Ero sivun ”Terveys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Työn terveysvaikutukset: pois kuolleisuusjutut |
järjestelyä |
||
| (12 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Terveys''' on [[Maailman terveysjärjestö]]n määritelmän mukaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen [[Hyvinvointi|hyvinvoinnin]] tila. Tämä määritelmä on tosin ymmärretty joskus vain tavoitteena ja ideaalitilana, jota kohti ihmisen pitäisi pyrkiä.<ref name=syke-12>''Lukion Syke 1'', s. 12–14.</ref> Terveys voidaan määritellä myös ruumiillisten ja henkisten [[sairaus|sairauksien]] poissaolona. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula | Nimeke = Terve! 1, Terveyden perusteet | Sivu = 10 | Suomentaja = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-952-63-0845-6}}</ref> |
'''Terveys''' on [[Maailman terveysjärjestö]]n määritelmän mukaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen [[Hyvinvointi|hyvinvoinnin]] tila. Tämä määritelmä on tosin ymmärretty joskus vain tavoitteena ja ideaalitilana, jota kohti ihmisen pitäisi pyrkiä.<ref name=syke-12>''Lukion Syke 1'', s. 12–14.</ref> Terveys voidaan määritellä myös ruumiillisten ja henkisten [[sairaus|sairauksien]] poissaolona. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula | Nimeke = Terve! 1, Terveyden perusteet | Sivu = 10 | Suomentaja = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-952-63-0845-6}}</ref> |
||
==Tekijät== |
|||
| ⚫ | |||
==Ulottuvuudet== |
==Ulottuvuudet== |
||
| Rivi 11: | Rivi 8: | ||
''Sosiaalisen terveyden'' osatekijöitä ovat ihmisten välinen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki.<ref name=syke-12 /> |
''Sosiaalisen terveyden'' osatekijöitä ovat ihmisten välinen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki.<ref name=syke-12 /> |
||
Kaikki terveyden ulottuvuudet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa. Eri elämäntilanteissa ulottuvuudet voivat ihmisillä painottua eri tavoin |
Kaikki terveyden ulottuvuudet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa. Eri elämäntilanteissa ulottuvuudet voivat ihmisillä painottua eri tavoin.<ref name=syke-12 /> |
||
==Subjektiivinen ja objektiivinen terveys== |
==Subjektiivinen ja objektiivinen terveys== |
||
''Subjektiivisella terveydellä'' eli koetulla terveydellä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta omasta terveydestään. ''Objektiivisella terveydellä'' tarkoitetaan tavallisesti lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon ammattilaisen näkemystä henkilön terveydestä. Tämä näkemys perustuu usein mittauksiin ja tutkimuksiin, joita tulkitaan vallitsevien lääketieteellisten käsitysten ja terveysnormien kautta. Usein lääkärin sairaaksi diagnosoima ihminen kokeekin olevansa sairas, mutta voi myös kokea olevansa terve, jos hänen elämänsä tuntuu hyvältä.<ref name=syke-12 /> |
''Subjektiivisella terveydellä'' eli koetulla terveydellä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta omasta terveydestään. ''Objektiivisella terveydellä'' tarkoitetaan tavallisesti lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon ammattilaisen näkemystä henkilön terveydestä. Tämä näkemys perustuu usein mittauksiin ja tutkimuksiin, joita tulkitaan vallitsevien lääketieteellisten käsitysten ja terveysnormien kautta. Usein lääkärin sairaaksi diagnosoima ihminen kokeekin olevansa sairas, mutta hän voi myös kokea olevansa terve, jos hänen elämänsä tuntuu hyvältä.<ref name=syke-12 /> |
||
Henkilön itsensä ja lääkärin ohella henkilön terveyttä voivat määrittää omista lähtökohdistaan myös esimerkiksi terveysteollisuus, työnantaja, yhteiskunta ja media.<ref name=syke-12 /> |
Henkilön itsensä ja lääkärin ohella henkilön terveyttä voivat määrittää omista lähtökohdistaan myös esimerkiksi terveysteollisuus, työnantaja, yhteiskunta ja media.<ref name=syke-12 /> |
||
== Terveys ja ikä == |
|||
== Eri aktiviteettien terveysvaikutuksia == |
|||
Ihmisen terveys vaihtelee elämänkaaren eri vaiheissa. Ennen [[syntymä]]ä lapsen terveys määräytyy [[Raskaus|odottavan]] äidin terveyden mukaan. Heti syntymän jälkeen lapsen terveyteen vaikuttavat hänen kotinsa ja muu lähiympäristönsä sekä hänen terveytensä seuranta. Varhaislapsuudessa terveyteen vaikuttavat synnynnäiset ja perinnölliset taudit, ja viidennestä ikävuodesta alkaen myös tapaturmat, etenkin pojilla ja nuorilla miehillä.<ref name=lahelma-18 /> |
|||
=== Työn terveysvaikutukset === |
|||
Työn fyysinen kuormittavuus lisää suuresti toimintakykyä alentavia terveysongelmia.<ref name="Nimetön">Sanni Julkunen: FYYSISEN TYÖKUORMITUKSEN YHTEYS ELÄKEIÄN KOETTUUN FYYSISEEN TOIMINTAKYKYYN KUNTA-ALAN TYÖNTEKIJÖILLÄ JA TOIMIHENKILÖILLÄ. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu-tutkielma, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2016. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48492/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201601271296.pdf</ref><ref name=":562">{{Verkkoviite|osoite=https://tinyurl.com/4a9xcfdz|nimeke=Sci-Hub {{!}} Lumbar Spinal Pathology in Cadaveric Material in Relation to History of Back Pain, Occupation, and Physical Loading. Spine, 15(8), 728–740 {{!}} 10.1097/00007632-199008000-00002|julkaisu=tinyurl.com|viitattu=2022-08-19}}</ref> |
|||
[[Nuoruus|Nuorilla]] on yleensä harvoin terveyshuolia, mutta myöhemmin elintapojen ja ikääntymisen vaikutukset alkavat heikentää terveyttä.<ref name=syke-12 /> [[Keski-ikä]]ä lähestyvällä ihmisellä alkavat yleistyä [[Kasvain|kasvaimet]] ja muut [[Krooninen sairaus|krooniset taudit]], ja [[Vanhuus|vanhuutta]] kohti sairastavuus lisääntyy edelleen. Tappavia kroonisia tauteja ovat esimerkiksi [[sepelvaltimotauti]], [[aivohalvaus]] ja [[Syöpä|syövät]], ja elämää haittaavia tauteja [[tuki- ja liikuntaelinsairaudet]] sekä [[mielenterveysongelmat]]. Elämänsä loppuvaiheissa ihmisellä on tyypillisesti useita terveysongelmia samanaikaisesti, ja usein hän joutuu niiden johdosta laitoshoitoon ennen [[kuolema]]ansa.<ref name=lahelma-18>Lahelma, Eero (teoksessa ''Elämänkaari ja terveys'', 2000), s. 18.</ref> |
|||
Fyysisesti raskas työ lisää voimakkaasti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Vuonna 1989 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että fyysisesti raskas työ yli viisinkertaisti selkäkivun esiintyvyyden ja yli kaksikymmenkertaisti pitkäaikaisen selkäperäisen työkyvyttömyyden riskin.<ref name=":56">{{Verkkoviite|osoite=https://tinyurl.com/4a9xcfdz|nimeke=Sci-Hub {{!}} Lumbar Spinal Pathology in Cadaveric Material in Relation to History of Back Pain, Occupation, and Physical Loading. Spine, 15(8), 728–740 {{!}} 10.1097/00007632-199008000-00002|julkaisu=tinyurl.com|viitattu=2022-08-19}}</ref> Työntekijät saattavat joutua esimerkiksi taivuttamaan selkäänsä jopa tuhansia kertoja päivässä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bret Contreras, Brad Schoenfeld|Otsikko=To Crunch or Not to Crunch: An Evidence-Based Examination of Spinal Flexion Exercises, Their Potential Risks, and Their Applicability to Program Design|Julkaisu=Strength & Conditioning Journal|Ajankohta=2011-08|Vuosikerta=33|Numero=4|Sivut=8–18|Doi=10.1519/SSC.0b013e3182259d05|Issn=1524-1602|www=https://journals.lww.com/nsca-scj/Fulltext/2011/08000/To_Crunch_or_Not_to_Crunch__An_Evidence_Based.2.aspx|Kieli=en-US}}</ref> Autoteollisuudessa suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu, että lievät kumartumiset viisinkertaistavat ja syvät kumartumiset kuusinkertaistavat selkäsairauden riskin.<ref name=":89">{{Lehtiviite|Tekijä=S. H. Snook, B. S. Webster, R. W. McGorry, M. T. Fogleman, K. B. McCann|Otsikko=The reduction of chronic nonspecific low back pain through the control of early morning lumbar flexion. A randomized controlled trial|Julkaisu=Spine|Ajankohta=1998-12-01|Vuosikerta=23|Numero=23|Sivut=2601–2607|Pmid=9854759|Doi=10.1097/00007632-199812010-00015|Issn=0362-2436|www=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9854759/}}</ref> |
|||
==Vaikuttavat tekijät ja terveyskäyttäytyminen== |
|||
Fyysisesti kuormittava työ ei paranna suorituskykyä, vaan päin vastoin heikentää sitä pitkään jatkuessaan. Esimerkiksi lihasvoima heikkenee ikääntyessä voimakkaammin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä työntekijöillä, mikä johtuu todennäköisesti pitkäaikaisen kuormituksen aiheuttamasta rappeutumisen kiihtymisestä. Fyysisesti raskaan työn kuluttavuutta on selitetty sillä, että elimistön jatkuva sopeutuminen liian kuormittaviin ja pitkäkestoisiin ulkoisiin vaatimuksiin aiheuttaa kroonista kumulatiivista fysiologista stressiä eli niin sanottua allostaattista kuormaa. Allostaattinen kuorma aiheuttaa esimerkiksi stressihormonitasojen muutoksia sekä anti-inflammatoristen sytokiinien aktivoitumista, mikä johtaa aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän muutoksiin. Allostaattinen kuorma on yhteydessä heikompaan koettuun terveyteen sekä sairastumisriskin ja kuolleisuuden kasvuun.<ref name="Nimetön"/> |
|||
| ⚫ | |||
Terveyteen vaikuttavia yksilön elintapavalintoja ovat esimerkiksi [[ravinto]], [[Päihde|päihteet]] ja [[Riippuvuus|riippuvuudet]], [[liikunta]] ja [[kuntoilu]], [[Nukkuminen|uni]] ja lepo sekä painonhallinta.<ref name=syke-6>''Lukion Syke 1'', s. 6–7.</ref> Kaikkia näitä valintoja yhdessä kutsutaan terveyskäyttäytymiseksi. Se on yksilön kohdalla monen tekijän summa, ja sen selittämiseksi on kehitetty useita sosiaalipsykologisia malleja. Osa ihmisen terveyskäyttäytymisestä muotoutuu tiedostamatta, ja osa siitä perustuu ihmisen tietoiseen pyrkimykseen. Terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli, sosiekonominen asema, etninen tausta, vanhempien tai kavereiden antamat mallit sekä terveyteen liittyvät tiedot, uskomukset, asenteet, motivaatio sekä koetut hyödyt ja haitat.<ref name=syke-28>''Lukion Syke 1'', s. 28–29.</ref> |
|||
=== Liikunnan terveysvaikutukset === |
|||
=== Ravitsemus === |
|||
[[Terveellinen ruokavalio|Terveellisenä ruokavaliona]] pidetään monipuolista [[ruokavalio]]ta, josta saa energiaa kulutuksen mukaan, ja joka antaa ihmiselle nautintoa ja lisää yhdessäoloa. Epäterveellisellä ruokavaliolla sen sijaan on yhteys moniin sairauksiin. Eri ruokien terveysvaikutuksista julkaistaan keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Tutkimuksiin perustuva ja samalla eri maiden omien [[ruokakulttuuri]]en mukainen näkemys terveellisestä ruoasta on julkaistu [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksina]].<ref>''Lukion Syke 1'', s. 42–43.</ref> |
|||
=== Liikunta === |
|||
{{pääartikkeli|[[Liikunnan terveysvaikutukset]]}} |
{{pääartikkeli|[[Liikunnan terveysvaikutukset]]}} |
||
[[Liikunta|Liikunnalla]] katsotaan olevan useita terveyshyötyjä. Liikunta muun muassa auttaa painonhallinnassa, vahvistaa luustoa ja vähentää useiden sairauksien riskiä. Liikunta parantaa lisäksi psyykkistä terveyttä vähentämällä stressiä ja parantamalla oppimis- ja keskittymiskykyä sekä sosiaalista terveyttä lisäämällä sosiaalisia kontakteja.<ref>''Lukion Syke 1'', s. 69.</ref> |
|||
Liikuntaa on pidetty terveyttä edistävänä asiana, koska liikunnallisia toimintoja harrastavat elävät keskimäärin kaksi vuotta muita pidempään. Liikunnallisten ihmisten liikuntaharrastukseen kuluu toisaalta yhteensä kaksi vuotta tai enemmänkin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bumppy.com/six-surprising-reasons-why-lazy-people-live-longer-than-active-people/|nimeke=Six surprising reasons why lazy people live longer than active people|tekijä=Ruchi Sharma|julkaisu=Bumppy|ajankohta=2016-04-05|viitattu=2021-10-14|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> |
|||
=== Uni === |
|||
Vuonna 2016 julkaistun identtisiin kaksosiin perustuvan suomalaisen väitöskirjan mukaan aikuisiässä harjoitettu liikunta ei kuitenkaan pidennä elinikää. Liikunnalliset ihmiset elävät kyllä muita kauemmin, mutta syynä ei ole liikunta, vaan se, että heillä on muita paremmat geenit. Aktiivinen liikunta ei lisää myöskään koe-eläinten elinikää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2016/04/tiedote-2018-02-28-10-43-33-737571|nimeke=Väitös: 22.4.2016 Aikuisiän liikunta-aktiivisuus ei lisännyt elinikää (Karvinen) — Jyväskylän yliopisto|julkaisu=www.jyu.fi|viitattu=2021-07-26|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20210726203820/https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2016/04/tiedote-2018-02-28-10-43-33-737571|arkistoitu=2021-07-26}}</ref> |
|||
[[Nukkuminen|Unen]] riittävä määrä ja hyvä laatu ovat niin fyysisen kuin psyykkisenkin terveyden edellytyksiä. Riittämätön uni on monien sairauksien keskeinen riskitekijä. Lapsille suositellaan yhdeksän tunnin yöunia ja nuorille 7–9 tunnin yöunia. Vanhat ihmiset tulevat toimeen vähäisemmällä unella kuin nuoret.<ref>''Lukion Syke 1'', s. 85–87.</ref> |
|||
=== Painonhallinta === |
|||
Normaalipainoisuutta pidetään terveellisempänä kuin huomattavaa ali- tai [[ylipaino]]isuutta. Lihavuus lisää pitkäaikaissairauksien riskiä sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja myös sitä kautta terveyttä. Se voi aiheuttaa myös psykososiaalisen terveyden heikentymistä.<ref>''Lukion Syke 1'', s. 92, 97.</ref> |
|||
==Suomalaisten terveys== |
==Suomalaisten terveys== |
||
| Rivi 38: | Rivi 44: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lehtinen, Ismo & Lehtinen, Tiina & Paakkari, Olli | Nimeke = Lukion Syke 1: Terveyden perusteet | Vuosi = 2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Edita |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lehtinen, Ismo & Lehtinen, Tiina & Paakkari, Olli | Nimeke = Lukion Syke 1: Terveyden perusteet | Vuosi = 2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Edita | Tunniste = ISBN 978-951-37-6806-5 }} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rahkonen, Ossi & Lahelma, Eero (toim.) | Nimeke = Elämänkaari ja terveys | Vuosi = 2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Tunniste = |ISBN 951-662-742-0 }} |
|||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Nykyinen versio 19. toukokuuta 2024 kello 12.15
Terveys on Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tämä määritelmä on tosin ymmärretty joskus vain tavoitteena ja ideaalitilana, jota kohti ihmisen pitäisi pyrkiä.[1] Terveys voidaan määritellä myös ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää.[2]
Ulottuvuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fyysiseen terveyteen kuuluvat elimistön rakenne ja toiminta, mukaan lukien hermosto, lihaksisto, verenkierto, hengitys, aineenvaihdunta ja ruoansulatus.[1]
Psyykkiseen terveyteen kuuluvat tunteet ja kokemukset, kuten kyky ilmaista tunteita sekä ymmärtää omia ja muiden tunnetiloja. Siihen kuuluu myös elämän kokeminen merkitykselliseksi, mielekkääksi ja tarpeeksi ennustettavaksi sekä tunne oman elämän ymmärtämisestä ja kyvystä vaikuttaa siihen. Psyykkiseen terveyteen kuuluu myös käsitys omien tekojen ja valintojen syistä. Siihen kuuluvat lisäksi tiedonkäsittelykyvyt, kuten kyky ajatella selkeästi sekä kyky oppia.[1]
Sosiaalisen terveyden osatekijöitä ovat ihmisten välinen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki.[1]
Kaikki terveyden ulottuvuudet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa. Eri elämäntilanteissa ulottuvuudet voivat ihmisillä painottua eri tavoin.[1]
Subjektiivinen ja objektiivinen terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Subjektiivisella terveydellä eli koetulla terveydellä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta omasta terveydestään. Objektiivisella terveydellä tarkoitetaan tavallisesti lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon ammattilaisen näkemystä henkilön terveydestä. Tämä näkemys perustuu usein mittauksiin ja tutkimuksiin, joita tulkitaan vallitsevien lääketieteellisten käsitysten ja terveysnormien kautta. Usein lääkärin sairaaksi diagnosoima ihminen kokeekin olevansa sairas, mutta hän voi myös kokea olevansa terve, jos hänen elämänsä tuntuu hyvältä.[1]
Henkilön itsensä ja lääkärin ohella henkilön terveyttä voivat määrittää omista lähtökohdistaan myös esimerkiksi terveysteollisuus, työnantaja, yhteiskunta ja media.[1]
Terveys ja ikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen terveys vaihtelee elämänkaaren eri vaiheissa. Ennen syntymää lapsen terveys määräytyy odottavan äidin terveyden mukaan. Heti syntymän jälkeen lapsen terveyteen vaikuttavat hänen kotinsa ja muu lähiympäristönsä sekä hänen terveytensä seuranta. Varhaislapsuudessa terveyteen vaikuttavat synnynnäiset ja perinnölliset taudit, ja viidennestä ikävuodesta alkaen myös tapaturmat, etenkin pojilla ja nuorilla miehillä.[3]
Nuorilla on yleensä harvoin terveyshuolia, mutta myöhemmin elintapojen ja ikääntymisen vaikutukset alkavat heikentää terveyttä.[1] Keski-ikää lähestyvällä ihmisellä alkavat yleistyä kasvaimet ja muut krooniset taudit, ja vanhuutta kohti sairastavuus lisääntyy edelleen. Tappavia kroonisia tauteja ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja syövät, ja elämää haittaavia tauteja tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Elämänsä loppuvaiheissa ihmisellä on tyypillisesti useita terveysongelmia samanaikaisesti, ja usein hän joutuu niiden johdosta laitoshoitoon ennen kuolemaansa.[3]
Vaikuttavat tekijät ja terveyskäyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat perimä, elintavat, fyysinen ja psykososiaalinen elinympäristö, ehkäisy- ja hoitotoimet sekä sattuma.[4]
Terveyteen vaikuttavia yksilön elintapavalintoja ovat esimerkiksi ravinto, päihteet ja riippuvuudet, liikunta ja kuntoilu, uni ja lepo sekä painonhallinta.[5] Kaikkia näitä valintoja yhdessä kutsutaan terveyskäyttäytymiseksi. Se on yksilön kohdalla monen tekijän summa, ja sen selittämiseksi on kehitetty useita sosiaalipsykologisia malleja. Osa ihmisen terveyskäyttäytymisestä muotoutuu tiedostamatta, ja osa siitä perustuu ihmisen tietoiseen pyrkimykseen. Terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli, sosiekonominen asema, etninen tausta, vanhempien tai kavereiden antamat mallit sekä terveyteen liittyvät tiedot, uskomukset, asenteet, motivaatio sekä koetut hyödyt ja haitat.[6]
Ravitsemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveellisenä ruokavaliona pidetään monipuolista ruokavaliota, josta saa energiaa kulutuksen mukaan, ja joka antaa ihmiselle nautintoa ja lisää yhdessäoloa. Epäterveellisellä ruokavaliolla sen sijaan on yhteys moniin sairauksiin. Eri ruokien terveysvaikutuksista julkaistaan keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Tutkimuksiin perustuva ja samalla eri maiden omien ruokakulttuurien mukainen näkemys terveellisestä ruoasta on julkaistu ravitsemussuosituksina.[7]
Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Liikunnan terveysvaikutukset
Liikunnalla katsotaan olevan useita terveyshyötyjä. Liikunta muun muassa auttaa painonhallinnassa, vahvistaa luustoa ja vähentää useiden sairauksien riskiä. Liikunta parantaa lisäksi psyykkistä terveyttä vähentämällä stressiä ja parantamalla oppimis- ja keskittymiskykyä sekä sosiaalista terveyttä lisäämällä sosiaalisia kontakteja.[8]
Uni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unen riittävä määrä ja hyvä laatu ovat niin fyysisen kuin psyykkisenkin terveyden edellytyksiä. Riittämätön uni on monien sairauksien keskeinen riskitekijä. Lapsille suositellaan yhdeksän tunnin yöunia ja nuorille 7–9 tunnin yöunia. Vanhat ihmiset tulevat toimeen vähäisemmällä unella kuin nuoret.[9]
Painonhallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Normaalipainoisuutta pidetään terveellisempänä kuin huomattavaa ali- tai ylipainoisuutta. Lihavuus lisää pitkäaikaissairauksien riskiä sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja myös sitä kautta terveyttä. Se voi aiheuttaa myös psykososiaalisen terveyden heikentymistä.[10]
Suomalaisten terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vain runsas puolet pienituloisista suomalaista arvioi terveytensä hyväksi vuonna 2019, mutta suurituloisista yli 80 prosenttia.[11]
Suomalaiset naiset ovat sairaampia kuin miehet, joilla on keskimäärin neljä terveydellisistä rajoituksista vapaata elinvuotta enemmän.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehtinen, Ismo & Lehtinen, Tiina & Paakkari, Olli: Lukion Syke 1: Terveyden perusteet. Edita, 2016. ISBN 978-951-37-6806-5.
- Rahkonen, Ossi & Lahelma, Eero (toim.): Elämänkaari ja terveys. Gaudeamus, 2000.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Lukion Syke 1, s. 12–14.
- ↑ Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula: Terve! 1, Terveyden perusteet, s. 10. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2014. ISBN 978-952-63-0845-6.
- ↑ a b Lahelma, Eero (teoksessa Elämänkaari ja terveys, 2000), s. 18.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 15–16.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 6–7.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 28–29.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 42–43.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 69.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 85–87.
- ↑ Lukion Syke 1, s. 92, 97.
- ↑ OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365
- ↑ Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu (toim.): Terveyttä kulttuurin ehdoilla: Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2012. ISBN 978-951-29-5265-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mitä terveys on?, Jussi Huttunen, Terveyskirjasto 10.11.2015
- Murphy, Dominic: Concepts of Disease and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Sreenivasan, Gopal: Justice, Inequality, and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)