Ero sivun ”Kirjoituskone” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivinsisäinen

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2024 kello 00.02

Kirjoituskone on mekaaninen tai sähkömekaaninen kirjoituslaite, johon kuuluu näppäimistö. Eri kirjaimia kuvaavia näppäimiä painamalla tuotetaan tekstiä paperille kirjain kerrallaan. Vuosikymmenien ajan kirjoituskoneilla tehtiin helposti luettavaa tekstiä nopeammin kuin käsin tekstaamalla. Nykyisin tietokoneiden tekstinkäsittelyohjelmat ja erilliset tulostimet ovat korvanneet kirjoituskoneet lähes kokonaan, mutta joihinkin erikoistarkoituksiin käytetään edelleen kirjoituskoneita.

Mekaaniset kirjoituskoneet

Kirjoituskoneet ovat suurimman osan historiastaan olleet mekaanisia, mutta 1960-luvulla alkoivat yleistyä sähkökirjoituskoneet, joista edelleen kehittyivät tekstinkäsittelylaitteet.

Kirjoituskoneen tarina alkaa vuodesta 1714 englantilaisen Henry Millin patentoitua laitteen, jonka kanssa kirjoitettu teksti näytti painetulta.^[1] Nykyaikaisen kirjoituskoneen kehittyminen alkoi Yhdysvalloissa typographerista vuonna 1829. Näppäimistön sijasta tässä oli pyöreä valitsin. Se oli vielä hitaampi kuin käsinkirjoittava ihminen. Italiassa esiteltiin vuonna 1855 Cembalo scrivano. Se sai suopean vastaanoton, mutta siitä ei kuitenkaan tullut kaupallista tuotetta. Ensimmäinen kaupallinen tuote oli vuonna 1870 tanskalaisen pastorin Rasmus Malling-Hansenin (1835–1890) kehittämä kirjoituslaite, jossa näppäimet olivat metallisessa puolipallossa. Kirjoituskonemarkkinat aukesivat E. Remington and Sonsin vuonna 1873 kehittämälle type-writerille. Koneen suunnittelija Christopher Latham Sholes otti käyttöön QWERTY-näppäimistön, jotta yleisesti käytetyt kirjaimet jakaantuisivat tasaisemmin näppäimistölle. Remingtonkin oli vielä puutteellinen, sillä kirjoittaja näki kirjoittamansa rivin vasta rivin valmistuttua siirtyessään seuraavalle riville. Vaihtonäppäimen puuttuessa Remingtonilla kirjoitettiin vain isoja kirjaimia. Vuonna 1897 markkinoille tullut Underwood No. 1 -kirjoituskone oli kehitykseltään edistynein ja muodostui rakenteeltaan vuosikymmeniä hallinneeksi standardiksi.^[2]

On myös sanottu, että kirjoituskoneiden tulolla konttoreihin oli merkittäviä sosiologisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä konttorikoneiden myötä naisetkin tulivat kodin ulkopuoliseen työelämään. Typisti, konekirjoittaja oli uusi ammatti, jonka koettiin olevan asemaltaan korkeampi kuin tehtaantyttö.^[3] 1870-luvun puolivälissä konttorit olivat miesten työpaikkoja. Työssä käyvät naiset olivat tehtaissa tai myyjättärinä kaupoissa. Kirjoituskone loi uusia työpaikkoja sihteereille ja konekirjoittajille. Nämä olivat pääasiassa naisia, koska he hyväksyivät pienet palkat. Vuonna 1900 Yhdysvalloissa 75 prosenttia konttorien työpaikoista oli naisten hallussa.^[4]

Suomen ensimmäinen kirjoituskone oli Remingtonin kakkosmalli, joka saapui Jyväskylään vuonna 1877 liikemies Heikki Helmiselle. Hän oli tutustunut koneeseen vuonna 1876 Philadelphian maailmannäyttelyssä, missä se oli esitelty.^[5]

Mekaanisen kirjoituskoneen eräs etu on sen täydellinen riippumattomuus sähkövirrasta ja paristoista. Tietoturvaongelmat ovat nostaneet esiin vanhempaa kirjoituskonetekniikkaa.

Sähkömekaaniset kirjoituskoneet

Ensimmäiset sähkökirjoituskoneet

Kirjoituskoneet muuttuivat vähitellen sähkötoimisiksi, jolloin näppäilynopeus lisääntyi kun kirjasimen valinta ja kirjasinvasaran liikuttaminen erotettiin toisistaan niin, että vasaran liikuttamisesta huolehti sähkömoottori näppäimen ohjaamana, joko mekaanisen tai sähköisen kytkennän kautta. Ensimmäiset mallit muistuttivat ulkonäöltään ja toiminnaltaan mekaanisia kirjoituskoneita mutta niissä vasaran iskusta vastasi sähkömoottori. Näin tarvittava näppäinvoima pieneni, mikä mahdollisti kirjoitusnopeuden kasvattamisen. Myös teksti oli tasaisempaa kuin mekaanisella kirjoituskoneella tuotetussa tekstissä, jossa heikommilla sormilla lyödyt kirjaimet saattoivat jäädä himmeämmiksi kuin muut.

Pallokirjoituskone

Aluksi sähkökirjoituskoneissa oli tavallisen kirjoituskoneen kaltaiset kirjasinvarret, kunnes IBM keksi, että kirjasimet voidaan muotoilla teräksisen pallon pintaan. Kutakin lyöntiä varten pallo kääntyy asentoon, jossa valittu kirjasin tulee paperia vasten. Pallo voitiin myös helposti vaihtaa ja näin saatiin käyttöön erilaisia kirjasinlajeja ja kielikohtaisia kirjaimistoja. "Golfpallokirjoitin" IBM Selectric tuli markkinoille vuonna 1961.^[6]

Kiekkokirjoituskone

Pallokirjoituskoneen jälkeen Olivetti kehitti kiekkokirjoituskoneen. Siinä oli pyörivä muovikiekko, joka muodostui säteittäisistä kirjasinvarsista. Paperille painuvat kirjaimet vaihtuivat, kun kiekko kääntyi. Kiekko oli helposti vaihdettavissa, mikä mahdollisti useiden kirjasinlajien ja kirjaimistojen käytön samalla koneella.

Pian kiekkokirjoituskoneita alettiin ohjata tietokoneilla RS-232-sarjaliikenneportin tai rinnakkaisliitännän (LPT) kautta ja niistä tuli kiekkotulostimia ja tekstin tuottaminen eriytyi sen tulostamisesta. Vähitellen myös kirjoituskoneisiin tuli muistia ja ne alkoivat saada puskurimuistilla varustetun tietokonetulostimen piirteitä, minkä vuoksi niitä alettiin kutsua tekstinkäsittelylaitteiksi. Varhaisissa tekstinkäsittelylaitteissa tekstiä pystyi muokkaamaan pienessä nestekidenäytössä ennen sen tulostamista paperille.^lähde?

Lämpötulostin

Jotkut hinnaltaan halvat matkakirjoituskoneet tuottivat tekstin ilman metallisen tai muovisen kirjasimen mekaanista kosketusta lämpökirjoittimina^lähde?.

Tekstinkäsittelylaitteet

Tekstinkäsittelylaitteet (tunnetaan myös nimellä sähkökirjoituskoneet) ovat asiakirjojen muokkaamiseen tarkoitettuja erikoistuneita tietokoneita, joissa teksti voidaan tallentaa massamuistiin (levykkeelle) ja sitä muokataan näytöllä. Lisäksi kokoonpanoon kuuluu integroitu tulostin. Tekstinkäsittelylaitteiden valtakautta oli 1980-luku.

1990-luvun aikana henkilökohtaiset tietokoneet tekstinkäsittelyohjelmineen ja tulostimineen käytännössä kokonaan syrjäyttivät kirjoituskoneet. Tietokoneiden näppäimistöt kuitenkin pohjautuvat edelleen kirjoituskoneiden näppäimistöön. Esimerkiksi yläreunan QWERTY-järjestys perustuu siihen, että mekaanisten kirjoituskoneiden aikana haluttiin välttää kirjainvarsien takertuminen toisiinsa englanninkielistä tekstiä naputeltaessa sijoittamalla harvemmin käytetyt näppäimet useammin käytettyjen väliin.^[7]

Katso myös

Lähteet

Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa. Alkuteos 50 Machines that Changed the Course of History. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Moreeni, 2013. ISBN 978-952-254-160-4.

Viitteet

↑ Kuukauden esine - Kirjoituskone 1.12.2008. Web Archive: Museovirasto. Arkistoitu 10.11.2010. Viitattu 17.8.2023.
↑ Chaline, s. 85.
↑ Taipale, Taru: Kertomuksia konttorista Talouselämä. 5.5.2009. Talentum oyj. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 27.8.2009.
↑ Chaline, s. 87.
↑ Lukkari, Jukka: Kun kirjoituskone Suomeen tuli Tekniikka & Talous. 4.4.2009. Arkistoitu 16.4.2009. Viitattu 4.4.2009.
↑ History of the IBM Typewriter (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Why QWERTY was invented

Aiheesta muualla

Kirjoituskoneesta Museoviraston sivuilla.
Jessica Bruder: Click, Clack, Ding! Sigh ... The New York Times 30.3.2011. (englanniksi)
”Kirjoituskone”, Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä. Konttoritekniikan historia, s. 20–33. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7916-2.
Kun kirjoituskone tuli Suomeen, Suomen Kuvalehti, 13.02.1932, nro 7, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Why the Office Needs a Typewriter Revolution Low Tech Magazinen artikkeli kertoo kirjoituskoneiden historiasta ja esittää toimistotietokoneiden korvaamista kirjoituskoneilla energiatehokkuuden ja työtehon kohentamiseksi. (englanniksi)

Painaminen

Painotekniikat	Kohopaino Offsetpaino Rotaatiopaino Syväpaino Flexopaino Silkkipaino Digipaino Tarvepainatus

[1] Kuukauden esine - Kirjoituskone 1.12.2008. Web Archive: Museovirasto. Arkistoitu 10.11.2010. Viitattu 17.8.2023.

[2] Chaline, s. 85.

[3] Taipale, Taru: Kertomuksia konttorista Talouselämä. 5.5.2009. Talentum oyj. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 27.8.2009.

[4] Chaline, s. 87.

[5] Lukkari, Jukka: Kun kirjoituskone Suomeen tuli Tekniikka & Talous. 4.4.2009. Arkistoitu 16.4.2009. Viitattu 4.4.2009.

[6] History of the IBM Typewriter (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] Why QWERTY was invented

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:Olivetti Lettera 22 by LjL.jpeg|thumb|170px|Italialainen [[Olivetti Lettera 22]] vuodelta 1950]]
+[[Tiedosto:Olivetti Lettera 22 by LjL.jpeg|thumb|Italialainen [[Olivetti Lettera 22]] vuodelta 1950.]]
-[[Kuva:Braille Writer.jpg|thumb|170px|[[Pistekirjoitus|Pistekirjoitukseen]] tarkoitettu Braille-kirjoituskone]]
+[[Tiedosto:Braille Writer.jpg|thumb|[[Pistekirjoitus|Pistekirjoitukseen]] tarkoitettu Braille-kirjoituskone.]]
-'''Kirjoituskone''' on mekaaninen tai sähkömekaaninen kirjoituslaite, johon kuuluu näppäimistö. Eri kirjaimia kuvaavia näppäimiä painamalla tuotetaan tekstiä paperille kirjain kerrallaan. Kirjoituskoneilla tehtiin helposti luettavaa tekstiä nopeammin kuin käsin tekstaamalla vuosikymmenien ajan. Nykyisin tietokoneiden [[tekstinkäsittelyohjelma]]t ja erilliset [[tulostin|tulostimet]] ovat lähes kokonaan korvanneet kirjoituskoneet mutta joihinkin erikoistarkoituksiin käytetään edelleen kirjoituskoneita.
+'''Kirjoituskone''' on mekaaninen tai sähkömekaaninen kirjoituslaite, johon kuuluu [[näppäimistö]]. Eri [[Kirjain|kirjaimia]] kuvaavia näppäimiä painamalla tuotetaan tekstiä paperille kirjain kerrallaan. Vuosikymmenien ajan kirjoituskoneilla tehtiin helposti luettavaa tekstiä nopeammin kuin käsin tekstaamalla. Nykyisin tietokoneiden [[tekstinkäsittelyohjelma]]t ja erilliset [[tulostin|tulostimet]] ovat korvanneet kirjoituskoneet lähes kokonaan, mutta joihinkin erikoistarkoituksiin käytetään edelleen kirjoituskoneita.
 ==Mekaaniset kirjoituskoneet==
-[[kuva:Bundesarchiv Bild 101I-010-0910-009, Estland, Kriegsberichter.jpg|thumb|170px|[[Rintamakirjeenvaihtaja]] kirjoituskoneineen elokuussa [[1941]] [[Viro]]ssa]]
+[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-010-0910-009, Estland, Kriegsberichter.jpg|thumb|upright|Saksalainen [[rintamakirjeenvaihtaja]] kirjoituskoneineen elokuussa 1941 [[Viro]]ssa.]]
+Kirjoituskoneet ovat suurimman osan historiastaan olleet mekaanisia, mutta 1960-luvulla alkoivat yleistyä '''sähkökirjoituskoneet''', joista edelleen kehittyivät '''tekstinkäsittelylaitteet'''.
-Kirjoituskoneet ovat suurimman osan historiastaan olleet mekaanisia, mutta 1960-luvulla alkoivat yleistyä '''sähkökirjoituskoneet''', joista edelleen kehittyivät '''tekstinkäsittelylaitteet'''. Kirjoituskoneen tarina alkaa vuodesta [[1714]] englantilaisen [[Henry Mill]]in patentoitua laitteen, jonka kanssa kirjoitettu teksti näytti painetulta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus| Nimeke = Kuukauden esine - Kirjoituskone| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.12.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 4.4.2009}}</ref> On myös sanottu, että kirjoituskoneiden tulolla konttoreihin oli merkittäviä sosiologisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä konttorikoneiden myötä naisetkin tulivat kodin ulkopuoliseen työelämään. ''Typisti'' oli uusi ammatti, jonka koettiin olevan asemaltaan korkeampi kuin tehtaantyttö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/kirjat/article279721.ece| Nimeke = Kertomuksia konttorista| Tekijä = Taipale, Taru| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Talouselämä| Ajankohta = 5.5.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Talentum oyj| Viitattu = 27.8.2009| Kieli = }}</ref>
+Kirjoituskoneen tarina alkaa vuodesta [[1714]] englantilaisen [[Henry Mill]]in patentoitua laitteen, jonka kanssa kirjoitettu teksti näytti painetulta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus| Nimeke = Kuukauden esine - Kirjoituskone| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.12.2008| Julkaisupaikka = Web Archive| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 17.8.2023| arkisto = https://web.archive.org/web/20101110074412/http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus| arkistoitu = 10.11.2010}}</ref> Nykyaikaisen kirjoituskoneen kehittyminen alkoi Yhdysvalloissa [[typographer]]ista vuonna 1829. Näppäimistön sijasta tässä oli pyöreä valitsin. Se oli vielä hitaampi kuin käsinkirjoittava ihminen. Italiassa esiteltiin vuonna 1855 ''Cembalo scrivano''. Se sai suopean vastaanoton, mutta siitä ei kuitenkaan tullut kaupallista tuotetta. Ensimmäinen kaupallinen tuote oli vuonna 1870 tanskalaisen pastorin [[Rasmus Malling-Hansen]]in (1835–1890) kehittämä kirjoituslaite, jossa näppäimet olivat metallisessa puolipallossa. Kirjoituskonemarkkinat aukesivat [[E. Remington and Sons]]in vuonna 1873 kehittämälle ''type-writerille''. Koneen suunnittelija [[Christopher Latham Sholes]] otti käyttöön [[QWERTY]]-näppäimistön, jotta yleisesti käytetyt kirjaimet jakaantuisivat tasaisemmin näppäimistölle. Remingtonkin oli vielä puutteellinen, sillä kirjoittaja näki kirjoittamansa rivin vasta rivin valmistuttua siirtyessään seuraavalle riville. Vaihtonäppäimen puuttuessa Remingtonilla kirjoitettiin vain isoja kirjaimia. Vuonna 1897 markkinoille tullut [[Underwood No. 1]] -kirjoituskone oli kehitykseltään edistynein ja muodostui rakenteeltaan vuosikymmeniä hallinneeksi standardiksi.<ref>Chaline, s. 85.</ref>
-Suomen ensimmäinen kirjoituskone oli [[Remington]]in kakkosmalli, ja se saapui [[Jyväskylä]]än vuonna [[1877]] liikemies [[Heikki Fabian Helminen|Heikki Helmiselle]], joka oli tutustunut koneeseen Philadelphian [[maailmannäyttely]]ssä  vuonna [[1876]], missä se oli esitelty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article266713.ece| Nimeke = Kun kirjoituskone Suomeen tuli| Tekijä = Jukka Lukkari | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekniikka & Talous| Ajankohta = 4.4.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2009}}</ref>
+On myös sanottu, että kirjoituskoneiden tulolla konttoreihin oli merkittäviä sosiologisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä konttorikoneiden myötä naisetkin tulivat kodin ulkopuoliseen työelämään. ''Typisti'', konekirjoittaja oli uusi ammatti, jonka koettiin olevan asemaltaan korkeampi kuin tehtaantyttö.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.talouselama.fi/kirjat/article279721.ece| Nimeke = Kertomuksia konttorista| Tekijä = Taipale, Taru| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Talouselämä| Ajankohta = 5.5.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Talentum oyj| Viitattu = 27.8.2009| arkisto = https://web.archive.org/web/20090508060453/http://www.talouselama.fi/kirjat/article279721.ece| arkistoitu = 8.5.2009}}</ref> 1870-luvun puolivälissä konttorit olivat miesten työpaikkoja. Työssä käyvät naiset olivat tehtaissa tai myyjättärinä kaupoissa. Kirjoituskone loi uusia työpaikkoja sihteereille ja konekirjoittajille. Nämä olivat pääasiassa naisia, koska he hyväksyivät pienet palkat. Vuonna 1900 Yhdysvalloissa 75 prosenttia konttorien työpaikoista oli naisten hallussa.<ref>Chaline, s. 87.</ref>
-Mekaanisen kirjoituskoneen eräs etu on sen täydellinen riippumattomuus sähkövirrasta ja paristoista.
+Suomen ensimmäinen kirjoituskone oli [[Remington]]in kakkosmalli, joka saapui [[Jyväskylä]]än vuonna 1877 liikemies [[Heikki Fabian Helminen|Heikki Helmiselle]]. Hän oli tutustunut koneeseen vuonna 1876 [[Philadelphian maailmannäyttely]]ssä, missä se oli esitelty.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article266713.ece| Nimeke = Kun kirjoituskone Suomeen tuli| Tekijä = Lukkari, Jukka| Selite = | Julkaisu = Tekniikka & Talous| Ajankohta = 4.4.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2009| arkisto = https://web.archive.org/web/20090416102348/http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article266713.ece| arkistoitu = 16.4.2009}}</ref>
+Mekaanisen kirjoituskoneen eräs etu on sen täydellinen riippumattomuus sähkövirrasta ja paristoista. [[Tietoturva]]ongelmat ovat nostaneet esiin vanhempaa kirjoituskonetekniikkaa.
 ==Sähkömekaaniset kirjoituskoneet==
 ===Ensimmäiset sähkökirjoituskoneet===
-Kirjoituskoneet muuttuivat vähitellen sähkötoimisiksi, jolloin näppäilynopeus lisääntyi kun kirjasimen valinta ja kirjasinvasaran liikuttaminen erotettiin toisistaan niin, että vasaran liikuttamisesta huolehti sähkömoottori näppäimen ohjaamana, joko mekaanisen tai sähköisen kytkennän kautta.  Ensimmäiset mallit muistuttivat ulkonäöltään ja toiminnaltaan mekaanisia kirjoituskoneita mutta niissä vasaran iskusta vastasi sähkömoottori.  Näin tarvittava näppäinvoima pieneni, mikä mahdollisti kirjoitusnopeuden kasvattamisen.  Myös teksti oli tasaisempaa kuin mekaanisella kirjoituskoneella tuotetussa tekstissä, jossa heikommilla sormilla lyödyt kirjaimet saattoivat jäädä himmeämmiksi kuin muut.
+Kirjoituskoneet muuttuivat vähitellen sähkötoimisiksi, jolloin näppäilynopeus lisääntyi kun kirjasimen valinta ja kirjasinvasaran liikuttaminen erotettiin toisistaan niin, että vasaran liikuttamisesta huolehti sähkömoottori näppäimen ohjaamana, joko mekaanisen tai sähköisen kytkennän kautta. Ensimmäiset mallit muistuttivat ulkonäöltään ja toiminnaltaan mekaanisia kirjoituskoneita mutta niissä vasaran iskusta vastasi sähkömoottori. Näin tarvittava näppäinvoima pieneni, mikä mahdollisti kirjoitusnopeuden kasvattamisen. Myös teksti oli tasaisempaa kuin mekaanisella kirjoituskoneella tuotetussa tekstissä, jossa heikommilla sormilla lyödyt kirjaimet saattoivat jäädä himmeämmiksi kuin muut.
 ===Pallokirjoituskone===
-[[Tiedosto:IBM Selectric Globe Wiki.jpg|thumb|IBM Selectric -pallokirjoituskoneen vaihdettavia kirjasinpalloja kokovertailussa 2 euron kolikkoon]]
+[[Tiedosto:IBM Selectric Globe Wiki.jpg|thumb|[[IBM Selectric]] -pallokirjoituskoneen vaihdettavia kirjasinpalloja kokovertailussa 2 euron kolikkoon.]]
-Aluksi sähkökirjoituskoneissa oli tavallisen kirjoituskoneen kaltaiset kirjasinvarret, kunnes [[IBM]] keksi, että kirjasimet voidaan muotoilla teräksisen pallon pintaan.  Kutakin lyöntiä varten pallo kääntyy asentoon, jossa valittu kirjasin tulee paperia vasten.  Pallo voitiin myös helposti vaihtaa ja näin saatiin käyttöön erilaisia [[kirjasintyyppi|kirjasinlajeja]] ja kielikohtaisia kirjaimistoja.   "Golfpallokirjoitin" IBM Selectric typewriter tuli markkinoille vuonna 1961.<ref>[http://www.etypewriters.com/history.htm History of the IBM Typewriter]</ref>
+Aluksi sähkökirjoituskoneissa oli tavallisen kirjoituskoneen kaltaiset kirjasinvarret, kunnes [[IBM]] keksi, että kirjasimet voidaan muotoilla teräksisen pallon pintaan. Kutakin lyöntiä varten pallo kääntyy asentoon, jossa valittu kirjasin tulee paperia vasten. Pallo voitiin myös helposti vaihtaa ja näin saatiin käyttöön erilaisia [[kirjasintyyppi|kirjasinlajeja]] ja kielikohtaisia kirjaimistoja. "Golfpallokirjoitin" [[IBM Selectric]] tuli markkinoille vuonna 1961.<ref>[http://www.etypewriters.com/history.htm History of the IBM Typewriter] {{Wayback|1=http://www.etypewriters.com/history.htm |päiväys=20160702195646 }}</ref>
 ===Kiekkokirjoituskone===
-Pallokirjoituskoneen jälkeen [[Olivetti]] kehitti kiekkokirjoituskoneen.  Siinä oli pyörivä muovikiekko, joka muodostui säteittäisistä kirjasinvarsista. Paperille painuvat kirjaimet vaihtuivat, kun kiekko kääntyi. Kiekko oli helposti vaihdettavissa, mikä mahdollisti useiden [[kirjasintyyppi|kirjasinlajien]] ja kirjaimistojen käytön samalla koneella.
+Pallokirjoituskoneen jälkeen [[Olivetti]] kehitti kiekkokirjoituskoneen. Siinä oli pyörivä muovikiekko, joka muodostui säteittäisistä kirjasinvarsista. Paperille painuvat kirjaimet vaihtuivat, kun kiekko kääntyi. Kiekko oli helposti vaihdettavissa, mikä mahdollisti useiden [[kirjasintyyppi|kirjasinlajien]] ja kirjaimistojen käytön samalla koneella.
 Pian kiekkokirjoituskoneita alettiin ohjata tietokoneilla [[RS-232]]-sarjaliikenneportin tai [[rinnakkaisliitäntä|rinnakkaisliitännän]] (LPT) kautta ja niistä tuli kiekkotulostimia ja tekstin tuottaminen eriytyi sen tulostamisesta. Vähitellen myös kirjoituskoneisiin tuli muistia ja ne alkoivat saada puskurimuistilla varustetun tietokonetulostimen piirteitä, minkä vuoksi niitä alettiin kutsua tekstinkäsittelylaitteiksi. Varhaisissa tekstinkäsittelylaitteissa tekstiä pystyi muokkaamaan pienessä [[nestekidenäyttö|nestekidenäytössä]] ennen sen tulostamista paperille.{{Lähde}}
@@ Rivi 34: / Rivi 38: @@
 ===Tekstinkäsittelylaitteet===
 Tekstinkäsittelylaitteet (tunnetaan myös nimellä sähkökirjoituskoneet) ovat asiakirjojen muokkaamiseen tarkoitettuja erikoistuneita tietokoneita, joissa teksti voidaan tallentaa [[massamuisti]]in (levykkeelle) ja sitä muokataan näytöllä. Lisäksi kokoonpanoon kuuluu integroitu [[tulostin]]. Tekstinkäsittelylaitteiden valtakautta oli 1980-luku.
-[[File:Hardwarewordprocessor.png|thumb|Brother WP-1400D-sähkökirjoituskone]]
+[[Tiedosto:Hardwarewordprocessor.png|thumb|Brother WP-1400D-sähkökirjoituskone]]
--luvun aikana [[henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaiset tietokoneet]] [[tekstinkäsittely]]ohjelmineen ja [[tulostin|tulostimineen]] käytännössä kokonaan syrjäyttivät kirjoituskoneet. Tietokoneiden [[näppäimistö]]t kuitenkin pohjautuvat edelleen kirjoituskoneiden näppäimistöön. Esimerkiksi yläreunan [[QWERTY]]-järjestys perustuu siihen, että mekaanisten kirjoituskoneiden aikana haluttiin välttää kirjainvarsien takertuminen toisiinsa englanninkielistä tekstiä naputellessa.<ref>[http://home.earthlink.net/~dcrehr/whyqwert.html Why QWERTY was invented]</ref>
+-luvun aikana [[henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaiset tietokoneet]] [[tekstinkäsittely]]ohjelmineen ja [[tulostin|tulostimineen]] käytännössä kokonaan syrjäyttivät kirjoituskoneet. Tietokoneiden [[näppäimistö]]t kuitenkin pohjautuvat edelleen kirjoituskoneiden näppäimistöön. Esimerkiksi yläreunan [[QWERTY]]-järjestys perustuu siihen, että mekaanisten kirjoituskoneiden aikana haluttiin välttää kirjainvarsien takertuminen toisiinsa englanninkielistä tekstiä naputeltaessa sijoittamalla harvemmin käytetyt näppäimet useammin käytettyjen väliin.<ref>[https://archive.is/20120523215831/home.earthlink.net/~dcrehr/whyqwert.html Why QWERTY was invented]</ref>
 ==Katso myös==
-* [[QWERTY]]
 * [[Kymmensormijärjestelmä]]
 * [[Tulostin]]
 == Lähteet ==
+*{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa | Vuosi = 2013| Luku = | Sivu = | Selite =Alkuteos ''50 Machines that Changed the Course of History'' | Julkaisupaikka = | Suomentaja = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Moreeni | Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4 }}
+===Viitteet===
 {{Viitteet}}
 == Aiheesta muualla ==
+{{Commons|Typewriter|kirjoituskone}}
 * [http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus Kirjoituskoneesta Museoviraston sivuilla.]
 * Jessica Bruder: [http://www.nytimes.com/2011/03/31/fashion/31Typewriter.html?_r=2 Click, Clack, Ding! Sigh ...] The New York Times 30.3.2011. {{en}}
+* {{Kirjaviite | Tekijä Hynninen, Tom & Keitele, Jukka & Lehti, Matti | Nimeke=Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä. Konttoritekniikan historia | Luku = Kirjoituskone | Sivu = 20–33| Selite = | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus Kirjat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7916-2}}
+*[https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888942?page=18 Kun kirjoituskone tuli Suomeen, Suomen Kuvalehti, 13.02.1932, nro 7, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]
+*[https://solar.lowtechmagazine.com/2016/11/why-the-office-needs-a-typewriter-revolution/ Why the Office Needs a Typewriter Revolution] ''Low Tech Magazinen'' artikkeli kertoo kirjoituskoneiden historiasta ja esittää toimistotietokoneiden korvaamista kirjoituskoneilla energiatehokkuuden ja työtehon kohentamiseksi. {{En}}
-{{Commons|Typewriter|kirjoituskone}}
 {{Kirjapaino}}
+[[Luokka:Kirjoituskoneet|*]]
-{{Tynkä/Tekniikka}}
-[[Luokka:Toimistovälineet]]
+[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
-[[Luokka:Kirjoituskoneet]]
-{{Link GA|de}}
-{{Link FA|nl}}
-{{Link GA|es}}
-[[af:Tikmasjien]]
-[[ar:آلة كاتبة]]
-[[az:Yazı makinası]]
-[[id:Mesin ketik]]
-[[ms:Mesin taip]]
-[[bn:টাইপ রাইটার]]
-[[jv:Mesin tik]]
-[[su:Mesin ketik]]
-[[bg:Пишеща машина]]
-[[ca:Màquina d'escriure]]
-[[cs:Psací stroj]]
-[[cy:Teipiadur]]
-[[da:Skrivemaskine]]
-[[de:Schreibmaschine]]
-[[et:Kirjutusmasin]]
-[[el:Γραφομηχανή]]
-[[en:Typewriter]]
-[[es:Máquina de escribir]]
-[[eo:Tajpilo]]
-[[eu:Idazmakina]]
-[[fa:ماشین‌تحریر]]
-[[fr:Machine à écrire]]
-[[fy:Typmasine]]
-[[gan:打だ字じ機き]]
-[[ko:타자기]]
-[[hi:टाइपराइटर]]
-[[hr:Pisaći stroj]]
-[[io:Skribomashino]]
-[[ik:Aglaksruutit]]
-[[is:Ritvél]]
-[[it:Macchina per scrivere]]
-[[he:מכונת כתיבה]]
-[[ka:საბეჭდი მანქანა]]
-[[kk:Жазатын машина]]
-[[la:Dactylographium]]
-[[lv:Rakstāmmašīna]]
-[[hu:Írógép]]
-[[mg:Milina fanoratana]]
-[[mr:टंकलेखनयंत्र]]
-[[my:လက်နှိပ်စက်]]
-[[nl:Schrijfmachine]]
-[[ne:टाइपराइटर]]
-[[ja:タイプライター]]
-[[no:Skrivemaskin]]
-[[pl:Maszyna do pisania]]
-[[pt:Máquina de escrever]]
-[[ro:Mașină de scris]]
-[[ru:Пишущая машинка]]
-[[sq:Makina shkrimit]]
-[[si:යතුරු ලියනය]]
-[[simple:Typewriter]]
-[[sk:Písací stroj]]
-[[sl:Pisalni stroj]]
-[[sh:Pisaća mašina]]
-[[sv:Skrivmaskin]]
-[[ta:தட்டச்சுக் கருவி]]
-[[th:เครื่องพิมพ์ดีด]]
-[[vi:Máy đánh chữ]]
-[[tr:Daktilo]]
-[[uk:Друкарська машинка]]
-[[ur:طبعہ نویس]]
-[[war:Makinilya]]
-[[yi:שרייבמאשין]]
-[[zh-yue:打だ字じ機き]]
-[[zh:打だ字じ机つくえ]]

Ero sivun ”Kirjoituskone” versioiden välillä

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2024 kello 00.02

Sisällys

Mekaaniset kirjoituskoneet