Lähdekoodi sivulle Linux (ydin)

== Historiaa ==

Linus Torvalds aloitti Linuxin kehittämisen opiskellessaan [[Helsingin yliopisto]]ssa [[tietojenkäsittelytiede]]ttä.<ref name="eb">{{Verkkoviite | osoite = https://www.britannica.com/biography/Linus-Torvalds | nimeke = Linus Torvalds | julkaisija = Encyclopaedia Britannica | viitattu = 5.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Torvalds osti ensimmäisen [[IBM PC|IBM PC:nsä]] vuonna 1991 hintojen laskettua riittävästi, mutta oli tyytymätön sen [[MS-DOS]] -käyttöjärjestelmään.<ref name="arsgm" /><ref name="eb" /> Torvaldsia itseään kiinnosti enemmän [[Unix]], jota hän oli käyttänyt yliopiston tietokoneilla.<ref name="eb" /> Vuonna 1990 Torvalds osallistui lyhyelle Unix-kurssille yliopistossa, johon oli juuri saatu [[MicroVAX]] [[Ultrix]]-käyttöjärjestelmällä.<ref name="arsgm">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/information-technology/2015/08/how-linux-was-born-as-told-by-linus-torvalds-himself/ | nimeke = How Linux was born, as told by Linus Torvalds himself | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Glyn Moody | ajankohta = 25.8.2015 | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="wiredgm">{{Verkkoviite | osoite = https://www.wired.com/1997/08/linux-5/ | nimeke = The Greatest OS That (N)ever Was | julkaisija = Wired | tekijä = Glyn Moody | ajankohta = 8.1.1997 | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Aiemmin Torvaldsilla oli ollut [[Commodore VIC-20]] ja [[Sinclair QL]].<ref name="arsgm" />
Yksi kurssikirjoista oli [[Andrew Tanenbaum]]in ''Operating Systems: Design and Implementation'', jossa kuvattiin Unixin kaltaista [[Minix]]iä.<ref name="wiredgm" />

Torvaldsin alkuperäinen tavoite ei ollut käyttöjärjestelmän ytimen kirjoittaminen vaan tutustuminen ostamansa tietokoneen ominaisuuksiin.<ref name="h-online">{{Verkkoviite | osoite = http://www.h-online.com/open/features/The-history-of-Linux-1331088.html | nimeke = The history of Linux | tekijä = Dr. Oliver Diedrich | ajankohta = 25.8.2011 | viitattu = 16.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Torvalds aloitti kokeilut kahden vuoroaan vaihtavan tehtävän käsittelyllä.<ref name="wiredgm" /><ref name="arsgm" /> Kokeilujen myötä hän havaitsi koossa olevan melkein riittävästi ytimeen, jolla voisi lukea [[usenet|uutisryhmiä]] yliopiston palvelimilta.<ref name="wiredgm" /><ref name="arsgm" /> 
Muistinhallinnan, [[prosessi (tietotekniikka)|prosessien]] [[vuoronnus|vuorontamisen]] ja laite-I/O:n kokeilujen myötä Torvalds kehitti käyttöjärjestelmän ytimen.<ref name="h-online" /> Torvalds kehitti [[pääte-emulaattori]]aan ja lisäsi siihen [[Laiteajuri|ajurin]] levyä varten ja tuen Minixin [[tiedostojärjestelmä]]lle.<ref name="wiredgm" /><ref name="arsgm" />

Vuonna 1991 Torvalds kyseli uutisryhmissä [[POSIX]]-standardin dokumentteja, jotka olivat tuolloin kalliita.<ref name="ljstand">{{Verkkoviite | osoite = https://www.linuxjournal.com/article/3417 | nimeke = The Past and Future of Linux Standards | julkaisija = Linux Journal | tekijä = Daniel Quinlan | ajankohta = 1.6.1999 | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> POSIX mahdollisti lähdekooditason yhteensopivuuden [[GNU]]- ja [[Berkeley Software Distribution|BSD]]-projektien ohjelmien kanssa.<ref name="ljstand" /> Tuohon aikaan [[SunOS]] oli ''[[de facto]]'' -standardi jossakin BSD:n ja [[System V|System V:n]] välillä.<ref name="ljstand" />

Torvalds toteutti [[Assembly (ohjelmointikieli)|assemblylla]] ja [[C (ohjelmointikieli)|C-ohjelmointikielellä]] käyttöjärjestelmän ytimen, joka hänen omien sanojensa mukaan käytti laajalti [[GCC]]-[[ohjelmointikielen kääntäjä|kääntäjän]] ominaisuuksia.<ref name="cmulh">{{Verkkoviite | osoite = https://www.cs.cmu.edu/~awb/linux.history.html | nimeke = LINUX's History | viitattu = 5.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Työ eteni hitaasti eikä hän kertonut hankkeestaan vielä muille. Torvaldsin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle, vaan ainoastaan omiin tarpeisiinsa. Jos hän olisi jatkanut yksin, Linuxia olisi tuskin julkaistu, sillä sen kehittäminen olisi pysähtynyt Torvaldsin omien tarpeiden täytyttyä. Torvalds julkisti projektinsa [[25. elokuuta]] [[1991]] kirjoittamalla comp.os.minix-[[Usenet|uutisryhmään]], jota pidetään Linuxin syntymäpäivänä.<ref name="linusfirst">{{Verkkoviite | osoite = https://groups.google.com/forum/#!msg/comp.os.minix/dlNtH7RRrGA/SwRavCzVE7gJ | nimeke = What would you like to see most in minix? | tekijä = Torvalds, Linus | julkaistu = 25.8.1991 | viitattu = 5.8.2017}}</ref><ref name="ph26v">{{Verkkoviite | osoite = http://phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=Linux-Turns-26 | nimeke = Linux Turns 26 Years Old | julkaisija = Phoronix | tekijä = Larabel, Michael | julkaistu = 25.8.2017 | viitattu = 25.8.2017}}</ref> 
Versio 0.01 valmistui 17. syyskuuta samana vuotena, joka oli ensimmäinen lähdekoodijulkaisu.<ref name="rel001">{{Verkkoviite | osoite = http://ftp.funet.fi/pub/linux/historical/kernel/old-versions/RELNOTES-0.01 | nimeke = Notes for linux release 0.01 | tekijä = Torvalds, Linus | viitattu = 5.8.2017}}</ref><ref name="ph26v" /> Ensimmäinen julkaisu oli Torvaldsin kirjoittama paitsi <code>vsprintf</code>-rutiini, joka oli kirjoitettu yhdessä [[Lars Wirzenius]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.linuxfoundation.org/wp-content/uploads/2020/08/2020_kernel_history_report_082620v2.pdf | nimeke = 2020 Linux Kernel History Report | julkaisija = Linux Foundation | tiedostomuoto = PDF | ajankohta = elokuu 2020 | viitattu = 1.9.2020 | kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20200917173837/https://www.linuxfoundation.org/wp-content/uploads/2020/08/2020_kernel_history_report_082620v2.pdf | arkistoitu = 17.9.2020 }}</ref>
Torvalds oli itse tehnyt käännökset [[bash]]-komentorivitulkista ja [[GCC]]-kääntäjästä.<ref name="linusfirst" /><ref name="rel001" />

Lokakuussa 1991 versio 0.02 oli valmis ja Torvalds päätti laittaa sen vapaasti kaikkien saataville. [[5. lokakuuta]] [[Usenet|uutisryhmään]] lähettämässään viestissä Torvalds kertoi lähdekoodin löytyvän [[FTP]]-palvelimen '''nic.funet.fi''' hakemistosta '''/pub/OS/Linux''' ja antoi ohjeita kääntämistä varten.<ref name="ggfmks">{{Verkkoviite | osoite = https://groups.google.com/forum/#!msg/comp.os.minix/4995SivOl9o/GwqLJlPSlCEJ | nimeke = Free minix-like kernel sources for 386-AT | tekijä = Torvalds, Linus | julkaistu = 5.10.1991 | viitattu = 5.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref> Hän varoitti, että ohjelma oli hakkerilta hakkereille ja ei ollut siten sopiva niille, jotka hakivat vaihtoehtoa Minixille.<ref name="ggfmks" /> Se oli kuitenkin vielä riittävän pieni ymmärtää, käyttää sekä muokata ja toivoi kommentteja.<ref name="ggfmks" />

Alun perin Torvalds oli suunnitellut antavansa ohjelmansa nimeksi ”Freax”<ref name="h-online" />, joka olisi johdettu sanoista ''free Unix'' (vapaa Unix) tai ''freaks'' (omituiset, intoilijat, friikit). FTP-palvelimen ylläpitäjä [[Ari Lemmke]] ei pitänyt nimestä ja käytti aiempaa työnimeä ”Linux”.<ref name="wiredgm" /> Hän oli perustanut omalle xgw:n palvelimelleen Linux -nimisen käyttöalueen Torvaldsia varten.

Palautetta ja virheraportteja tuli valtavasti. Internetin ja avoimesti saatavilla olleen lähdekoodin ansiosta ihmiset eri puolilla maailmaa pääsivät kehittämään Linuxia. Ytimen versio 0.10 julkaistiin marraskuun alussa 1991, jolloin käyttäjiä oli 10–20.&nbsp;0.10 oli ensimmäinen versio, joka oli käyttökelpoinen ilman Minixiä, jolloin Linus päätti nostaa versionumeron suoraan 0.03:sta&nbsp;0.10:iin. [[8. joulukuuta]] [[1991]] julkaistu versio 0.11 oli jo täysin itsenäisesti käytettävissä: ydin voitiin kääntää Linuxissa itsessään. 0.11-version myötä jaettavana oli myös muutamia ohjelmia (gcc, bash, [[make]], [[uemacs]], [[tar (Unix)|tar]]) mutta järjestelmästä puuttui muun muassa [[init]] ja login-toiminnot.<ref name="cmulh" /><ref name="olf386" />

Version 0.12 yhteydessä Linus kertoi aikomuksesta käyttää [[GNU GPL]] -lisenssiä, joka korvasi aiemmin Torvaldsin itse kirjoittaman lisenssin.<ref name="dclc" /><ref name="korel012">{{Verkkoviite | osoite = https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/Historic/old-versions/RELNOTES-0.12 | nimeke = RELEASE NOTES FOR LINUX v0.12 | tekijä = Torvalds, Linus | viitattu = 5.8.2017}}</ref>
Ytimen nykyinen lisenssi on GPL versio 2 ([[GPLv2]]) ja Torvalds on sanonut vastustavansa siirtymistä versioon 3 sen lisäämien käyttörajoituksien vuoksi.<ref name="ytv3">{{Verkkoviite | osoite = https://www.youtube.com/watch?v=PaKIZ7gJlRU | nimeke = Linus Torvalds says GPL v3 violates everything that GPLv2 stood for | julkaistu = 4.9.2014 | viitattu = 3.7.2017}}</ref>
Torvalds on kuvaillut päätöstään julkaista Linux-ydin GPL-lisenssillä parhaaksi tekemäkseen asiaksi.<ref name="Yamagata_Interview">Hiroo Yamagata: [http://www.tlug.jp/docs/linus.html ''The Pragmatist of Free Software'', Linus Torvalds Interview] {{Wayback|1=http://www.tlug.jp/docs/linus.html |päiväys=20070826212454 }}, 30 September 1997</ref>

Marraskuussa 1991 Torvalds tuhosi vahingossa tietokoneensa Minix-osion, joka osaltaan vaikutti kehittämään Linuxia eteenpäin.<ref name="h-online" />

Kun versio 0.12 julkaistiin tammikuussa 1992, Linuxin parissa työskenteli aktiivisesti lähes kaksisataa ihmistä. Tuolloin ydin oli jo vakaa ja toimiva. Yhdessä GNU-hankkeen luomien työkalujen kanssa siitä oli rakennettavissa kokonainen käyttöjärjestelmä. Linux alkoi levitä nopeasti. Vuonna 1992 saatiin valmiiksi ensimmäinen graafisella käyttöliittymällä varustettu jakelu.<ref name="grkgnux">{{Verkkoviite | osoite = http://www.groklaw.net/articlebasic.php?story=20051031235811490 | nimeke = The Daemon, the GNU and the Penguin, by Dr. Peter H. Salus – Ch. 20 | julkaisija = Groklaw | viitattu = 25.11.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070610031408/http://www.groklaw.net/articlebasic.php?story=20051031235811490 | arkistoitu = 10.6.2007 }}</ref> Näihin aikoihin Linuxista kiinnostuttiin myös yliopistomaailman ulkopuolella.

Ytimen julkaisun yhteydessä Torvalds ja Tanenbaum kävivät laajalti tunnetun debatin ytimen rakenteesta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ibm.com/developerworks/community/blogs/6e6f6d1b-95c3-46df-8a26-b7efd8ee4b57/entry/linux_is_obsolete_a_must_read_debate_between_andrew_s_tanenbaum_and_linus_torvalds34?lang=en | arkisto = https://web.archive.org/web/20170710004748/https://www.ibm.com/developerworks/community/blogs/6e6f6d1b-95c3-46df-8a26-b7efd8ee4b57/entry/linux_is_obsolete_a_must_read_debate_between_andrew_s_tanenbaum_and_linus_torvalds34?lang=en | nimeke = Linux is obsolete – A must read debate between Andrew S. Tanenbaum and Linus Torvalds | julkaisija = IBM | ajankohta = 24.11.2012 | viitattu = 20.12.2017 | arkistoitu = 10.7.2017 }}</ref><ref name="ordebate">{{Verkkoviite | osoite = https://www.oreilly.com/openbook/opensources/book/appa.html | nimeke = The Tanenbaum-Torvalds Debate | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://groups.google.com/forum/?fromgroups=#!topic/comp.os.minix/wlhw16QWltI[1-25] | nimeke = LINUX is obsolete | ajankohta = 29.1.1992 | viitattu = 20.12.2017}}</ref> Keskeiset kritiikin kohteet Tanenbaumilta oli ytimen rakenne (monoliittinen vs. mikroydin) ja siirrettävyys laitteistoalustalta toiselle.<ref name="ordebate" /> Torvalds vastasi avaamaan Minixin lisenssiä ja julkaisemaan ”harrasteprojektin” ilmaiseksi, sekä sanomalla että käyttöjärjestelmän keskeinen tarkoitus on juurikin laitteisto-ominaisuuksien hyödyntäminen ja niiden piilottaminen korkean tason kutsujen taakse.<ref name="ordebate" />
Microsoftin palkkaama Ken Brown ajoi väitettä, jossa Torvalds olisi kopioinut Minixiä, mutta Tanenbaum on tyrmännyt tämän väitteen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.cs.vu.nl/~ast/reliable-os/ | nimeke = Tanenbaum-Torvalds Debate Part II | tekijä = Tanenbaum, Andy | ajankohta = 12.5.2006 | viitattu = 20.12.2017}}</ref>

Vuonna 1992 ytimeen tuli ulkopuolista kehitystä muun muassa verkkoprotokollapinon, [[SCSI]]- ja äänilaiteajureiden, [[Ext2]]-tiedostojärjestelmän ja [[Executable and Linkable Format|ELF]]-binäärimuodon osalle.<ref name="h-online" /> Versiossa 0.95 oli myös tuki [[näennäismuisti]]lle.<ref name="h-online" />

Torvaldsilla oli tavoite tehdä ytimestä siirrettävämpi kun hän sai käyttöönsä [[DEC Alpha|Alpha]]-suorittimella toimivan järjestelmän.<ref name="csltthesis" />
Torvaldsin mukaan Linux/68k-projekti ytimen siirtämisessä [[Motorola 68000 -sarja]]n suorittimille ei painottanut niinkään siirtämistä vaan sen uudelleen kirjoittamista osin.<ref name="csltthesis">{{Verkkoviite | osoite = https://www.cs.helsinki.fi/u/kutvonen/index_files/linus.pdf | nimeke = Linux: a Portable Operating System | tekijä = Torvalds, Linus | ajankohta = 31.1.1997 | julkaisija = Helsingin yliopisto | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.oreilly.com/openbook/opensources/book/linus.html | nimeke = Open Sources: Voices from the Open Source Revolution | ajankohta = 1999 | viitattu = 17.10.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> Alkuperäisessä ytimen rakenteessa ei ollut siirtämisen estävää suunnittelua vaan ero oli sen toteutuksessa.<ref name="csltthesis" /> M68k-versio alkoi vain [[Amiga]]-tuella ja Hamish Macdonald sekä Greg Harp julkaisivat sen ensimmäisen version 1. heinäkuuta 1993.<ref name="ljm68k">{{Verkkoviite | osoite = https://www.linuxjournal.com/article/2090 | nimeke = Linux/m68k: Linux on Motorola's 68000 Processor | tekijä = Chris Lawrence | ajankohta = 1.5.1997 | viitattu = 15.2.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Pian tämän jälkeen Atari-käyttäjät työskentelivät käännöksen parissa.<ref name="ljm68k" />
Myös tuki [[SPARC]]-, [[MIPS (arkkitehtuuri)|MIPS]]-, [[PowerPC]]- ja [[ARM]]-suorittimille seurasivat.<ref name="csltthesis" /><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://pdfs.semanticscholar.org/4d2a/bcd05c0a1f3410adf45ed6c2f3acd4aca84b.pdf | nimeke = The Linux/SPARC port | tekijä = David S. Miller & Miguel de Icaza | ajankohta = 19.12.1996 | tiedostomuoto = PDF | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>