Ero sivun ”Selkäydinkanava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Selkäydinkanava''' eli selkärangankanava ({{k-la|canalis vertebralis}}) alkaa [[Pääkallo|kallonpohja]] [[Niska-aukko|niska-aukosta]] (''foramen magnum'') ja loppuu [[ristiluu]]n alueelle [[lantio]]ssa.
'''Selkäydinkanava''' eli selkärangankanava (''canalis vertebralis'') kulkee päällekkäisten nikamien muodostamien nikamakaarten (''vertebral arch'') väliin jäävien [[Nikama-aukko|nikama-aukkojen]] (''foramen vertebrale'') sisällä.

Selkäydinkanava alkaa [[kallo]]npohjan [[Niska-aukko|niska-aukosta]] (''foramen magnum'') ja päättyy [[ristiluu]]n alueelle [[lantio]]ssa.


Selkäydinkanavassa on [[ydinjatkos|ydinjatkoksesta]] alkava [[selkäydin]], joka ulottuu kallonpohjasta suurin piirtein ensimmäisen [[lannenikama]]n alueelle. Siitä alaspäin selkäydinkanavassa on [[selkäydinhermo]]ja lantion alueelle [[ristiluunkanava]]an saakka. Selkäydinkanavassa selkäydintä ja selkäydinhermoja ympäröi nestevaippa, joka on [[aivo-selkäydinneste|aivoselkäydinnestettä]]. Aivoselkäydinnestettä rajoittaa muun muassa [[kovakalvo]] (''dura mater''), jonka ulkopuolelle jäävät [[selkäranka|selkärangan]] luiset osat ja pehmytosat.
Selkäydinkanavassa on [[ydinjatkos|ydinjatkoksesta]] alkava [[selkäydin]], joka ulottuu kallonpohjasta suurin piirtein ensimmäisen [[lannenikama]]n alueelle. Siitä alaspäin selkäydinkanavassa on [[selkäydinhermo]]ja lantion alueelle [[ristiluunkanava]]an saakka. Selkäydinkanavassa selkäydintä ja selkäydinhermoja ympäröi nestevaippa, joka on [[aivo-selkäydinneste|aivoselkäydinnestettä]]. Aivoselkäydinnestettä rajoittaa muun muassa [[kovakalvo]] (''dura mater''), jonka ulkopuolelle jäävät [[selkäranka|selkärangan]] luiset osat ja pehmytosat.

Selkänikamien välissä sijaitsevin välilevyjen madaltuminen voi aiheuttaa selkäydinkanavaa suojaavien flavum-nivelsiteiden löystymistä. Tämä saattaa johtaa nivelsiteiden paksuuntumiseen ja elastisuuden vähenemiseen, jolloin nivelside saattaa pullistua selkäydinkanavaan (spinaalistenoosi).<ref>Hakanen, Olli: Luuntiheys lannerangan välilevytyrän ennustekijänä, 2012 Opinnäytetyö, Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen koulutusohjelma. Sivut 4–5. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120574/urn_nbn_fi_uef-20120574.pdf. Viitattu 2.4.2020.</ref>

== Viitteet ==
{{Viitteet}}


{{tynkä/Anatomia}}
{{tynkä/Anatomia}}
[[Luokka:Selkäydin]]
[[Luokka:Selkäydin]]

[[en:Central canal of spinal cord]]
[[nl:Centrale kanaal]]
[[ja:中心ちゅうしんかん]]

Nykyinen versio 7. joulukuuta 2023 kello 11.15

Selkäydinkanava eli selkärangankanava (canalis vertebralis) kulkee päällekkäisten nikamien muodostamien nikamakaarten (vertebral arch) väliin jäävien nikama-aukkojen (foramen vertebrale) sisällä.

Selkäydinkanava alkaa kallonpohjan niska-aukosta (foramen magnum) ja päättyy ristiluun alueelle lantiossa.

Selkäydinkanavassa on ydinjatkoksesta alkava selkäydin, joka ulottuu kallonpohjasta suurin piirtein ensimmäisen lannenikaman alueelle. Siitä alaspäin selkäydinkanavassa on selkäydinhermoja lantion alueelle ristiluunkanavaan saakka. Selkäydinkanavassa selkäydintä ja selkäydinhermoja ympäröi nestevaippa, joka on aivoselkäydinnestettä. Aivoselkäydinnestettä rajoittaa muun muassa kovakalvo (dura mater), jonka ulkopuolelle jäävät selkärangan luiset osat ja pehmytosat.

Selkänikamien välissä sijaitsevin välilevyjen madaltuminen voi aiheuttaa selkäydinkanavaa suojaavien flavum-nivelsiteiden löystymistä. Tämä saattaa johtaa nivelsiteiden paksuuntumiseen ja elastisuuden vähenemiseen, jolloin nivelside saattaa pullistua selkäydinkanavaan (spinaalistenoosi).[1]

  1. Hakanen, Olli: Luuntiheys lannerangan välilevytyrän ennustekijänä, 2012 Opinnäytetyö, Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen koulutusohjelma. Sivut 4–5. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120574/urn_nbn_fi_uef-20120574.pdf. Viitattu 2.4.2020.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.