies Antti Juhana Mustonen, ja hän poltti tehtallaan omistamiensa sahojen jätepuuta.

Tehdas oli aluksi pullolasin valmistaja ja sen vientituotteet oli tarkoitettu Venäjälle. Se sai raaka-ainekseen tarvitsemansa hiekan Mustosen kauppa-alusten pohjalastina Hollannista ja Belgiasta, josta tulivat myös lasinpuhaltajat. Vuodesta 1882 lasitehtaan ja sahojen omistaja tuli englantilainen Egerton Hubbard & Co -niminen yhtiö. 1880-luvun lopussa vuosituotanto oli noin 1,9 miljoonaa pulloa ja työntekijöitä noin 80. Utran lasitehdas ei pysynyt kovassa kilpailussa mukana ja pullojen valmistus lopetettiin kokonaan vuonna 1889.

Vuonna 1893 tehtaan vuokrasi saksalaissyntyinen Henrik Veltheim, joka ryhtyi valmistamaan ikkunalasia. Tässä vaiheessa lasimestarit ja lasinpuhaltajat olivat ruotsalaisia. Lasi valmistettiin aluksi Pataluodon hiekasta ja lasin värisävy oli hieman sinertävä. Belgiasta tuodun hiekan myötä lasin laatu oli moitteetonta. Ikkunalasin tuotanto käsitti noin 3 000 laatikkoa vuodessa. Vuoden 1894 paloi ikkunalasimakasiini Rantakylän Savikylässä perustuksiaan myöten ja Veltheim luopui sen jälkeen yritystoiminnastaan.

Vuonna 1896 tehtaan vuokrasi Rokkala Glasindustri Aktiebolaget, ja se uudistettiin ja laajennettiin huomattavasti. Yhtiö saikin tuotannon kannattavaksi.

Utran lasitehdas tuhoutui täydellisesti tulipalossa 16. kesäkuuta 1906. Tehdasta ei kannattanut enää rakentaa uudelleen, vaikka voimassa ollut vuokrasopimus sitä edellyttikin.

Lasitehtaan lasijäämiä paljastuu edelleen Utran rannoilta ja talojen pihoilta. Utran katuja on nimetty lasitehtaan mukaan (Lasinpuhaltajantie, Lasimestarinkatu, Upokaskuja, Kristallikuja).

Lähteet

• Unohtumaton Utra. Utran historia- ja perinnekirja. Toimi. Erkki Myller ja Unto Martikainen. Joensuu, 2000. ISBN 952-5309-20-7

Aiheesta muualla

• Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide, s. 337–345. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.
• Kortelainen Terttu, 1967. Utra. Viime vuosisadan teollisuuskeskus. Pro gradu-työ, Jyväskylän yliopisto.