Lähdekoodi sivulle Vantaa

{{Tämä artikkeli|käsittelee Vantaan kaupunkia. Sanan ”Vantaa” muut merkitykset on käsitelty [[Vantaa (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Suomen kunta
 | virallinen nimi       = Vantaa
 | muunkieliset nimet    = Vanda
 | vaakuna               = Vantaa.vaakuna.svg
 | vaakunan leveys       = 
 | yleiskuva             = VantaaMontage1(jpg).jpg
 | kuvateksti   = Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: [[Kielotorni]] [[Tikkurila]]ssa, [[Helsinki-Vantaan lentoasema]], peltomaisemaa [[Sotunki|Sotungissa]], viihdekeskus [[Flamingo (kauppakeskus)|Flamingo]] ja kauppakeskus [[Kauppakeskus Jumbo|Jumbo]], [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]], [[Martinlaakson ostari]] ja [[Vaaralan kappeli]]
 | sijainti              = Vantaa sijainti Suomi.svg
 | sijainnin leveys      = 
 | vaakuna-artikkeli     = Vantaan vaakuna
 | www-osoite            = https://www.vantaa.fi
 | www-nimi              = www.vantaa.fi
 | koordinaatit          = {{coord|60|17|40|N|025|02|25|E|region:FI-18_type:city({{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}})_scale:100000|display=inline,title}}
 | maakunta              = Uudenmaan maakunta
 | seutukunta            = Helsingin seutukunta
 | kuntanumero           = 092
 | hallinnollinen_keskus = [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] (–1945)<br>[[Tikkurila]] (1946–)
 | kihlakunta            = Vantaan kihlakunta|Vantaa
 | vuosi                 = 1331
 | perustamisotsikko1    = kauppalaksi
 | perustamisvuosi1      = 1972
 | perustamisotsikko2    = kaupungiksi
 | perustamisvuosi2      = 1974
 | naapurikunnat         = [[Tuusula]], [[Kerava]], [[Sipoo]], [[Helsinki]], [[Espoo]] ja [[Nurmijärvi]]
 | kuntaliitokset        = 
 | genetiivi             = Vantaan kaupungin
 | johtaja               = [[Pekka Timonen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio/johtoryhma-ja-sidonnaisuudet | Nimeke = Johtoryhmä ja sidonnaisuudet | Selite = Vantaan kaupungin organisaatio | Julkaisupaikka = Vantaa | Viitattu = 3.8.2023}}</ref><ref name=timonenalkaa/>
 | hallituksen PJ        = Mika Kasonen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009799400.html | Nimeke = Mika Kasonen valittiin Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi | Tekijä = Karasti, Karla | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.8.2023 | Viitattu = 10.12.2023}}</ref>
 | valtuuston PJ         = [[Säde Tahvanainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6348340 | Nimeke = Antti Lindtmanin seuraajaksi valittiin viertolalainen Säde Tahvanainen | Tekijä = Örn, Tiina | Julkaisu = Vantaan Sanomat | Ajankohta = 13.11.2023 | Viitattu = 10.12.2023}}</ref>
 | valtuusto-koko        = 67
 | valtuusto-puolueet    = &nbsp; 2021–2025<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_092.html|nimeke=Kuntavaalit 2021 – Vantaa | Julkaisu = Tieto- ja tulospalvelu | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 11.12.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]] <br /> &nbsp;•  [[Suomen Keskusta|Kesk.]] <br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Liike Nyt|Liik.]] <br /> &nbsp;• [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] <br /> &nbsp;• [[Leveli|Leveli-ryhmä]]
 | valtuusto-paikat      = <br />18<br />16<br />11<br />9<br />4<br />2<br />2<br />2<br />2<br />1
}}
'''Vantaa''' ({{k-sv|Vanda}}, vuoteen 1972 '''Helsingin maalaiskunta''', ruots. ''Helsinge'') on [[kaupunki]] Helsingin metropolialueella, [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]]. Vantaan kaupungissa asuu noin {{formatnum: {{#expr:{{Suomen kunta/väkiluku|Vantaa}}round -3}}}} henkilöä. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki.<ref name="vakilukuviite" /> Rakenteellisesti Vantaa kuuluu [[Helsingin keskustaajama]]an ja [[Helsingin seutu|Helsingin seudun]] metropolialueeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2012/01/vaerak_2012_01_2013-09-27_tie_001_fi.html | Nimeke = Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää | Ajankohta = 27.9.2013 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 4.3.2021}}</ref><ref>{{Kirjaviite | www = https://www.uudenmaanliitto.fi/files/17098/Uudenmaan_alue-_ja_yhdyskuntarakennekartasto_E154-2015.pdf | Nimeke = Uudenmaan_alue- ja yhdyskuntarakennekartasto E154 | Sivut = 9, 12 | Tekijä = Jutila, Henri | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Uudenmaan liitto | ISBN = 978-952-448-431-2 | Viitattu = 4.3.2021}}</ref>

Vantaa on saanut nimensä muinaisten [[Hämäläiset|hämäläisten]] kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan. Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän ({{k-sv|Helsinge}}) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta vuonna 1865 annetun [[Kunnallislaki|Suomen ensimmäisen kunnallislain]] johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan [[kauppala]]ksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. 

Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen [[maaltamuutto|maaltamuuton]] ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat [[Espoo]]n tapaan ominaisia esikaupunkimaiset [[Lähiöt Suomessa|lähiöt]] ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee [[Helsinki-Vantaan lentoasema]], Suomen tärkein lentoasema. 

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä [[Helsinki]], lännessä [[Espoo]], luoteessa [[Nurmijärvi]], pohjoisessa [[Tuusula]] ja [[Kerava]] sekä idässä [[Sipoo]].

== Maantiede ==
=== Alavaa rannikkoseutua ===
[[Tiedosto:Viinikkala.jpg|pienoiskuva|vasen|Keskeltä Vantaata voi löytää yhä vanhoja maaseutuympäristöjä. Länsi-Vantaa on suurelta osin hajarakennettua aluetta. Kuva [[Viinikkala]]sta.]]
Vantaa on pääosin [[joki]]en halkomaa alavaa aluetta. Sen pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }} [[maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] mittausten mukaan {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on maata ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesialueita.<ref name="pinta-ala" /> Länsi-Vantaan läpi kulkee [[Vantaanjoki]], ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki [[Keravanjoki]]. [[Vuosaari|Vuosaaren]] mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa.<ref name="helsingin-maalaiskunta"/> Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan [[Porvarinlahti|Porvarinlahdella]], kunnes vuonna 2009 ”[[Västerkulla]]n kiila” ranta-alueineen [[Helsingin alueellinen laajeneminen#Lounais-Sipoon liittäminen Helsinkiin|liitettiin Helsinkiin]] yhdessä osan [[Sipoo]]ta kanssa.<ref name="hallinnolliset-rajat"/><ref name="yle-vantaa-luovuttaa"/> Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” [[Tampere]]en jälkeen.{{lähde| ja onko tilanne yhä tämä}}

Vantaalla on [[järvi]]ä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on [[Silvolan tekojärvi]], joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä [[Päijännetunneli]]n kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu [[Kuusijärvi (Vantaa)|Kuusijärvi]] ja Länsi-Vantaalla [[Pähkinärinne|Pähkinärinteen]] alueella on pieni [[Lammaslampi]]. Lisäksi [[Pitkäjärvi (Espoo)|Espoon Pitkäjärven]] koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle [[Kehä III|Kehä III:n]] ja [[Hämeenkylä]]n välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä [[Odilampi|Odilammesta]] [[Vihdintie]]n pohjoispuolella. [[Sipoonkorven kansallispuisto]]n järvistä Vantaalle sijoittuvat [[Bisajärvi]] ja pääosa [[Gumböle träsk]]istä. Hiekkakuoppiin muodostuneita lampia ovat muun muassa uimapaikaksi kunnostettu [[Vetokannas (Vantaa)|Vetokannas]] Vantaanlaaksossa sekä [[Vaarala (Vantaa)|Vaaralan]] Vaaralanlammet.<ref name="Kartta.Vantaa-järvet"/>

[[Tiedosto:Kuusijärvi lake in Vantaa.jpg|pienoiskuva|[[Kuusijärvi (Vantaa)|Kuusijärvi]] on kesäisin suosittu virkistysalue.]]

Vantaan itäisimmät asuinalueet, [[Rajakylä (Vantaa)|Rajakylä]] ja [[Länsimäki]] sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin [[Vesala (Helsinki)|Vesalan]] ja [[Mellunmäki|Mellunmäen]] asuinalueisiin. [[Mellunmäen metroasema]]n kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/metroasemat/mellunmaki |nimeke=Mellunmäki |julkaisu=Helsingin kaupunki |viitattu=2020-12-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vantaan [[kallioperä]] on vanhaa ja sitä leimaavat suuret [[ruhjelaakso]]t, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta [[Mustavuoren suojelualue|Mustavuoren]]{{Päivitettävä tieto|Mustavuoren suojelualue -artikkelissa osa Itä-Helsinkiä}} kupeesta alkunsa saava pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80&nbsp;metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: [[Pitkäsuon täyttömäki|Petikonhuippu]] [[Petikko|Petikossa]] (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja [[Kulomäen täyttömäki|Kulokukkula]] [[Korso]]ssa (yli 93 metriä, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).<ref name="HS-15.3.2015"/><ref name="kartta.vantaa-korkeus"/>

Kallioperän maapeite on 10&nbsp;000 vuotta sitten vetäytyneiden [[jääkausi|jääkauden]] jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä [[moreeni]]sia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode-kaakkosuuntainen [[harju]]jakso, joka on kaupungin parhaita [[pohjavesi]]alueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa [[Mätäoja]]sta Keravanjokeen noin 2&nbsp;000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.{{lähde}}

=== Kasvillisuus ===
Vantaa kuuluu [[pohjoinen havumetsävyöhyke|pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen]] ja se edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan eteläboreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät [[sekametsä]]t, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia [[tervaleppä]]luhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin [[tuore kangas]], sen sijaan kuivat kankaat sijoittuvat vain karuille ja kallioisille seuduille. Toiseksi yleisin metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta sitä rehevämpi lehtomainen kangas. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiirenporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. [[Tammisto]]ssa sijaitsee monisatavuotinen tammilehto, ja Tammiston metsäalueen on katsottu olevan pääkaupunkiseudun ainoa luonnonvarainen tammimetsä. Metsä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1946.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vav.fi/asunnon-hakijalle/kaupunginosasivut/tammisto/ |nimeke=Tammisto |julkaisu=VAV |viitattu=2020-12-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta Vantaalla on 12,41 neliökilometriä (noin 5&nbsp;% kaupungin pinta-alasta).<ref name="VantaaTaskussa"/> Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1946 [[Tammisto]]on. Vantaan luonnonsuojelualueilla elää kaksi erityisesti suojeltua lajia, kovakuoriaislaji [[halavasepikkä]] ja kämmekkälaji [[sääskenvalkku]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/luonto_ja_ulkoilu/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet |nimeke=Luonnonsuojelualueet |tekijä=Vantaan kaupunki |julkaisu= |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=}}</ref>

=== Ilmasto ===
[[Tiedosto:At the eastern end of Matarinkoski, Vantaa, Finland, 2021 February - 2.jpg|pienoiskuva|vasen|Talvinen [[Matari]]nkoski.]]
[[Tiedosto:Vantaa ilmastodiagrammi.png|pienoiskuva|oikea|Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.]]
Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee [[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksen]] mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle &minus;3&nbsp;°C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22&nbsp;°C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena.

Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on vuosien 1981–2010 mittaustietoihin pohjautuvan hila-aineiston perusteella noin &minus;5,8 astetta.<ref name="il-1981-2010-hila-T">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 | Nimeke = Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Helmikuu| Julkaisija = Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi| Selite= Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Helmikuu. Vastaavasti muut kuukaudet. Esitetyt lämpötilalukemat ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten arvot voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista | Viitattu = 22.5.2019 }}</ref> Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeasti. Huhtikuun keskilämpötila on samalta jaksolta +4,0 astetta ja toukokuun 10,5 astetta. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin pitkäaikainen keskilämpötila on +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on +15,7 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on vertailujaksolla ollut +14,7 astetta.<ref name="il-1981-2010-hila-T"/> Hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17, ja näistä keskimäärin yli puolet heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva: se alkaa tyypillisesti juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla.

Lämpötilojen aleneminen syksyisin on keskimäärin kevään nousua hitaampaa. Vuorokauden keskimääräinen lämpötila marraskuussa on +0,3 astetta ja joulukuussa &minus;3,3 astetta.<ref name="il-1981-2010-hila-T"/> Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti [[Golfvirta|Golfvirran]] lämmittämässä [[Fennoskandia]]ssa ja Suomenlahden rannikon tuntumassa tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden selvästi keskimääräistä lauhkeamman alueen. Esimerkiksi [[Grönlanti|Grönlannin]] eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin [[Labradorin niemimaa]]n tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuusta elokuulle. Vantaan säähavaintoasemien mittaushistorian alin lämpötila &minus;37,7&nbsp;°C mitattiin Tammistossa 31.1.1967<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = http://web.archive.org/web/20230112225700/https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1512340 | Arkistoitu = 12.1.2023 | Nimeke = Tässä on Vantaan kylmin päivä kautta aikojen – alaston ihminen kuolisi muutamassa minuutissa | Ajankohta = 26.2.2018 | Julkaisu = Vantaan Sanomat | Viitattu = 13.1.2023}}</ref> ja ylin lämpötila 33,7&nbsp;°C Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28.7.2010.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = http://web.archive.org/web/20220725021344/https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4741399 | Arkistoitu = 25.7.2022 | Nimeke = Voiko Vantaalle tulla joskus yli 40 asteen hirmuhelteitä? Tämä on kaupungin nykyinen lämpöennätys | Ajankohta = 21.7.2022 | Julkaisu = Vantaan Sanomat | Viitattu = 13.1.2023}}</ref>

Keväät ovat sademäärältään huomattavasti syksyjä niukempia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa kuukausittain vain 30–40 millimetriä. Kesällä sää muuttuu sateisemmaksi, ja heinä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa keskimäärin luokkaa 60–80 millimetriä kuukaudessa. Vuosivaihtelu on suurta: loppuvuoden kuukausina esiintyy toisinaan niin alle 20 millimetrin jääviä kuin yli 200 millimetriin nousevia kuukausisademääriä. Harppaus kuivempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaan vuosisademäärä on vedeksi muunnettuna keskimäärin 682,9 millimetriä.<ref name="il-1981-2010-hila-R">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 | Nimeke = Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Vuosi| Julkaisija = Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi| Selite= Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Vuosi. Vastaavasti kuukausiarvot. Esitetyt sademäärät ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten lukemat voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista | Viitattu = 22.5.2019 }}</ref>

{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko = ei käytössä
| Sadantataulukko = ei käytössä
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Helsinki-Vantaan lentoaseman
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/336063Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020]
| Otsikko = 
| kltammi  = −1.8
| klhelmi  = −2.0
| klmaalis = 2.2
| klhuhti  = 9.1
| kltouko  = 16.0
| klkesä   = 20.1
| klheinä  = 23.0
| klelo    = 21.2
| klsyys   = 15.7
| klloka   = 8.6
| klmarras = 3.4
| kljoulu  = 0.4
| mltammi  = −7.1
| mlhelmi  = −7.9
| mlmaalis = −5.0
| mlhuhti  = 0.1
| mltouko  = 5.3
| mlkesä   = 10.2
| mlheinä  = 13.3
| mlelo    = 12.0
| mlsyys   = 7.7
| mlloka   = 2.8
| mlmarras = −1.0
| mljoulu  = −4.4
| ketammi  = −4.3
| kehelmi  = −4.9
| kemaalis = −1.4
| kehuhti  = 4.5
| ketouko  = 10.9
| kekesä   = 15.3
| keheinä  = 18.3
| keelo    = 16.6
| kesyys   = 11.6
| keloka   = 5.8
| kemarras = 1.4
| kejoulu  = −1.9
| satammi  = 54
| sahelmi  = 41
| samaalis = 34
| sahuhti  = 36
| satouko  = 39
| sakesä   = 64
| saheinä  = 64
| saelo    = 78
| sasyys   = 62
| saloka   = 79
| samarras = 70
| sajoulu  = 62
| sptammi  = 12
| sphelmi  = 9
| spmaalis = 8
| sphuhti  = 7
| sptouko  = 7
| spkesä   = 10
| spheinä  = 8
| spelo    = 11
| spsyys   = 9
| sploka   = 11
| spmarras = 12
| spjoulu  = 12
}}

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Vantaan historia]]}}
[[Tiedosto:Vantaankoski2.jpg|pienoiskuva|[[Vantaankoski]].]]
[[Tiedosto:Vantaanjoki, 2010 July.JPG|pienoiskuva|[[Vantaanjoki]].]]
[[Tiedosto:Vantaa church.jpg|pienoiskuva|[[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]].]]
Vantaan Brunabergetistä on löytynyt suorakaiteen muotoisen asumuksen jäänteet, jotka on ajoitettu 6700–6500-luvuille eaa. Asumus sijaitsi silloin merenrannalla Keravanjoen suun lähistössä. Kymmeniä vuosia käytössä ollut asumus oli käytössä ilmeisesti talvisaikaan.<ref name=":0">Muinaisuutemme jäljet, sivu 48</ref> Jönsaksenista on löytynyt laaja [[Mesoliittinen kausi|mesoliittisen kivikauden]] kalmistollinen asuinpaikka, joka oli sijainnut merenlahden suussa.<ref name=":0" /> Vantaalla kivikaudella asuneet ihmiset hakivat ravintonsa pääasiassa mereltä. Hylkeet olivat tärkeä saaliseläin, mutta [[Jokiniemi|Jokiniemen]] [[Neoliittinen kausi|neoliittisen kivikauden]] asuinpaikan runsaiden asuinpaikkalöytöjen joukossa on muun muassa jäänteitä [[Pyöriäinen|pyöriäisestä]].<ref>Muinaisuutemme jäljet, sivu 62</ref> Samalta ajalta ovat peräisin myös [[Hakkila]]n Stenkullasta on löydetyt kiinteiden asumusten jäänteet.<ref>Muinaisuutemme jäljet, sivu 78</ref>

Rautakauden historiaa Vantaalla ei tunneta kovin tarkasti<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/382161-vantaalla-aloitetaan-aarteenetsinta|nimeke=Vantaalla aloitetaan aarteenetsintä|tekijä=toimitus|julkaisu=Vantaan Sanomat|viitattu=2017-08-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, mutta sen lopulla [[Uusimaa|Uudenmaan]] alue oli harvaan asuttua Hämeen takamaata<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=61:esihistoriallinen-aika&catid=37:historia&showall=1|nimeke=Vanhankaupungin historia|julkaisu=arabianranta.fi|viitattu=2017-08-23|ietf-kielikoodi=fi-fi}}</ref>. Vantaan tutkituin rautakautinen asuinpaikka sijaitsee samassa paikassa kuin aiemmat Jönsaksen ja Palmun kivikautiset asuinpaikat. Näistä paikoista on löytynyt Morbyn keramiikkaa, ja Jönsaksesta myös rautakuonaa. Jönsaksessa on tutkittu myös rautakaudelle ajoittuvia tulisijoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Leskinen Sirpa & Pesonen Petro|Nimeke=Vantaan esihistoria|Vuosi=2008|Sivu=232|Julkaisija=Vantaan kaupunki}}</ref> [[Länsisalmi|Länsisalmen]] Gubbackasta on löytynyt asutuksen jäänteitä 900-luvulta lähtien<ref>Muinaisuutemme jäljet, sivu 469</ref> sekä pajan jäänteitä 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta.<ref>Muinaisuutemme jäljet, sivu 508</ref>

Vantaan alueella ammoin olleista kylistä kertovat maaperän siitepölyanalyysissa näkyvä maanviljelyn kiinteytyminen sekä nimistötutkimuksen ja historiallisen asiakirjalähteiden pohjalta tehtävä takautuva päättely. Suomalaisasutus on [[Saulo Kepsu]]n mukaan syntynyt Hämeestä käsin Helsingin ja Vantaan seudulle 1000–1300-luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Hämäläisillä oli seudulla kalastuspaikkoja ja muita nautintamaita.<ref name="Vantaanesihistoria-Leskinen+Pesonen" />

Ruotsalaisten hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä tekemän niin sanotun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] jälkeen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalainen kolonisaatio]] ulottui myös Vantaalle muun Uudenmaan kolonisaation yhteydessä. Ruotsalaiset nimittivät paikalla virrannutta jokea ''Helsinginjoeksi'' ({{k-sv|Helsingå}} tai ''Helsingaa'').

Varhaisin tämän vesistön muodossa ''Helsingaa'' mainitseva asiakirja on kuningas [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] kirje 15. toukokuuta 1351, jossa kuningas lahjoitti kalastusoikeudet Helsinginjoen koskiin virolaisen [[Padisen luostari|Padisen sisterssiläisluostarille]]. Samaa päivämäärää juhlistetaan nykyisin [[Vantaan päivä]]nä.

Pitkään luultiin myös, että varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä olisi vuodelta 1351, jota pidettiin pitäjän synnyinvuotena aina vuoteen 2018 saakka. Kun historioitsija Tapio Salminen 2010-luvulla tutki aineistoja kirjoittaessaan teostaan ''Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika'' (Vantaan kaupunki, 2013), hän löysi 20 vuotta varhaisemman maininnan alueesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6833233 | Nimeke=Vantaa ennen ja nyt. Miksi Vantaan vaakunassa on lohenpyrstö? – Tarina ulottuu keskiajalle | Tekijä=Koivisto, Andreas | Ajankohta=12.6.2024 | Julkaisu=Vantaan Sanomat | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Etelä-Suomen Media Oy | Viitattu=10.7.2024}}</ref> Ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaan alueesta onkin nykytietämyksen valossa kuningas Maunu Eerikinpojan [[Västeråsin kunta|Västeråsissa]] 14. syyskuuta vuonna 1331 antama asiakirja, joka koskee [[Kymmenykset|piispankymmenysten]] suorittamista, jolla vaadittiin jokaiselta 7 vuotta täyttäneeltä asukkaalta [[Naula (mittayksikkö)|naula]] voita piispalle annettavaksi.<ref>"Vantaa onkin 20 vuotta luultua vanhempi",
HS Metro 13.9.2018 s. 17</ref>

Helsingin pitäjä ({{k-sv|Helsinge}}) sai siis nimensä Helsinginjoen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, [[Vanhankaupunginkoski]], jonka nimenä oli aikoinaan ''Helsinge fors'' (Helsinginkoski), on antanut nimensä myös pitäjän alueelta lohkaistulle, vuonna 1550 perustetulle [[Helsinki|Helsingille]] ({{k-sv|Helsingfors}}).

Helsinginjoen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen [[Riihimäki|Riihimäen]] seudulla asuneet [[hämäläiset]] kutsuivat samaa jokea [[Vantaanjoki|Vantaanjoeksi]] alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan.<ref name="KP-Riihimäen Vantaa">{{Karttapaikka|Vantaa, Hausjärvi|6733428,8|383181,6|selite=kylän sijainti maastokartalla: linnuntietä noin 4,6 kilometriä Riihimäen rautatieasemalta itäkaakkoon. Vantaanjärvestä ei ole mainintaa Karttapaikassa|viitattu=22.5.2019}}</ref> Vantaanjoki ({{k-sv|Vanda å}}) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, [[Vantaankoski|Vantaankosken]] länsipuolella, on ennen Vantaan kauppalan perustamista ollut Vantaa ({{k-sv|Vanda}}) -niminen kyläkunta, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä [[Vantaanlaakso]]n kaupunginosaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomalainen paikannimikirja | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =490–491 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten keskus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www =https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf | www-teksti =Kirjan verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.10.2020 | Kieli = }}</ref>

Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370–1390-lukujen aikana. Ensimmäisen kerran pitäjän kirkkoherra mainitaan asiakirjoissa vuonna 1395. Helsingin pitäjän Pyhälle Laurentiuksen kirkko mainitaan vuonna 1401, kun [[Rekola]]n rälssi lahjoitti kirkolle yhden veromarkan arvoisen alan Rekolasta sielumessujen järjestämiseksi lahjoittajien ja heidän perheensä parhaaksi. Virolaisluostarin oikeudet siirtyivät niiden loputtua vuonna 1428 Turun piispanistuimelle. Kaupalla vaurastuneen pitäjän vanha puinen, [[Suuri rantatie|Suuren rantatien]] ja rannikolta [[Hämeen linna]]an johtavan Hämeentien äärellä sijainnut kirkkorakennus korvattiin kivikirkolla. Nykyinen [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin kirkko]] valmistui vuoteen 1460 mennessä.<ref name="HkinpitäjästäVantaaksi" /> Ruotsalaisten maahanmuutto jatkui niin, että 1500-luvulle tullessa he muodostivat jo enemmistön koko Helsingin pitäjän väestöstä.<ref name="Vantaanesihistoria-Leskinen+Pesonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen| Nimeke = Vantaan esihistoria | Vuosi = 2008 | Luku = 8 Vantaa esihistorian saatossa | Sivu = 243–247 | Selite = sivulla 247 kerrotaan mahdollisesta suomalaisasutuksesta Helsingissä ja Vantaalla 1000–1300-luvuilla tai jo ennen, siis ennen ruotsalaisten maahanmuuttajien tuloa | Julkaisupaikka = Vantaa| Julkaisija = Vantaan kaupunki| Isbn = 978-952-443-255-9 }}</ref>

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin [[maalaiskunta|maalaiskunnat]], Helsingin pitäjän viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta.<ref name="Hki-mlk-hist1865-1945-s.115–120"/><ref name="vantaa-lyhyesti"/> Kunnan ruotsinkielisenä nimenä oli edelleen ''Helsinge'' (ilman ''landskommun''-sanaa).<ref name="Hki-mlk-hist1865-1945-s.115–120">{{Wikidataviite|Q42902012 |Sivu=115–120 |Viitattu=22.5.2019}}</ref>  Kun kunta yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa [[kauppala]]ksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa ''Helsingin kauppala'', ''Helsinginjoen kauppala'' ja ''Vantaanjoen kauppala''. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti ''Vantaan kauppala'' Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.<ref name="vantaa-lyhyesti"/>

== Väestö ==
=== Koko väestö ===
[[Tiedosto:Martinlaakson ostari1.jpg|pienoiskuva|[[Martinlaakson ostari]], jonka paikalla sijainnut vanha liikekeskus purettiin. Uusi liikekeskus avattiin syksyllä 2011. Sen vieressä oleva [[Martintorni]] on Vantaan korkein [[tornitalo]] 56 metrin korkuisena.]]
[[Tiedosto:Tammisto la5.jpg|pienoiskuva|[[Tammiston luonnonsuojelualue]].]]
[[Tiedosto:Skiing on Sudentassu bridge in Vantaa, Finland in 2021 February.jpg|pienoiskuva|[[Sudentassu]]-silta johtaa [[Sipoonkorven kansallispuisto]]on.]]

Vantaan asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Vantaa}}}} ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}}|1}}).{{Suomen kunta/väkiluku}}. Kaupungin asukkaista noin puolet on syntyperäisiä [[pääkaupunkiseutu]]laisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5&nbsp;%. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja [[Espoo]]ssa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä.<ref name="Väestö2014-15-ulkomaa"/> 

Vuoden 2017 lopussa Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://pxdata.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_001.px/ |nimeke=15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Alue, Koulutusaste, Ikä ja Sukupuoli |julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat |viitattu=2019-05-07 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (31&nbsp;%) alimman korkea-asteen oli suorittanut 9&nbsp;%, alemman korkeakouluasteen 12&nbsp;% ja ylemmän korkeakouluasteen 9&nbsp;% väestöstä.

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.<ref>[http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/86545_tk4_2013.pdf Tilastokatsaus 4:2013 Vantaa] {{Wayback|1=http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/86545_tk4_2013.pdf |päiväys=20150224124211 }}</ref> Vantaalla on Suomen suurin osuus toimeentulotuen saajia. Lähes joka kymmenes asukas saa perustoimeentulotukea Vantaalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sss.fi/2024/04/toimeentulotuen-saajien-osuuksissa-isoja-kuntakohtaisia-eroja-vantaalla-osuus-liki-yhdeksankertainen-maskuun-verrattuna/|nimeke=Toimeentulotuen saajien osuuksissa isoja kuntakohtaisia eroja – Vantaalla osuus liki yhdeksänkertainen Maskuun verrattuna|tekijä=STT|julkaisu=SSS.fi|ajankohta=2024-04-09|viitattu=2024-04-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71&nbsp;% miesten tuloihin nähden<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001526297.html |nimeke=Vantaalla tienataan 10 prosenttia muuta Suomea enemmän |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2007-09-10 |viitattu=2020-12-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69&nbsp;%).{{lähde}}

Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, ja niitä on noin 55 prosenttia kaikista talouksista<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://pxdata.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__perh/statfin_perh_pxt_001.px/ |nimeke=Perheet 31.12. muuttujina Alue, Henkilöluku, Vuosi, Perhetyyppi ja Tiedot |julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat |viitattu=2019-05-07 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. Vantaan väestöstä on 50,2&nbsp;% naisia.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://pxdata.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/ |nimeke=Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot |julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat |viitattu=2019-05-07 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
{{Monta palstaa|75%}}
{| class="wikitable sortable" style="font-size:90%"
! colspan=2| Vantaan väestönkehitys
|-
! Vuosi
! Asukasluku
|-
| 1805¹ || style="text-align:right;"| {{nts|4840}}
|-
| 1865² || style="text-align:right;"| {{nts|6974}}
|-
| 1880² || style="text-align:right;"| {{nts|7819}}
|-
| 1890² || style="text-align:right;"| {{nts|8865}}
|-
| 1900² || style="text-align:right;"| {{nts|11110}}
|-
| 1910² || style="text-align:right;"| {{nts|18321}}
|-
| 1920² || style="text-align:right;"| {{nts|22368}}
|-
| 1930² || style="text-align:right;"| {{nts|23558}}
|-
| 1940² || style="text-align:right;"| {{nts|31511}}
|-
| 1950 || style="text-align:right;"| {{nts|14976}}
|-
| 1960 || style="text-align:right;"| {{nts|41906}}
|-
| 1970 || style="text-align:right;"| {{nts|72215}}
|-
| 1980 || style="text-align:right;"| {{nts|129918}}
|-
| 1990 || style="text-align:right;"| {{nts|152272}}
|-
| 2000 || style="text-align:right;"| {{nts|176386}}
|-
| 2010 || style="text-align:right;"| {{nts|200029}}
|-
| 2020³ || style="text-align:right;"| {{nts|231633}}
|-
| 2030³ || style="text-align:right;"| {{nts|267096}}
|-
| 2040³ || style="text-align:right;"| {{nts|287931}}
|}
{{Collapsible list|title=Merkkien 1–3 selitykset|¹ [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]n alue<br>² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden<br> [[Helsingin suuri alueliitos|1946 suurta alueluovutusta Helsingille]]<br> (katso historia)<br>³ ennuste (2018)<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/140135_Vaestoennuste_2018_exceltaulukot.zip |nimeke=Vantaan koko kaupungin väestöennuste 1.1.2018 - 1.1.2045 |julkaisu=Vantaan kaupunki |tiedostomuoto=xlsx |viitattu=2018-06-26 |arkisto=https://web.archive.org/web/20180626192250/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/140135_Vaestoennuste_2018_exceltaulukot.zip |arkistoitu=26.6.2018 }}</ref>}}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable" style="text-align:right;font-size:90%"
! colspan=2| Väkiluvun muutos vuodesta 1900
|-
! Vuodet
! Väkiluvun muutos
|-
| style="text-align:left;"| 1900–1910
| +7&nbsp;211
|-
| style="text-align:left;"| 1910–1920
| +4&nbsp;047
|-
| style="text-align:left;"| 1920–1930
| +1&nbsp;190
|-
| style="text-align:left;"| 1930–1940
| +7&nbsp;953
|-
| style="text-align:left;"| 1940–1950
| &minus;16&nbsp;535
|-
| style="text-align:left;"| 1950–1960
| +26&nbsp;930
|-
| style="text-align:left;"| 1960–1970
| +30&nbsp;309
|-
| style="text-align:left;"| 1970–1980
| +57&nbsp;703
|-
| style="text-align:left;"| 1980–1990
| +22&nbsp;354
|-
| style="text-align:left;"| 1990–2000
| +24&nbsp;114
|-
| style="text-align:left;"| 2000–2010
| +23&nbsp;643
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi
| title    = Vantaan väestönkehitys 1980–2020
| titlebar = #DDD
| width    = 700px
| barwidth = 600px
| left1    = Vuosi
| right1   = Asukkaita
| bars     = 
{{bar pixel|1980|#0099FF|317||132&nbsp;050}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|345||143&nbsp;844}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|372||154&nbsp;933}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|399||166&nbsp;480}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|428||178&nbsp;471}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|449||187&nbsp;281}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||200&nbsp;055}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|526||219&nbsp;341}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|560||233&nbsp;383}}
| caption  = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}

=== Ruotsinkieliset ===

[[Tiedosto:Virtatalo in Myyrmäki, Vantaa, Finland, 2022 June.jpg|pienoiskuva|[[Virtatalo]] Myyrmäessä.]]
Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä ruotsinkielisten osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2022 ruotsinkielisiä asui Vantaalla 5&nbsp;447 henkilöä eli 2,2 prosenttia kaupungin asukkaista. Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 5,5&nbsp;% ja Espoossa 6,6&nbsp;%. Vantaa on kuitenkin yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8&nbsp;% tai 3&nbsp;000 asukasta.<ref name="Kielilaki"/> Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä [[luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista|kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista]]. Vuonna 2019 ruotsinkielisten osuus oli Vantaan kaupunginosista suurin [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]ssä (19,0&nbsp;%), [[Sotunki|Sotungissa]] (16,6&nbsp;%) ja [[Luhtaanmäki|Luhtaanmäellä]] (11,5&nbsp;%).<ref name=aluesarjat>[http://www.aluesarjat.fi/ Aluesarjat.fi - Taulukko: Vantaan väestö äidinkielen mukaan 1.1.] {{Wayback|1=http://www.aluesarjat.fi/ |päiväys=20200421153224 }}</ref>

=== Ulkomaalaistaustaiset ===

Vuonna 2022 Vantaalla asui 61&nbsp;440 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 25,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 38&nbsp;001 asukasta.<ref name="stat-2022">{{Verkkoviite | Osoite = https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/ | Nimeke = 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 | Tekijä = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen väestö | Ajankohta = 31.12.2022 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.9.2023 | Kieli = }}</ref> Muita kieliä kuin [[Suomen kieli|suomea]], [[Ruotsin kieli|ruotsia]] tai [[Saamen kieli|saamea]] puhui äidinkielenään 60&nbsp;280 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat [[Venäjän kieli|venäjä]], [[Viron kieli|viro]] ja [[Arabian kieli|arabia]].<ref name="stat-2022"/> Vantaa-info on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Vantaan alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006685381.html |nimeke=HS Vantaa {{!}} Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2020-10-23 |viitattu=2020-10-23 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

{| class="wikitable" align="right"
|+Vantaan väestö, syntyperä (2022)
|-
! Syntyperä !! Asukasluku !! Prosenttia
|-
|{{Suomi}} ||181&nbsp;379 || 74,7
|-
|{{Neuvostoliitto}} ||9&nbsp;714 || 4,0
|-
|{{Viro}} ||9&nbsp;649 || 4,0
|-
|{{Irak}} ||4&nbsp;076 || 1,7
|-
|{{Jugoslavia}} ||3&nbsp;400 || 1,4
|-
|{{Somalia}} ||3&nbsp;272 || 1,3
|-
|{{Vietnam}} ||2&nbsp;261 || 0,9
|-
|{{Afganistan}} ||1&nbsp;663 || 0,7
|-
|{{Intia}} ||1&nbsp;571 || 0,6
|-
|{{Turkki}} ||1&nbsp;479 || 0,6
|-
|{{Kiina}} ||1&nbsp;310 || 0,5
|-
|{{Filippiinit}} ||1&nbsp;077 || 0,4
|-
|{{Thaimaa}} ||1&nbsp;026 || 0,4
|-
|{{Syyria}} ||982 || 0,4
|-
|{{Iran}} ||937 || 0,4
|-
|{{Venäjä}} ||936 || 0,4
|-
|}

=== Uskonto ===
{{Pääartikkeli|[[Uskonto Vantaalla]]}}
[[File:Vantaa - Metsola - Korson helluntaiseurakunta - m.jpg|thumb|Korson helluntaiseurakunta maaliskuussa 2017.]]
Vuoden 2022 lopussa Vantaan asukkaista vähemmistö, 49,1&nbsp;%, kuului [[luterilaisuus|evankelisluterilaiseen]] kirkkoon, 1,1&nbsp;% Suomen [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]] ja 3,3&nbsp;% muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Väestöstä 46,5&nbsp;% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut.<ref name="Väestö2022-23-usko"/> Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 64 prosenttia asukkaista.<ref name="Vantaan-srk2022"/>

==== Luterilaiset seurakunnat ====
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vantaalla on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>:
* [[Hakunilan seurakunta]]
* [[Hämeenkylän seurakunta]]
* [[Korson seurakunta]]
* [[Rekolan seurakunta]]
* [[Tikkurilan seurakunta]] (ent. Helsingin pitäjän suomalainen seurakunta)
* [[Vantaankosken seurakunta]] (ent. Vantaan seurakunta)
* [[Vantaan ruotsalainen seurakunta]] (ruots. ''Vanda svenska församling''; ent. ''Helsinge svenska församling'')
Nämä seurakunnat muodostavat [[Vantaan seurakunnat|Vantaan seurakuntayhtymän]] ({{k-sv|Vanda kyrkliga samfällighet}}).

Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla on toiminut myös [[Lähetyshiippakunta|Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan]] kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.<ref name="Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/pyhan-kolminaisuuden-luterilainen-seurakunta-perustettiin-vantaalle/ | Nimeke = Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta perustettiin Vantaalle| Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta | Viitattu = 8.6.2016}}</ref> 

==== Muut seurakunnat ====
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Vantaan alueella toimii [[Helsingin ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20230606072107 }}</ref> [[Tikkurilan ortodoksinen kirkko]] toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä [[Viertola]]ssa.<ref name="Kartta.Vantaa-ort">{{Verkkoviite | Osoite = http://kartta.vantaa.fi/ | Nimeke = Vantaan kartta | Selite = hakusana ''Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko''. Valinnat: Aluejaot: ''Suuralueet'' ja ''Kaupunginosat''| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016}}</ref><ref name="Tikkurilan kirkko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hos.fi/www/fi/Kirkot_toiminta-alueet/Vantaa/Tikkurila.html | Nimeke = Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko | Selite = Tikkurilan ortodoksisen kirkon sivut | Julkaisija = Helsingin ortodoksinen seurakunta | Viitattu = 28.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170222162232/http://www.hos.fi/www/fi/Kirkot_toiminta-alueet/Vantaa/Tikkurila.html | arkistoitu = 22.2.2017 }}</ref>

[[Suomen helluntaikirkko|Suomen helluntaikirkon]] jäsenseurakunnista Vantaalla toimivat [[Myyrmäen helluntaiseurakunta]], [[Vantaan Kotikirkko]] ja [[Vantaan Minttukirkko]]. Itsenäisinä [[helluntaiherätys|helluntaiseurakuntina]] Vantaalla toimivat [[Credo-kirkko]], [[Korson helluntaiseurakunta]] ja [[Seutulan Betania-seurakunta|Seutulan Betania]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210906183526/https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | arkistoitu = 6.9.2021 }}</ref>

[[Suomen Vapaakirkko|Suomen Vapaakirkon]] Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle [[Askisto]]on Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.

[[Jehovan todistajat|Jehovan todistajien]] Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee [[Koivuhaka|Koivuhaassa]]. Vantaalla on kaksi [[valtakunnansali|Jehovan todistajien valtakunnansalia]]: Koivuhaassa ja [[Martinlaakso]]ssa.

=== Taajamat ===
Vuoden 2020 lopussa Vantaalla oli 237&nbsp;231 asukasta, joista 232&nbsp;481 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 551 haja-asutusalueilla ja 4&nbsp;199:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vantaan taajama-aste on 99,8&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2020 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =31.12.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =15.8.2022 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Vantaan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =31.12.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =15.8.2022 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2020)
|-
| 1 || '''[[Helsingin keskustaajama]]'''* ||align="right"|232&nbsp;258
|-
| 2 || [[Klaukkala]]* ||align="right"|195
|-
| 3 || [[Söderkulla]]* ||align="right"|28
|}

Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vantaan keskuspaikka Tikkurila ja muut aluekeskukset eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1&nbsp;249&nbsp;820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,46 neliökilometriä. Klaukkalan taajama ulottuu pääosin Nurmijärven kunnan alueelle. Söderkullan taajama ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle, kuuluen osin myös Helsingin kaupungin alueelle.

== Hallinto ==
=== Kaupunginjohtajat ===
{{pääartikkeli|[[Vantaan kaupunginjohtaja]]}}
Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtajat ja Vantaan kauppalan-/kaupunginjohtajat:
{| class="wikitable"
|-
! Kaupunginjohtaja
! Toimikausi
|-
| [[Lauri Korpinen (kunnanjohtaja)|Lauri Korpinen]]
| 1957–1961
|-
| [[Lauri Lairala]]
| 1961–1989
|-
| [[Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen|Pirjo Ala-Kapee]]
| 1989–1997
|-
| [[Erkki Rantala]]
| 1997–2003
|-
| [[Juhani Paajanen]]
| 2003–2011
|-
| [[Jukka Peltomäki]]
| 2011
|-
| [[Kari Nenonen (kaupunginjohtaja)|Kari Nenonen]]
| 2012–2018
|-
|[[Ritva Viljanen]]
|2018–2023<ref name=timonenalkaa/>
|-
|[[Pekka Timonen]]
|2023–<ref name=timonenalkaa>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/pekka-timonen-aloittaa-1-syyskuuta-vantaan-kaupunginjohtajana | Nimeke = Pekka Timonen aloittaa 1. syyskuuta Vantaan kaupunginjohtajana | Tekijä = | Ajankohta = 8.8.2023 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 27.11.2023 }}</ref>
|}

=== Suuralueet ja kaupunginosat ===
[[Tiedosto:Vantaa-kartta-2.png|pienoiskuva|Vantaan suuralueet ja kaupunginosat kartalla (1.1.2009).]]
Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 31.12.2019).<ref name="Väestö2014-15-alueittain">{{Verkkoviite |Osoite=https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf |Nimeke=Vantaan väestö 2019/2020 |tekijä= |julkaisu= |ajankohta= |Julkaisija=Vantaan kaupunki |Tiedostomuoto=PDF |Selite=Kartta: Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2019 |Viitattu= |arkisto=https://web.archive.org/web/20200712132846/https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf |arkistoitu=12.7.2020 }}</ref>

Suuralueiden väkiluvut ja kaupunginosat avattavissa laatikoissa<ref name="Väestö2014-15-alueittain"/>:
{{Monta palstaa|75%}}
{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 1 [[Myyrmäen suuralue]] <br> ({{nts|57700}})
|-
| 10 [[Linnainen]]
|-
| 11 [[Hämevaara]]
|-
| 12 [[Hämeenkylä]]
|-
| 13 [[Vapaala]]
|-
| 14 [[Varisto (Vantaa)|Varisto]]
|-
| 15 [[Myyrmäki]]
|-
| 16 [[Kaivoksela]]
|-
| 17 [[Martinlaakso]]
|-
| 18 [[Vantaanlaakso]]
|-
| 20 [[Askisto]]
|-
| 26 [[Petikko]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 2 [[Kivistön suuralue]] <br> ({{nts|15363}})
|-
| 21 [[Piispankylä]]
|-
| 22 [[Keimola]]
|-
| 23 [[Kivistö (Vantaa)|Kivistö]]
|-
| 24 [[Lapinkylä (Vantaa)|Lapinkylä]]
|-
| 25 [[Myllymäki (Vantaa)|Myllymäki]]
|-
| 30 [[Vestra]]
|-
| 31 [[Luhtaanmäki]]
|-
| 32 [[Riipilä]]
|-
| 33 [[Seutula]]
|-
| 34 [[Kiila (Vantaa)|Kiila]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 3 [[Aviapoliksen suuralue]] <br> ({{nts|19883}})
|-
| 40 [[Ylästö]]
|-
| 41 [[Viinikkala]]
|-
| 50 [[Tammisto]]
|-
| 51 [[Pakkala]]
|-
| 52 [[Veromies]]
|-
| 53 [[Lentokenttä (Vantaan kaupunginosa)|Lentokenttä]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 4 [[Tikkurilan suuralue]] <br> ({{nts|45272}})
|-
| 60 [[Hiekkaharju]]
|-
| 61 [[Tikkurila]]
|-
| 62 [[Jokiniemi]]
|-
| 63 [[Viertola]]
|-
| 64 [[Kuninkaala]]
|-
| 65 [[Simonkylä]]
|-
| 66 [[Hakkila]]
|-
| 67 [[Ruskeasanta]]
|-
| 68 [[Koivuhaka]]
|-
| 69 [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 5 [[Koivukylän suuralue]] <br> ({{nts|30208}})
|-
| 70 [[Koivukylä]]
|-
| 71 [[Ilola (Vantaa)|Ilola]]
|-
| 72 [[Asola]]
|-
| 73 [[Rekola]]
|-
| 74 [[Havukoski]]
|-
| 75 [[Päiväkumpu]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 6 [[Korson suuralue]] <br> ({{nts|30037}})
|-
| 80 [[Matari]]
|-
| 81 [[Korso]]
|-
| 82 [[Mikkola (Vantaa)|Mikkola]]
|-
| 83 [[Metsola (Vantaa)|Metsola]]
|-
| 84 [[Leppäkorpi (Vantaa)|Leppäkorpi]]
|-
| 85 [[Jokivarsi]]
|-
| 86 [[Nikinmäki]]
|-
| 87 [[Vierumäki (Vantaa)|Vierumäki]]
|-
| 88 [[Vallinoja]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 7 [[Hakunilan suuralue]] <br> ({{nts|30525}})
|-
| 90 [[Länsisalmi]]
|-
| 91 [[Länsimäki]]
|-
| 92 [[Ojanko]]
|-
| 93 [[Vaarala (Vantaa)|Vaarala]]
|-
| 94 [[Hakunila]]
|-
| 95 [[Rajakylä (Vantaa)|Rajakylä]]
|-
| 96 [[Itä-Hakkila]]
|-
| 97 [[Kuninkaanmäki]]
|-
| 98 [[Sotunki]]
|}
{{Monta palstaa-loppu}}
{{clear}}

=== Korruptio ja väärinkäytökset ===
Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Vantaalla ovat muun muassa [[Hyvä veli -verkosto]]t. [[Elanto|Elannolla]] on esitetty olleen vahva vaikutusvalta Vantaan aluerakentamisessa tehtyihin kaavoitusratkaisuihin. Vantaalaispoliitikkoja oli mukana [[Haka (rakennusliike)|Hakan]] ja [[Polar-Yhtymä|Polarin]] Poka-yhteistyössä, johon liittyi puolueiden tukeminen ja yhteistyö rakennushankkeiden ohjauksessa. Pokan jälkeinen ilmiö myönteisestä kaavapäätöksestä ja vaalirahoituksen kytkennästä liittyy [[Tammisto]]n kaavoitukseen, josta tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen lahjuksen ottamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salminvuo-sai-ehdotonta-vankeutta/5375642#gs.d1mtw2 | Julkaisu = MTV Uutiset | Nimeke = Salminvuo sai ehdotonta vankeutta | Ajankohta = 1996-08-07 | Viitattu = 2024-08-02 }}</ref><ref name="korruptio">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/ | Nimeke = Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita | Julkaisu = Rakennuslehti | Tekijä = Mölsä, Seppo | Ajankohta = 2016-10-28 | Viitattu = 2024-08-02 }}</ref><ref name="korruptio2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rakennuslehti.fi/2016/11/polar-sato-ja-haka-vvo-hallitsivat-rakenteellisen-korruption/ | Nimeke = Polar-Sato ja Haka-VVO hallitsivat rakenteellisen korruption | Julkaisu = Rakennuslehti | Tekijä = Mölsä, Seppo | Ajankohta = 2016-11-03 | Viitattu = 2024-08-02 }}</ref>

2010-luvulla Helsingin hovioikeus tuomitsi Vantaan kaupunginjohtajan sakkoihin lahjusrikkomuksesta, joka liittyi Marja-Vantaa-projektiin.<ref name="korruptio"/>

== Palvelut ==
=== Terveydenhuolto ===
Vantaalla on seitsemän [[Luettelo Suomen terveysasemista ja terveyskeskuspäivystyksistä|terveysasemaa]]. Useimmilla suuralueilla on oma terveysasemansa, joskin Aviapoliksen ja Kivistön suuralueita palvellaan viereisten suuralueiden terveysasemilta.<ref name="Vantaa-terv.as.">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/terveysasemat | Nimeke = Terveysasemat | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20220308140958/https://www.vantaa.fi/terveysasemat | arkistoitu = 8.3.2022 }}</ref> Sairaaloita on kaksi: [[Peijaksen sairaala]] [[Asola]]ssa, joka kattaa Vantaan ja [[Kerava]]n väestön sairaalapalvelut, sekä [[Katriinan sairaala]] [[Seutula]]ssa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/terveyspalvelut/sairaalapalvelut/osastot_ja_yksikot | Nimeke = Osastot ja yksiköt | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>

=== Koulutus ===
==== Perusopetus ====
[[Tiedosto:Koulu Rajakylä Vantaa.jpg|pienoiskuva|[[Rajakylän koulu (Vantaa)|Rajakylän koulu]].]]
Vantaa tarjoaa monta mahdollisuutta perusopetuksen saralla, ja Vantaalla olikin keväällä 2016 yhteensä 44 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä [[peruskoulu]]a.<ref name="Suom-peruskoulut">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/perusopetus/koulujen_ja_hallinnon_yhteystiedot | Nimeke = Suomenkieliset peruskoulut| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016}}</ref><ref name="ruots-peruskoulut">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.vanda.fi/smabarnspedagogik_och_utbildning/grundlaggande_utbildning/skolornas_kontaktuppgifter| Nimeke = Grundläggande utbildning. Skolornas kontaktuppgifter | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimpää edustaa ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu [[Kyrkoby skola]], joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa.<ref name="Esittely">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vanda.fi/smabarnspedagogik_och_utbildning/grundlaggande_utbildning/skolornas_kontaktuppgifter/skolornas_egna_sidor/kyrkoby_skola | Nimeke = Kyrkoby skola| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016 | Kieli= {{sv}} }}</ref> Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten [[Mikkolan koulu|Mikkolan]] ja [[Lehtikuusen koulu]].
<ref name="Peruskoulujen-oppilaat2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122654_Peruskoulun_oppilaat_2014.pdf | Nimeke = Peruskoulun oppilaat 20.9.2014 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160508121519/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122654_Peruskoulun_oppilaat_2014.pdf | arkistoitu = 8.5.2016 }}</ref> Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:
{{Monta palstaa|75%}}
{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 1 Itäinen alue <br> (Hakunila, Tikkurila)
|-
| [[Dickursby skola]]
|-
| [[Helsinge skola]]
|-
| [[Hevoshaan koulu]]
|-
| [[Hiekkaharjun koulu]]
|-
| [[Ilolan koulu (Vantaa)|Ilolan koulu]]
|-
| [[Itä-Hakkilan koulu]]
|-
| [[Jokiniemen koulu]]
|-
| [[Kuusikon koulu]]
|-
| [[Kyrkoby skola]]
|-
| [[Lehtikuusen koulu]]
|-
| [[Länsimäen koulu]]
|-
| [[Peltolan koulu]]
|-
| [[Päiväkummun koulu]]
|-
| [[Rajakylän koulu (Vantaa)|Rajakylän koulu]]
|-
| [[Simonkallion koulu]]
|-
| [[Simonkylän koulu (Vantaa)|Simonkylän koulu]]
|-
| [[Sotungin koulu]]
|-
| [[Viertolan koulu]]
|-
| [[Västersundoms skola]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 2 Koillinen alue <br> (Korso, Koivukylä)
|-
| [[Havukosken koulu]]
|-
| [[Jokivarren koulu (Vantaa)|Jokivarren koulu]]
|-
| [[Koivukylän koulu]]
|-
| [[Korson koulu]]
|-
| [[Kytöpuiston koulu]]
|-
| [[Leppäkorven koulu]]
|-
| [[Mikkolan koulu]]
|-
| [[Rekolan koulu]]
|-
| [[Rekolanmäen koulu]]
|-
| [[Ruusuvuoren koulu]]
|-
| [[Vierumäen koulu]]
|}
{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable collapsible collapsed" style="font-size:90%"
|-
! 3 Läntinen alue <br> (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)
|-
| [[Askiston koulu]]
|-
| [[Aurinkokiven koulu]]
|-
| [[Hämeenkylän koulu]]
|-
| [[Kaivokselan koulu]]
|-
| [[Kanniston koulu]]
|-
| [[Kartanonkosken koulu]]
|-
| [[Kilterin koulu]]
|-
| [[Kivimäen koulu]]
|-
| [[Martinlaakson koulu]]
|-
| [[Mårtensdals skola]]
|-
| [[Pähkinärinteen koulu]]
|-
| [[Rajatorpan koulu]]
|-
| [[Seutulan koulu]]
|-
| [[Tuomelan koulu]]
|-
| [[Uomarinteen koulu]]
|-
| [[Vantaan kansainvälinen koulu]]
|-
| [[Veromäen koulu]]
|-
| [[Ylästön koulu]]
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

==== Lukiot ja ammatillinen koulutus ====
[[Tiedosto:Lumon lukio, Vantaa.jpg|pienoiskuva|[[Lumon lukio]] Korsossa.]]
[[Lukio]]ista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita ([[Tikkurilan lukio]] ja [[Vaskivuoren lukio]]). Niiden lisäksi on [[Vantaan seudun steinerkoulu]] lukioineen, [[Sotungin etälukio]] ja [[Vantaan aikuislukio]].<ref name="Vantaa-lukiot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/lukiot_ja_ammatillinen_koulutus/lukiokoulutus | Nimeke = Lukiokoulutus Vantaalla | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016}}</ref> [[Ammattioppilaitos|Ammatillista koulutusta]] antavista oppilaitoksista suurimmat ovat [[Vantaan ammattiopisto Varia]] ja [[Kauppiaitten kauppaoppilaitos MERCURIA]]. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla [[Rikosseuraamusalan koulutuskeskus]] sekä [[Työtehoseura]] ja [[Edupoli]], joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia [[näyttökoe|näyttökokeita]].<ref name="Vantaa-ammatillinen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/lukiot_ja_ammatillinen_koulutus/ammatillinen_koulutus| Nimeke = Ammatillinen koulutus Vantaalla| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016}}</ref> Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat [[Keskuspuiston ammattiopisto|Keskuspuiston]] ja [[Kiipulan ammattiopisto]]n Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi [[Vantaan ammattiopisto Varia]]ssa).<ref name="lukiokoulutus2016" />

Vantaalla toimii yhdeksän lukiota<ref name="Vantaa-lukiot"/><ref name="lukiokoulutus2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/119634_valintaopas_2016_lukio-_ja_ammaillinen_koulutus.pdf | Nimeke = Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vantaalla | Ajankohta = 2016 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Vantaan kaupunki | 6 = Viitattu 10.6.2016 | viitattu = 9.6.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160513095647/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/119634_valintaopas_2016_lukio-_ja_ammaillinen_koulutus.pdf | arkistoitu = 13.5.2016 }}</ref>:
* [[Lumon lukio]]
* [[Martinlaakson lukio]]
* [[Sotungin lukio]] ja sen yhteydessä toimiva [[Sotungin lukio#Sotungin etälukio|Sotungin etälukio]]
* [[Tikkurilan lukio]] ja sen yhteydessä toimiva [[Tikkurilan lukio#Vantaan aikuislukio|Vantaan aikuislukio]]
* [[Vaskivuoren lukio]]
* [[Helsinge gymnasium]]
* [[Vantaan seudun steinerkoulu|Vantaan Steinerkoulun lukio]]

==== Korkeakoulutus ====
[[Ammattikorkeakoulu]]opetusta tarjoavat [[Metropolia]] ja [[Laurea-ammattikorkeakoulu|Laurea]]. Metropolialla on toimipisteitä [[Myyrmäki|Myyrmäessä]] (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja [[Tikkurila]]ssa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.laurea.fi/ | Nimeke = Laurea-ammattikorkeakoulu | Julkaisu = Laurea | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>

==== Opistot ====
[[Tiedosto:Vantaan musiikkiopisto - Tikkurilan kirjastotalo - 2. krs - Tikkurila - Vantaa - m.jpg|pienoiskuva|Vantaan musiikkiopisto.]]
[[Vantaan aikuisopisto]] on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat [[Vantaan kuvataidekoulu]], [[Vantaan musiikkiopisto]], Vantaan Sanataidekoulu sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.

==== Koulutusta maahanmuuttajille ====
Suomen kieltä voi opiskella eri puolella Vantaata. Osa kursseista on ilmaisia ja osasta pitää maksaa kurssimaksu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/aikuiskoulutus/koulutusta_maahanmuuttajille | Nimeke = Koulutusta maahanmuuttajille | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>

=== Kaupunginkirjastot ===
[[Vantaan kaupunginkirjasto]]lla oli vuonna 2023 yhteensä 11 toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Kokoelmiin kuului yhteensä noin 526&nbsp;000 aineistonidettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=409&years=2023&stats=1%2C100%2C101%2C104%2C107%2C108%2C109%2C110%2C111%2C112%2C115%2C183%2C256%2C272#results | Nimeke = Suomen yleisten kirjastojen tilastot | Julkaisu = tilastot.kirjastot.fi | Viitattu = 7.7.2024}}</ref> Vantaan kaupunginkirjasto on osa pääkaupunkiseudun [[Helmet-kirjasto]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helmet.finna.fi/Content/about | Nimeke = Mikä on Helmet? | Julkaisu = helmet.finna.fi | Viitattu = 7.7.2024}}</ref>

=== Liikunta ===
[[Tiedosto:Hakunilan uimahalli.jpg|pienoiskuva|Hakunilan uimahalli.]]
Kaupungilla on muun muassa viisi [[uimahalli]]a, useita [[kuntosali|kuntosaleja]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/uimahallit_ja_kuntosalit | Nimeke = Uimahallit ja kuntosalit | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> neljä sisäurheiluhallia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/liikuntahallit | Nimeke = Liikuntahallit | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> kolme jalkapallohallia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/jalkapallohallit | Nimeke = Jalkapallohallit | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> noin 25 tenniskenttää,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/tenniskentat | Nimeke = Tenniskentät | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> [[jäähalli]]t Tikkurilassa ([[Trio Areena]] ja harjoitusjäähalli) sekä Myyrmäessä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/jaahallit | Nimeke = Jäähallit | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> talvisin kymmeniä jääkiekkokenttiä tai luistelualueita<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/ulkojaat | Nimeke = Ulkojäät | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>, 16 valaistua kuntorataa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ladut_ja_reitit/kuntoradat_ | Nimeke = Kuntoradat | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> ja 14 skeittipaikkaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/skeittipaikat | Nimeke = Skeittipaikat | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 25.10.2019}}</ref>.

Vantaalla toimii lisäksi kolme [[golfkenttä]]ä. [[Keimola]]ssa on kaksi 18-reikäistä kenttää, Hiekkaharjun liikuntapuistossa ([[Jokiniemi|Jokiniemen]] ja [[Havukoski|Havukosken]] kaupunginosissa) on 9-reikäinen golfkenttä ja [[petikko|Petikossa]] 9-reikäinen golfkenttä, joka laajennetaan vuonna 2018 18-reikäiseksi kentäksi.<ref name="kartta.vantaa-golf"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/118819_kaupsu_rekolanoja21112005.pdf_ | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2005 | Nimeke = Rekolanoja. Eilen, tänään ja huomenna | Selite = kohta 3.6.3 Pääkaupunkiseudun golfkentät sivulla 86– | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite=http://vantaangolfpuisto.fi/ |nimeke=Vantaan Golfpuisto |julkaisu=vantaangolfpuisto.fi |viitattu=2017-07-21 |ietf-kielikoodi=fi |arkisto=https://web.archive.org/web/20170709153036/http://vantaangolfpuisto.fi/ |arkistoitu=2017-07-09 }}</ref>

== Talous ==
=== Vantaan kaupungin talous ===
[[Tiedosto:Kauppakeskus Jumbo.jpg|pienoiskuva|[[Kauppakeskus Jumbo]]-[[Flamingo (kauppakeskus)|Flamingo]] on Vantaan [[Pakkala]]ssa sijaitseva Suomen toiseksi suurin [[kauppakeskus]].]]
Vantaa on viime vuosina tasapainottanut talouttaan vuonna 2012 hyväksytyn talous- ja velkaohjelman mukaisesti. Lainakannan kasvu saatiin taitettua valtuustokauden 2013–2017 loppuun mennessä. Vuonna 2016 kaupunki pystyi hieman lyhentämään yli miljardiin euroon noussutta lainakantaa.

Vantaan kuten koko kuntasektorin velkamäärän kasvu on tapahtunut käytännössä 2000-luvulla. Vantaan osalta velan kasvu kiihtyi, kun [[Kehärata|Kehäradan]] ja [[Kehä III|Kehä III:n]] suuret investoinnit osuivat vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneeseen pitkittyneeseen [[Suhdannevaihtelu|matalasuhdanteeseen.]]

Vantaalla on valtakunnallisesti katsoen korkea verotulopohja, mutta [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] vertailussa verotulot ovat [[Espoo|Espoota]] ja [[Helsinki|Helsinkiä]] matalammat. [[Valtionosuusjärjestelmä]] sekä sen valtakunnalliseen vertailuun perustuva verotulotasaus on nähty ongelmallisina pääkaupunkiseudun kaupunkien erityishaasteiden sekä jatkuvan voimakkaan kasvun vuoksi.

Vantaan [[Kunnallisvero (Suomi)|kunnallisveroprosentti]] on 19,00, mikä on selvästi alle koko maan keskiarvon ja suurten kaupunkien alhaisimpia<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_04_25_Tyopapereita_5_Valkama.pdf |nimeke=Suurten kaupunkien vuoden 2016 tilinpäätöskooste |tekijä= Valkama, Pekka |julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus |viitattu=27.9.2017 |Tiedostomuoto= PDF}}</ref>. Kunnallisveroprosenttia on Vantaalla nostettu viimeksi vuodelle 2010. Valtio on nostanut [[Kiinteistövero Suomessa|kiinteistöveroprosenttien]] alarajoja lainsäädännön kautta.

Suurten kaupunkien talouden tunnuslukujen vertailuissa Vantaan asema on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Kuntakonserneja ja erityyppisiä investointien rahoitustapoja tarkastellen kaupunkien lainamäärien vertailut tasoittuvat<ref name=":1" />. 2000-luvun alkupuolella yli puolet koko kaupungin veloista koostui kaupungin omistamista vuokra-asunnoista ([[VAV Asunnot|VAV Asunnot Oy]]). Toisaalta kaupunki ajautui kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvun alkupuolella.<ref name="ekström">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asukasomistajat.com/content/pdf/Kuntakonsernianalyysi-Vantaa.pdf | Nimeke = Vantaan kuntakonsernianalyysi 2005| Tiedostomuoto = PDF | Selite = ppt-esitys | Tekijä = Ekström, Bo-Erik & Board & Management Services Oy | Julkaisija = Asiakasomistajat | Ajankohta = 28.10.2005}}</ref>

=== Työpaikat ja teollisuus ===
Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa [[Elintarviketeollisuus|elintarvike]]-, [[Talotekniikka|LVI]]-, [[Koneteollisuus|kone]]- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä [[Viinikkala]]n, [[Veromies|Veromiehen]], [[Pakkala]]n ja [[Koivuhaka|Koivuhaan]] kaupunginosissa sekä [[Hakkila]]ssa, jonne kulkee [[Tikkurila–Hakkila-rata|pistoraide]] pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, [[Aviapolis]], jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin [[Työpaikkaomavaraisuus|työpaikkaomavaraisuusaste]] oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15&nbsp;%.{{lähde| Lähteistettävä, sisältö päivitettävä. Lähteeksi voisi sopia esim. Vantaa alueittain 2015}}

[[Tiedosto:Juna Lentoaseman rautatieasemalla.jpg|pienoiskuva|[[Kehärata]] loi junaratayhteyden lentoasemalle.]]
Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaalla oli vuonna 2003 yhteensä 94&nbsp;361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7&nbsp;% (89&nbsp;347) ja yrittäjiksi 5,3&nbsp;% (5&nbsp;014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.<ref>[http://statfin.stat.fi/statweb/start.asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=tyomarkkinat Työpaikat alueittain työpaikkasektorin mukaan, vuosi 2003, 092 Vantaa] {{Wayback|1=http://statfin.stat.fi/statweb/start.asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=tyomarkkinat |päiväys=20071001045119 }}</ref>{{selvennä|päivitettävä. Lähteeksi esim. Vantaa alueittain 2015}}

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67&nbsp;%) Vantaan työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):
* Yksityinen sektori 67,0&nbsp;% (59&nbsp;834)
* Kunta 16,1&nbsp;% (14&nbsp;368)
* Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3&nbsp;% (11&nbsp;033)
* Valtio 4,6&nbsp;% (4&nbsp;089)
* Tuntematon 0,0&nbsp;% (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]] tarjoaa [[Kehärata]], joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta [[Helsinki-Vantaan lentoasema|lentoasemalle]]. Kehärata vaati Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi 1900-luvun, muun muassa [[Helsingin suuri alueliitos|vuoden 1946 suuri alueluovutus]] ja vuoden 1966 [[Vuosaari|Vuosaaren]] menetys. Vuonna 2009 Helsinkiin liitetyn [[Sipoo|Sipoon]] [[Östersundom|Itäsalmen]] ja [[Länsimäki|Västerkullan]] kiilan mukana Vantaa menetti meriyhteytensä muuttuen sisämaakaupungiksi.

=== Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla ===
[[Tiedosto:FinaviaHQVantaa.jpg|pienoiskuva|Finavian pääkonttori [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]lla.]]
[[Tiedosto:Pöyry hdqtrs.jpg|pienoiskuva|Pöyryn pääkonttori [[Martinlaakso|Martinlaaksossa]].]]
[[Tiedosto:Finnair headquarters 03.JPG|pienoiskuva|Finnairin pääkonttori.]]
* [[Aaro Forsman]], teetalo
* [[Atea|Atea Finland Oy]], tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
* [[Boreo]], monialayritys
* [[Caverion]], kiinteistöjen ja teollisuuden tekniset ratkaisut
* [[Cramo]], rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
* [[Fazer]], makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
* [[Finavia]], lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
* [[Finnair]], lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori [[Helsinki-Vantaa]], kotipaikka Helsinki)
* [[Janneniska]], nosturialan yritys
* [[Keskusrikospoliisi]], vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
* [[Laattapiste-Pukkila]], kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
* [[Marioff]], tulipalojen sammutustekniikka
* [[Okmetic]], piikiekkojen valmistus
* [[Pekkaniska]], nosturialan yritys
* [[AFRY|AFRY Finland]], konsultointi- ja suunnitteluyritys
* [[Suomen Rahapaja|Suomen Rahapaja Oy]], rahojen valmistus ja myynti
* [[Kosan Gas|Kosan Gas Finland Oy]], kaasukauppa (Suomen pääkonttori)
* [[SLO|Sonepar Suomi Oy]], sähkö-, tele- ja automaatiotuotteiden toimittaja
* [[Suunto]], urheiluinstrumentit
* [[Tamro]], tukkukauppa
* [[Teboil]], polttoaineiden kauppa
* [[Tikkurila (yritys)|Tikkurila Oyj]], maalien valmistus ja jakelu
* [[Tuomioistuinvirasto]], tuomioistuinlaitosta palveleva keskusvirasto
* [[Vaisala]], ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
* [[Vantaan Energia]], Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
* [[VAV Yhtymä|VAV Yhtymä Oy]], Vantaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama yleishyödyllinen asuntoyhtiö

== Liikenne ==

=== Lentoliikenne ===
[[Tiedosto:Helsinki airport new departure hall.jpg|pienoiskuva|[[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaan lentoaseman]] uusi lähtöaula.]]
[[Helsinki-Vantaan lentoasema]] on Suomen suurin [[lentoasema]]. Vuonna 2017 sen matkustajamäärä oli 18,9 miljoonaa.<ref name="Liikennetilastot 2017">{{Verkkoviite |osoite=https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/HEL%20matk%20kuukausittain-fi_0.pdf |nimeke=Matkustajat 2017 helsinki-vantaan lentoasema |tiedostomuoto=PDF |viitattu=2018-02-04}}</ref> Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa.<ref name="palkinnot">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20130510182639/http://www.helsinki-vantaa.fi/enemman-tietoa/helsinki-vantaa-lyhyesti/palkinnot | Arkistoitu = 10.5.2013 | Nimeke = Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan. | Julkaisu = Finavia | Viitattu = 4.3.2021}}</ref> Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

=== Rautatieliikenne ===
[[Tiedosto:Tikkurila railway station in Vantaa, Finland in March 2017.jpg|pienoiskuva|oikea|[[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilan asema]] on Vantaan rautatieasemista vilkkain.]]
Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: [[Helsinki–Riihimäki-rata|päärata]] Itä-Vantaan läpi ja [[Vantaankosken rata]] ja sen jatke [[Kehärata]], jotka kulkevat [[Myyrmäen rautatieasema|Myyrmäestä]] Länsi-Vantaalta [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankosken]], [[Kivistön rautatieasema|Kivistön]] ja [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoaseman]] kautta [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilaan]]. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät [[pääkaupunkiseudun lähiliikenne|lähijunat]]. Lisäksi kaikki pääradan kautta kulkevat kaukojunat, myös [[Venäjä]]lle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin.

Vantaankosken radan asemat ovat [[Myyrmäen asema|Myyrmäki]], [[Louhelan rautatieasema|Louhela]], [[Martinlaakson asema|Martinlaakso]] ja [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankoski]]. Kehäradan asemia ovat [[Vehkalan rautatieasema|Vehkala]], Kivistö, [[Aviapoliksen rautatieasema|Aviapolis]], [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoasema]] ja [[Leinelän rautatieasema|Leinelä]]. Pääradan asemat ovat [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurila]], [[Hiekkaharjun rautatieasema|Hiekkaharju]], [[Koivukylän rautatieasema|Koivukylä]], [[Rekolan rautatieasema|Rekola]] ja [[Korson rautatieasema|Korso]]. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja [[Savio]]n asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta [[Vallinoja]]n asemaa työnimenään ''Urpia''. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.liikennevirasto.fi/keharata#.Wncnlqhl-Ul |nimeke=Kehärata |julkaisu=www.liikennevirasto.fi |ietf-kielikoodi=fi-FI |viitattu=4.2.2018 |arkisto=https://web.archive.org/web/20180205002535/https://www.liikennevirasto.fi/keharata#.Wncnlqhl-Ul |arkistoitu=5.2.2018 }}</ref> Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella työpaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusivantaankoski.fi/ | Nimeke = Uusi Vantaankoski -ideakilpailu | Julkaisu = Uusi Vantaankoski | Viitattu = 13.1.2016}}</ref>

=== Raitiovaunuliikenne ===
[[Kuva:Vantaan ratikka -hanke.jpg|pienoiskuva|Tiedotuskampanja suunnitellulle [[Vantaan pikaraitiotie]]lle.]] 
16. joulukuuta 2019 Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi [[Vantaan pikaraitiotie|pikaraitiovaunuliikenteen]] jatkosuunnitelmiin 400 miljoonaa euroa äänin 45–22.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006345601.html?share=7b5fbf0bfa8d006b8ecab67e5a7aa5ff |nimeke=Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22 |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2019-12-16 |viitattu=2019-12-17 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suunnitteilla oleva reitti johtaa [[Mellunmäki|Mellunmäestä]] [[Hakunila]]n, [[Tikkurila]]n ja [[Aviapolis|Aviapoliksen]] kautta [[Helsinki-Vantaan lentoasema|lentoasemalle]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9909019 |nimeke=Vantaa rakentaa pikaratikan – kyytiin pääsee ehkä vuonna 2030 |tekijä= Kolehmainen, Tommi |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=31.10.2017 |julkaisija= |viitattu=3.2.2021}}</ref>

=== Tieliikenne ===
[[Tiedosto:Kehä III Kalkkikallio.jpg|pienoiskuva|Kehä III Kalkkikallion kohdalla [[Kuninkaala]]ssa.]]
Vantaan läpi kulkee neljä [[moottoritie]]tä: maakunnallinen [[Tuusulanväylä]] sekä valtakunnalliset [[Hämeenlinnanväylä|Hämeenlinnan-]], [[Lahdenväylä|Lahden-]] ja [[Porvoonväylä]]. Myös [[Kehä III]] ja [[Seututie 120|Vihdintie]] kulkevat Vantaan läpi. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle kulkevia pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle [[Kaivoksela]], [[Martinlaakso]] ja [[Keimola]]nportti, Tuusulanväylälle [[Tammisto]] sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille [[Vantaanportti]] ja [[Seututie 138|Ilmakehä]]. [[Tuupakka]] Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. [[Lahti|Lahden]] ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta [[Porvoo]]n ja [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

=== Liikennemelu ===
Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden, rautateiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. 
Meluselvityksen mukaan yli 77&nbsp;000 vantaalaista asuu yli 55&nbsp;dB:n [[melu]]alueella. Vantaalla tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Noin 7&nbsp;000 vantaalaista asuu lentoliikenteen melualueella ja noin 9&nbsp;000 vantaalaista asuu rautatieliikenteen melualueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/02/det-har-leder-till-somnbrist-och-hjartproblem-i-vanda| Nimeke = Det här leder till sömnbrist och hjärtproblem i Vanda | Tekijä =Urho, Ted | Ajankohta = 2.12.2014 |Kieli= {{sv}}}}</ref>

== Urheilu ==
Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat [[Kenttäurheilijat-58]] ja [[Vantaan Salamat]]. Tikkurilan [[Trio Areena]]lla pelaava [[Mestis]]-joukkue [[Kiekko-Vantaa]] on Vantaan johtava jääkiekkoseura.<ref name="seuroja"/> Jalkapallossa [[Myyrmäen jalkapallostadion]]illa kotipelinsä isännöinyt [[PK-35_Vantaa_(miehet)|PK-35 Vantaa]] pelasi kaudella 2015 [[Veikkausliiga]]ssa,<ref name="pk-35-seura"/><ref name="pk-35-stadion">{{Verkkoviite | Osoite = https://pk35vantaa.fi/seura/stadion/| Nimeke = PK-35 Vantaa | Julkaisija = PK-35 Vantaa | Viitattu = 10.6.2016}}</ref> ja seuran [[PK-35 Vantaa (naiset)|naisten joukkue]] on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia.<ref name="pk-35-seura">{{Verkkoviite| Osoite = https://pk35vantaa.fi/seura/esittely/| Nimeke = Esittely| Julkaisija = PK-35 Vantaa| Viitattu = 10.6.2016| arkisto = https://web.archive.org/web/20160604194917/https://pk35vantaa.fi/seura/esittely/| arkistoitu = 4.6.2016}}</ref><ref name="pk-35-naiset">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.palloliitto.fi/naistenliiga/joukkueet/pk-35-vantaa| Nimeke = PK-35 Vantaa| Julkaisija = Palloliitto| Viitattu = 10.6.2016| arkisto = https://web.archive.org/web/20160806135806/https://www.palloliitto.fi/naistenliiga/joukkueet/pk-35-vantaa| arkistoitu = 6.8.2016}}</ref> Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.<ref name="seuroja"/>

[[Tiedosto:Trio Areena.jpg|pienoiskuva|[[Trio Areena]] Viertolassa.]]
[[Koripallo]]a Vantaalla pelaa [[Vantaan Pussihukat|Pussihukat]] Myyrmäen [[Energia Areena]]lla ja [[lentopallo]]a [[Korson Veto]]. Käsipallossa [[IF Helsinge-Atlas|Atlas]] ja amerikkalaisessa jalkapallossa [[TAFT]] ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan. [[Vantaan maraton]] on järjestetty vuodesta 1994 [[Tikkurilan urheilupuisto]]n ympäristössä.<ref name="maraton">{{Verkkoviite | Osoite = http://vantaanmaraton.fi/FI/historia | Nimeke = Vantaan maraton. Historia | Julkaisija= Vantaan maraton | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>

=== Urheiluseuroja ===
<ref name="seuroja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/palvelut_seuroille/vantaalaisia_seuroja | Nimeke = Liikuntajärjestöt ja urheiluseurat | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>
* [[Amerikkalainen jalkapallo]]: [[TAFT]]
* [[Jalkapallo]]: [[PK-35 Vantaa]], [[Allianssi Vantaa]], [[Tikkurilan Palloseura|TiPS]], [[AC Vantaa]], [[Vantaan Jalkapalloseura|VJS]], [[Korson Palloseura|KOPSE]], [[Koivukylän Palloseura|KoiPS]], [[Itä-Hakkilan Kilpa]], [[Keimolan Kaiku]]
* [[Jääkiekko]]: [[Etelä-Vantaan Urheilijat|EVU]], [[Kiekko-Vantaa]]
* [[Koripallo]]: [[Vantaan Pussihukat|Pussihukat]], [[Rekolan Urheilijat]]
* [[Käsipallo]]: [[IF Helsinge-Atlas|Atlas]]
* [[Lentopallo]]: [[Korson Kaiku]], [[Korson Veto]]
* [[Salibandy]]: [[AC HaKi|HaKi]], [[Korson Kaiku (salibandy)|Korson Kaiku]], [[M-Team]], [[SB Vantaa]], [[Tikkurilan Tiikerit]], [[Vantaa Floorball Team|VFT]]
* [[Uinti]]: [[Vantaan Vesikot|Vanders]]
* [[Yleisurheilu]]: [[Kenttäurheilijat-58|KU-58]], [[Vantaan Salamat]]

== Kulttuuri ja tapahtumia ==
=== Vantaan kulttuuripalkinto ===
[[Vantaan kulttuuripalkinto]] myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.<ref name="vantaa-fi-kulttuuripalkinto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/talous_ja_strategia/avustukset/kulttuuriavustukset_ja_-palkinnot/vantaan_kulttuuripalkinto| Nimeke = Vantaan kulttuuripalkinto | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 2.7.2016}}</ref>

Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus. Palkinnon suuruus on 10&nbsp;000&nbsp;€ (2015). Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa jazzmuusikko [[Juhani Aaltonen]], muusikot [[Maarit Hurmerinta|Maarit]] ja [[Sami Hurmerinta]], kuvanveistäjä [[Heikki Häiväoja]], elokuvaohjaaja [[Matti Kassila]], arkkitehti [[Alpo Halme]], kirjailija [[Virpi Hämeen-Anttila]] yhdessä puolisonsa, professori [[Jaakko Hämeen-Anttila]]n kanssa, näyttelijä [[Lasse Pöysti]], [[tanssiteatteri Raatikko]], viihdetaiteilija [[Vicky Rosti|Virve Rosti]], kirjailija [[Alpo Ruuth]], oopperalaulaja [[Esa Ruuttunen]] ja [[Vantaan lapsibaletti]].<ref name="vantaa-fi-kulttuuripalkinto"/>

=== Vantaan kaupunginmuseo ===
[[Tiedosto:Vataa Tikkurila Old Railway Station.JPG|pienoiskuva|[[Vantaan kaupunginmuseo]] Tikkurilassa.]]
Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee [[Tikkurilan vanha asemarakennus|Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa]].<ref name="museot.fi-vantaanmuseo"/><ref name="vantaa.fi-vantaanmuseo"/> Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990.<ref name="vantaanmuseo-rakennus"/> Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

=== Symbolit ===
Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä [[lohi]], perinneruoka [[kalakeitto|lohikeitto]] ja nimikkokasvi [[metsäorvokki]].<ref name="vantaa-lyhyesti"/><ref name="vantaanlauri-10"/>

=== Tiedekeskus Heureka ===
[[Tiedosto:Cubes at Heureka, optical illusion.jpg|pienoiskuva|[[Tiedekeskus Heureka|Heurekan]] symboli, Anssi Asunnan teos ''Neljä kuutiota'', on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.]]
Huhtikuussa 1989 avattu [[Tiedekeskus Heureka|Heureka]] on suomalainen [[tiedekeskus]] Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa [[Arkhimedes|Arkhimedeen]] sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

=== Tapahtumat ===

[[Tiedosto:Skorpparit ankkarokkaavat.jpg|pienoiskuva|[[Scorpions]] [[Ankkarock]]issa vuonna 2003.]]

[[Ankkarock]] oli jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestetty rockfestivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja järjestettiin sen jälkeen vuosittain. Viimeinen Ankkarock juhlittiin vuonna 2010.

[[Louhela Jam]] on vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali Vantaalla. Yksipäiväinen maksuton tapahtuma järjestetään [[Louhela]]n ja [[Martinlaakso]]n välisessä Jokiuomanpuistossa kesäkuussa aina koulujen päättymisen jälkeisenä sunnuntaina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://louhelajam.fi/ |nimeke=Louhela Jam |julkaisu=Louhela Jam |viitattu=2019-03-29 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Uudempaa vantaalaista kesäfestivaaliperinnettä edustaa vuodesta 2014 lähtien heinäkuun loppupuolen viikonloppuna Hiekkaharjun urheilukentällä järjestetty [[Tikkurila-festivaali]].<ref name="VantaanS-Tikkurilafestarit"/><ref name="tikkurilafestivaali"/>

[[Vantaan barokki]] -musiikkitapahtuma järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin [[Vantaan musiikkijuhlat]], joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja [[Markku Luolajan-Mikkola]]n mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5610555 |nimeke=Vantaan barokin renessanssi |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=6.8.2010 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

[[Herättäjäjuhlat]] järjestettiin Vantaalla vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://herattajajuhlat.fi/4040-vuodet-1893 | Nimeke = Vuodet -1893 | Julkaisu = Herättäjäjuhlat | Viitattu = 27.3.2022 | arkisto = https://web.archive.org/web/20220120180026/https://herattajajuhlat.fi/4040-vuodet-1893 | arkistoitu = 20.1.2022 }}</ref>

=== Konserttitalo Martinus ===
[[Martinlaakso]]ssa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut [[kulttuuritalo Martinus]] tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän [[akustiikka|akustiikan]] ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 444 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritalo_martinus/tilavuokraus |nimeke=Martinuksen vuokrattavat tilat |julkaisu=www.vantaa.fi |viitattu=2019-02-24 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Nick Davies'in johtaman [[Vantaan viihdeorkesteri]]n kotisali.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://viihdeorkesteri.fi/historia/ |nimeke=Historia – Vantaan Viihdeorkesteri |julkaisu=viihdeorkesteri.fi |viitattu=2019-02-24 |arkisto=https://web.archive.org/web/20190225044811/https://viihdeorkesteri.fi/historia/ |arkistoitu=2019-02-25 }}</ref>

=== Myyrmäkitalo ===
Läntisellä Vantaalla olevassa [[Myyrmäkitalo]]n monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava [[Myyrmäen kirjasto]] (toinen vastaava Vantaalla on [[Tikkurilan kirjasto]]), [[Vantaan taidemuseo Artsi]] ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri [[Bio Jaseka|Kino Myyri]]. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä [[Myyrmäen rautatieasema|Myyrmäen asemaa]] ja [[kauppakeskus Myyrmanni]]a.

=== Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä ===
{{lähde|Mistä niin tunnettuja, että pitäisi mainita Vantaan pääartikkelissa?}}
{{Monta palstaa|75%}}
* [[Kube]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1235596 |nimeke="Hakunilassa ystävään voi oikeasti luottaa" – Juurillaan edelleen viihtyvä Kube tarjoilee Hakunila-päivässä vastajulkaistua musiikkiaan |julkaisu=Vantaan Sanomat |ajankohta=2019-09-08 |viitattu=2020-11-18 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
* [[Katujen Äänet]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.soundi.fi/uutiset/vantaan-kaupungin-avainta-odotellessa-katujen-aanet-julkaisi-kotiseuturakkautta-henkivan-singlen/ |nimeke=Vantaan kaupungin avainta odotellessa – Katujen Äänet julkaisi kotiseuturakkautta henkivän singlen |julkaisu=Soundi.fi |viitattu=2020-11-18 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
* [[Melrose]]
* [[Mind of doll]]
*[[Naissound|NaisSound]]
* [[Passionworks]]
{{Monta palstaa-katko}}
* [[Pintandwefall]]
*[[Shiraz Lane]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1783768 |nimeke=Oma albumi, keikka Tavastialla – näin vantaalaisrokkarien unelmat toteutuvat |julkaisu=Vantaan Sanomat |ajankohta=2016-04-06 |viitattu=2020-11-18 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
*[[Tikkurilan Soittokunta]]
* [[Vantaan Kamarikuoro]]
*[[Vantaan viihdeorkesteri]]
*[[Wedding Crashers]]
{{Monta palstaa-loppu}}

=== Perinnekulttuuri ===
Vantaan alueen kansallispuvun nimi on Helsingin pitäjän kansallispuku. Kansallispuku on koottu [[Toini Felin]]in ja [[Evy Björkman]]in toimesta. Bragen pukuosasto hyväksyi puvun vuonna 1925 ja [[Yngvar Heikel]] täydensi puvun vuosina 1926–1927. Puvun esikuva on Vantaanlaaksossa 1770-luvulla käytetty puku. Helsingin pitäjän puku on yksi omaleimaisimmista kansallispuvuista, sillä sen mustassa hameessa on poikkiraidat eikä pukuun kuulu liiviä. Miesten puku on otettu käyttöön vuonna 1927. Miesten puvun pohjana on rikkaampi perinnematieriaali sekä Pohjois- ja Itä-Helsingissä käytetyt vaatteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1239038 | Nimeke = Tältä näyttää Helsingin pitäjän kansallispuku | Julkaisu = Vantaan Sanomat | Tekijä = | Ajankohta = 2019-05-05 | Viitattu = 2024-09-30 }}</ref><ref name="br-bok">{{Kirjaviite | Nimike = Finlandssvenska dräktboken | Julkaisija = Brage  | Vuosi = 2008 | Paikka = Helsinki | Sivu = 84 | ISBN = 978-951-50-1720-8 }}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===
Vantaa kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokaupungin yhteydessä kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Perinnemakuja maakunnista | Tekijä = Pojanluoma, Riitta | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Paikka = Helsinki | Vuosi = 2003 | Sivu = 77–79 | ISBN = 951-31-2764-8 }}</ref> Vantaan [[pitäjäruoka|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[lohilaatikko]], [[kalakeitto|lohikeitto]] ja lohitäytteinen ''vol-au-vent''.<ref>Kolmonen, Jaakko 1988. ''Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat'', s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.</ref>

== Matkailu ==
[[Tiedosto:Vantaa-heureka.jpg|pienoiskuva|[[Tiedekeskus Heureka]].]]
Vantaan suosituin nähtävyys on [[tiedekeskus Heureka]] (318&nbsp;699 kävijää vuonna 2011).<ref name="VantaaTaskussa"/> Muita nähtävyyksiä ovat:
* [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]<ref name="VantaaTaskussa"/> ja [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko]] (1460)
* [[Helsinki-Vantaan lentoasema]] (1952)
* [[Hotelli Vantaa]] ja sen [[Ravintola Tulisuudelma|viihderavintola Tulisuudelma]]<ref name="VantaaTaskussa"/><ref name="Tulisuudelma"/>
* [[Kuusijärvi (Vantaa)|Kuusijärven ulkoilukeskus]]<ref name="VantaaTaskussa"/><ref name="Kuusijärvi"/> ja [[Sipoonkorven kansallispuisto]]
* [[Myyrmäen kirkko]] (Juha Leiviskä, 1984)
* [[Seutulan kappeli]]
* [[Sotunki|Sotungin kylä]]<ref name="VantaaTaskussa"/>
* [[Suomen ilmailumuseo]]<ref name="VantaaTaskussa"/><ref name="ilmailumuseo"/>
* [[Teatteri Vantaa]]
* [[Vantaan kaupunginmuseo]]<ref name="VantaaTaskussa"/> (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
* [[Vantaan taidemuseo Artsi]]<ref name="VantaaTaskussa"/> (Myyrmäkitalossa)
* [[Vantaankoski]] ja [[Kuninkaantie]]<ref name="VantaaTaskussa"/>
* [[Flamingo (kauppakeskus)|Viihdekeskus Flamingo]] ja [[Kauppakeskus Jumbo]]<ref name="VantaaTaskussa"/>

== Ystävyyskaupungit ==
Vantaalla on 10 [[ystävyyskaupunki]]a<ref name="kaupunginhallituksenpöytäkirjaystävyyskaupungeista"/>:
{{Monta palstaa|75%}}
* {{Ukrainan lippu}}&nbsp;[[Boryspil]], [[Ukraina]] (2023)<ref name="kaupunginhallituksenboryspilpäätös"/>
* {{Saksan lippu}}&nbsp;[[Frankfurt (Oder)]], [[Saksa]] (1987)
* {{Ruotsin lippu}}&nbsp;[[Huddingen kunta]], [[Ruotsi]] (1951)
* {{Kiinan lippu}}&nbsp;[[Jinan]], [[Kiina]] (2001)
* {{Tanskan lippu}}&nbsp;[[Lyngby-Taarbæk]], [[Tanska]] (1951)
{{Monta palstaa-katko}}
* {{Israelin lippu}}&nbsp;[[Matte Yehuda]], [[Israel]] (1967)
* {{Tšekin lippu}}&nbsp;[[Mladá Boleslav]], [[Tšekki]] (1978)
* {{Saksan lippu}}&nbsp;[[Rastattin piirikunta]], [[Saksa]] (1968)
* {{Unkarin lippu}}&nbsp;[[Salgótarján]], [[Unkari]] (1976)
* {{Puolan lippu}}&nbsp;[[Słupsk]], [[Puola]] (1987)
{{Monta palstaa-loppu}}

== Katso myös ==
* [[Vantaan nuorisovaltuusto]]
* [[Luettelo tunnetuista vantaalaisista]]
* [[Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Vantaan väestö 2014/2015 | Vuosi = 2015 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Isbn = 978-952-443-499-7 | www = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 8.1.2016 }} {{Wayback|1=https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf |päiväys=20210828233117 }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015| Julkaisija=Gaudeamus |ISBN = 978-952-495-363-4}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="HkinpitäjästäVantaaksi">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122144_Helsingin_pitajasta_Vantaan_kaupungiksi.pdf | Nimeke = Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta =  | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 3.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160916040614/https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122144_Helsingin_pitajasta_Vantaan_kaupungiksi.pdf | arkistoitu = 16.9.2016 }}</ref>

<ref name="VantaaTaskussa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/107504_Taskutilasto_2013_SU.pdf | Nimeke = Vantaa taskussa | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 29.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160624095103/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/107504_Taskutilasto_2013_SU.pdf | arkistoitu = 24.6.2016 }}</ref>

<ref name="vantaa-lyhyesti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vantaa_lyhyesti | Nimeke = Lyhyesti tietoa Vantaasta | Selite = Muutosvuosi Helsingin maalaiskunnaksi, Vantaan kauppalaksi ja kaupungiksi sekä nimikkolajit mainittu sivun oikeassa laidassa | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu 29.5.2016}}</ref>

<ref name="Väestö2014-15-ulkomaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf | Nimeke = Vantaan väestö 2014/2015 | Tiedostomuoto = PDF | selite = Taulukko 1.25 (ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 71/133 sekä kappaleet 1.6 (syntymäpaikka) ja 1.7 (kansalaisuus) s. 15-17/133 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 28.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160304202625/http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf | arkistoitu = 4.3.2016 }}</ref>

<ref name="Väestö2022-23-usko">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/vantaan-vaesto-20222023/vaestorakenne | Nimeke = Vantaan väestörakenne 2022/2023 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 20.12.2023 }}</ref>

<ref name="Vantaan-srk2022">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaanseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/tietoa-vantaan-seurakunnista | Nimeke = Tietoa Vantaan seurakunnista | Julkaisija = Vantaan Seurakunnat | Viitattu = 20.12.2023 }}</ref>

<ref name="Kielilaki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P5 | Nimeke = Kielilaki | Selite = 5 § Kielellinen jaotus | Julkaisu = Finlex | Ajankohta = 15.12.2014 | Julkaisija = Suomen oikeusministeriö | viitattu = 9.5.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080506120630/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P5 | arkistoitu = 6.5.2008 }}</ref>

<ref name="vantaanlauri-10">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/10_loytoa_vantaalta | Nimeke = 10 löytöä Vantaalta | Selite = kohta ''Kalaisin keitto'' | tekijä = Kaisa Halonen, Heli Kulmavuori ja Nina Riutta | Julkaisu = Vantaan Lauri | Ajankohta = 10.1.2006 | Julkaisija = Vantaan seurakunnat | Viitattu = 29.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160625101712/http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/10_loytoa_vantaalta | arkistoitu = 25.6.2016 }}</ref>

<ref name="helsingin-maalaiskunta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/134489_kaupsu_veromiehen_nimistotutkimus_05062017.pdf | Nimeke = Kaupunginosa 52: Veromiehen nimistötutkimus | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Helsingin maalaiskunta, Helsinge landskommun sivulla 9 | Ajankohta = 5.6.2017 | Tekijä = Timo Kallaluoto | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 12.3.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210508045753/https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/134489_kaupsu_veromiehen_nimistotutkimus_05062017.pdf | arkistoitu = 8.5.2021 }}</ref>

<ref name="hallinnolliset-rajat">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uudenmaanliitto.fi/files/17098/Uudenmaan_alue-_ja_yhdyskuntarakennekartasto_E154-2015.pdf | Nimeke = Uudenmaan liiton julkaisuja E 154: Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennekartasto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Hallinnolliset rajat sivulla 7 | Ajankohta = 2015 | Tekijä = Henri Jutila | Julkaisija = Uudenmaan liitto | Viitattu = 12.3.2021}}</ref>

<ref name="yle-vantaa-luovuttaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5755525 | Nimeke = Vantaa luovuttaa kaistaleen Helsingin ja Sipoon väliin | Ajankohta = 12.12.2006, päivitetty 30.10.2008 03:53 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 12.3.2021}}</ref>

<ref name="Kartta.Vantaa-järvet">{{Verkkoviite | Osoite = http://kartta.vantaa.fi/ | Nimeke = kartta.vantaa.fi| Selite= Haku hakusanoilla ''Silvolan tekojärvi'', ''Kuusijärvi'', ''Lammaslampi'', ''Espoon Pitkäjärvi'', ''Odilampi'', ''Bisajärvi'', ''Gumböle träsk'', ''Vetokangas''. Valinnat: Aluejaot: ''Suuralueet'' ja ''Kaupunginosat''| Julkaisija = Vantaan kaupunki | viitattu= 28.5.2016}}</ref>

<ref name="HS-15.3.2015">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1305937861837 | Nimeke = Vantaan korkein kohta kasvaa entisestään: Kulokukkulan virkistyskäyttö voi lykkääntyä jopa 20 vuodella | Tekijä = Hakkarainen, Kaisa | Ajankohta = 15.3.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 29.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160611193217/http://www.hs.fi/kaupunki/a1305937861837 | arkistoitu = 11.6.2016 }}</ref>

<ref name="kartta.vantaa-korkeus">{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.vantaa.fi/ | Nimeke = Vantaan kartta | Selite = karttaaineiston korkeusmallin mukaan Petikonhuippu nousee yli 96 metriin ja Kulokukkula yli 93 metriin | Julkaisu = Vantaan karttapalvelu | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 29.5.2016}}</ref>

<ref name="museot.fi-vantaanmuseo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21920 | Nimeke = Vantaan kaupunginmuseo | selite = ilmainen sisäänpääsy | Julkaisija = Museokortti | Viitattu = 30.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20221009050339/https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21920 | arkistoitu = 9.10.2022 }}</ref>

<ref name="vantaa.fi-vantaanmuseo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/vantaan_kaupunginmuseo | Nimeke = Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 30.5.2016}}</ref>

<ref name="vantaanmuseo-rakennus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/vantaan_kaupunginmuseo/tietoa_museosta| Nimeke = Tietoa museosta | Selite = Vantaan kaupunginmuseo | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 30.5.2016}}</ref>

<ref name="kartta.vantaa-golf">{{Verkkoviite | Osoite = http://kartta.vantaa.fi/ | Nimeke = Vantaan kartta | Selite = hakusana ”golfkenttä”: Keimola golfin 18-reikäinen rata Kirkka ja Saras ja Hiekkaharju golfin 9-reikäinen rata. Aluejaot = ''Suuralueet'' ja ''Kaupunginosat''| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 10.6.2016}}</ref>

<ref name="Tulisuudelma">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulisuudelma.fi/ | Nimeke = Tulisuudelma | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Sokos Hotel }}</ref>

<ref name="Kuusijärvi">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cafekuusijarvi.fi/ | Nimeke = Koko perheen Kuusijärvi | Julkaisu = Cafe Kuusijärvi }}</ref>

<ref name="ilmailumuseo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringfinland.com/fi/product/suomen-ilmailumuseo/803/ | Nimeke = Suomen ilmailumuseo | Julkaisu = Discovering Finland }}</ref>

<ref name="VantaanS-Tikkurilafestarit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/278122-uusi-jattifestari-aloittaa-vantaalla-%E2%80%93-tikkurila-festivaalilla-nahdaan-huippuartist | Nimeke = Uusi jättifestari aloittaa Vantaalla – Tikkurila-festivaalilla nähdään huippuartisteja | Julkaisu = Vantaan Sanomat | Ajankohta = 4.2.2014 | Julkaisija = Etelä-Suomen Media Oy | Viitattu = 30.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160630083811/http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/278122-uusi-jattifestari-aloittaa-vantaalla-%E2%80%93-tikkurila-festivaalilla-nahdaan-huippuartist | arkistoitu = 30.6.2016 }}</ref>

<ref name="tikkurilafestivaali">{{Verkkoviite | Osoite = http://tikkurilafestivaali.fi/| Nimeke = Tikkurila Festivaali | Julkaisija = Tikkurilafestivaali | Viitattu = 30.5.2016}}</ref>

<ref name="kaupunginhallituksenpöytäkirjaystävyyskaupungeista">{{Verkkoviite | Osoite = https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2488591| Nimeke = Kaupunginhallituksen pöytäkirja | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 16.6.2022}}</ref>

<ref name="kaupunginhallituksenboryspilpäätös">{{Verkkoviite | Osoite = https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2735962| Nimeke = Kaupunginhallituksen päätös| Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 9.5.2023}}</ref>

}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Vantaan esihistoria | Vuosi = 2008 | Tekijä = Leskinen, Sirpa & Pesonen, Petro | Selite = | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Isbn = 978-952-443-255-9}}
* Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: ''Vantaan luonto. Kasvit.'' Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1

== Aiheesta muualla ==

{{Sisarprojektit
| wikinews    = -
| wikibooks   = -
| meta        = -
| commons     = Category:Vantaa
| wikiquote   = -
| wikispecies = -
| wikivoyage  = Vantaa
| wikisource  = -
| wiktionary  = Vantaa
| wikiversity = -
| mediawiki   = -
| wiki        = -
}}
* [https://www.vantaa.fi/ Vantaan kaupungin kotisivut]
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf | Nimeke = Vantaan väestö 2014/2015 | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2015 | Julkaisija = Vantaan kaupunki | viitattu = 8.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210828233117/https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/117563_Vaestoraportti_2015.pdf | arkistoitu = 28.8.2021 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/092.html | Nimeke = Vantaan avainluvut | Julkaisija = Tilastokeskus}}
* [https://vantaakanava.fi/ Vantaa-kanava]
* [https://www.hsl.fi/ Helsingin seudun liikenne] {{Wayback|1=https://www.hsl.fi/ |päiväys=20210515021217 }}
* [https://ilmatieteenlaitos.fi/saa/vantaa Vantaan sää]

{{Vantaa}}
{{Helsingin seutu}}
{{Uusimaa}}
{{Suomen 30 suurinta kuntaa}}
{{Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Vantaa|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]