(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Väestönsuojelu – Wikipedia

Väestönsuojelu

ihmisten suojaaminen poikkeusoloissa sekä niihin varautuminen

Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Väestönsuojelusta käytetään lyhennettä VSS, joka muodostuu sanoista väestön siviilisuojelu (Aakko, K. ym. 2017). Väestönsuojeluun varaudutaan muun muassa poikkeusoloja koskevalla suunnittelulla ja koulutuksella, väestönsuojia rakentamalla, varautumalla väestön evakuointeihin, pelastustoimintaan ja ensiapuun sekä johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ylläpidolla.

Kansainvälinen väestönsuojelun tunnus, joka on suojattu Geneven sopimuksissa.

Suomen ensimmäinen väestönsuojelulaki tuli voimaan talvisodan edellä vuonna 1939 ja se kumottiin uudella lailla vuonna 1958.

Pelastamiseen, raivaukseen, puhdistus- ja tiedustelutoimintaan liittyvät tehtävät kuuluvat Suomessa pelastustoimen vastuulle. Pelastustoimi myös johtaa omatoimista varautumista eli rakennusten omistajien vastuulla olevaa suojelutoimintaa. Kuntien eri toimialat vastaavat osaltaan väestönsuojelussa tarvittavasta väestön terveydenhullosta, muonituksesta ja muusta huollosta.

Väestönsuojelusta on säädetty pelastuslaissa sekä valmiuslaissa. Nykyisin voimassa oleva pelastuslaki, jota täydentää pelastusasetus, on vuodelta 2011 ja valmiuslaki vuodelta 2012.

Suomessa Pelastus- ja varautumiskoulutusta järjestää valtion ylläpitämä Pelastusopisto Kuopiossa.

Katso myös

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Aakko, Kyllikki ym.: Kriisiturvallisuuden käsikirja. Helsinki: Art House, 2003. ISBN 951-884-367-8
  • Aakko, K. ym. Väestön suojaamisen käsikirja.Tallinna: Tietosanoma. 2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.