Ero sivun ”Antiikintutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi: gv:Classicee |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (20 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Antiikintutkimus''' on [[monitieteisyys|tieteidenvälinen]] tutkimusala, jonka kohteena ovat [[antiikki|antiikin]] historia ja kulttuuri niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Antiikilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä niin sanottua '''klassista antiikkia''' eli [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikkaa]] ja [[Rooman valtakunta|Roomaa]] sekä näiden kulttuurien vaikutuspiiriin joutuneita alueita [[keskiaika|keskiajan]] kynnykselle asti. |
'''Antiikintutkimus''' on [[monitieteisyys|tieteidenvälinen]] tutkimusala, jonka kohteena ovat [[antiikki|antiikin]] historia ja kulttuuri niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Antiikilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä niin sanottua '''klassista antiikkia''' eli [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikkaa]] ja [[Rooman valtakunta|Roomaa]] sekä näiden kulttuurien vaikutuspiiriin joutuneita alueita [[keskiaika|keskiajan]] kynnykselle asti. |
||
Antiikintutkimuksen monista haaroista kaksi |
Antiikintutkimuksen monista haaroista kaksi keskeisintä ovat: |
||
* [[klassillinen filologia]] eli antiikin ajalta säilyneiden tekstien sekä [[muinaiskreikka|muinaiskreikan]] ja [[latina]]n kielten tutkimus |
* [[klassillinen filologia]] eli antiikin ajalta säilyneiden tekstien sekä [[muinaiskreikka|muinaiskreikan]] ja [[latina]]n kielten tutkimus |
||
* [[klassillinen arkeologia]] eli antiikin ajalta säilyneiden |
* [[klassillinen arkeologia]] eli antiikin ajalta säilyneiden aineellisten jäänteiden kuten rakennusten raunioiden tai erilaisten esineiden tutkimus |
||
Klassillinen filologia ja klassillinen arkeologia voidaan puolestaan jakaa erilaisiin alatieteisiin, jotka toisinaan kuuluvat jollakin tapaa sekä filologiaan että arkeologiaan; esimerkiksi [[papyrologia]]n ja [[epigrafiikka|epigrafiikan]] tutkimuskohteet eivät ole ainoastaan tekstejä, joiden sisältöä voidaan tutkia, vaan myös esineitä, joiden ulkonaisia ominaisuuksia voidaan tutkia. |
Klassillinen filologia ja klassillinen arkeologia voidaan puolestaan jakaa erilaisiin alatieteisiin, jotka toisinaan kuuluvat jollakin tapaa sekä filologiaan että arkeologiaan; esimerkiksi [[papyrologia]]n ja [[epigrafiikka|epigrafiikan]] tutkimuskohteet eivät ole ainoastaan tekstejä, joiden sisältöä voidaan tutkia, vaan myös esineitä, joiden ulkonaisia ominaisuuksia voidaan tutkia. |
||
Klassillisen filologian ja klassillisen arkeologian saavuttamille tuloksille rakentuvat muut antiikkiin liittyvät tieteenalat, kuten yleinen antiikin [[historia]] |
Klassillisen filologian ja klassillisen arkeologian saavuttamille tuloksille rakentuvat muut antiikkiin liittyvät tieteenalat, kuten yleinen antiikin [[historia]], joka usein luetaan antiikintutkimuksen päähaaroihin klassillisen filologian ja klassillisen arkeologian ohella. Erikoistuneempia aloja ovat esimerkiksi antiikin [[sotahistoria]], antiikin [[sosiaalihistoria]], antiikin [[kirjallisuushistoria]] ja antiikin [[filosofian historia]]. |
||
== Historia == |
|||
Suomessa muinaiskreikkaa ja erityisesti latinaa voi opiskella useammassakin yliopistossa, mutta klassillinen arkeologia on olemassa omana oppiaineenaan ainoastaan [[Helsingin yliopisto]]ssa. Antiikin historiaa ei ole erillisenä oppiaineena Suomessa missään, vaan se on sisällytetty muiden aineiden opetusohjelmiin. |
|||
[[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] aikana eräs sveitsiläinen munkki teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan jäljentääkseen [[Piirtokirjoitus|piirtokirjoituksia]]. Hänen kokoelmastaan on säilynyt jäljennös, joka on tehty [[Einsiedelnin luostari|Einsiedelnin luostarissa]]. [[Renessanssi|Renessanssin]] aikana kiinnostus Rooman historiaan kasvoi suuresti: tutkijat jäljensivät ja julkaisivat piirtokirjoituksia. Näillä kokoelmilla on suuri merkitys, koska tuhansia piirtokirjoituskiviä on myöhemmin hävinnyt. Tieteelliset kaivaukset [[Forum Romanum|Rooman Forumilla]] alkoivat [[Napoleon I|Napoleonin]] aikana, minkä jälkeen työ oli pysähdyksissä 1870-luvulle asti, jolloin [[Italian yhdistyminen]] ja Rooman kaupungin tulo maan pääkaupungiksi käynnistivät uudelleen kiinnostuksen Rooman muinaishistoriaan. Rooman kuuluisien rakennusten raunioita kaivettiin päivänvaloon toinen toisensa jälkeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Grimberg, Carl|Nimeke=Kansojen historia. Osa 4. Kreikka-Rooma|Vuosi=1980|Sivut=338-343|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-09732-2}}</ref> |
|||
== Opiskelu ja tutkimus Suomessa == |
|||
| ⚫ | |||
Suomessa muinaiskreikkaa ja erityisesti latinaa voi opiskella useassa yliopistossa. Klassillisen filologian oppiaineita voi opiskella pääaineena [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Turun yliopisto]]issa; Helsingin yliopistossa oppiaineet ovat kreikan kieli ja kulttuuri sekä latinan kieli ja Rooman kirjallisuus,<ref>http://www.helsinki.fi/maailmankulttuurit/aineet/index.html Helsingin yliopisto, maailmankulttuurien laitos</ref> Turun yliopistossa vastaavat aineet ovat nimeltään kreikkalainen filologia ja latinalainen filologia.<ref>http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/yleista/ {{Wayback|1=http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/yleista/ |päiväys=20130329172702 }} Turun yliopisto, klassiset kielet ja antiikin kulttuuri</ref> Latinan kieltä voi pääaineena opiskella lisäksi [[Jyväskylän yliopisto]]ssa.<ref>https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina/ Jyväskylän yliopisto, latinan kieli</ref> Latinan kieli ja antiikin traditio -nimistä oppiainetta voi opiskella sivuaineena [[Tampereen yliopisto]]ssa.<ref>http://www.uta.fi/laitokset/historia/www/latina.php Tampereen yliopisto, latinan kieli ja antiikin traditio</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Klassillinen arkeologia on olemassa omana oppiaineenaan [[Helsingin yliopisto|Helsingin]], [[Oulun yliopisto|Oulun]] ja [[Turun yliopisto]]issa, joissa sitä voi opiskella sivuaineena.<ref name="Helsingin yliopisto">http://www.helsinki.fi/maailmankulttuurit/aineet/klassillinen.html Helsingin yliopisto, klassillinen arkeologia</ref><ref>http://www.oulu.fi/hutk/klark/opiskelu/ Oulun yliopisto, klassillinen arkeologia</ref><ref>http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/klark/ {{Wayback|1=http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/klark/ |päiväys=20101207090753 }} Turun yliopisto, klassillinen arkeologia</ref> Helsingin yliopistossa aine voi olla myös pääaineena kandidaatintutkinnossa.<ref name="Helsingin yliopisto" /> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Antiikin historiaa ei ole erillisenä oppiaineena Suomessa missään, vaan se on sisällytetty muiden aineiden opetusohjelmiin. |
|||
{{tynkä/Tiede}} |
|||
== Katso myös == |
|||
| ⚫ | |||
* [[Theodor Mommsen]] |
|||
{{Link GA|is}} |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Link FA|pl}} |
|||
{{Viitteet}} |
|||
| ⚫ | |||
[[br:Klasoù]] |
|||
| ⚫ | |||
[[ca:Clàssic]] |
|||
[[da:Oldtidskundskab]] |
|||
| ⚫ | |||
[[de:Klassik (Kunst)]] |
|||
{{commonscat}} |
|||
[[en:Classics]] |
|||
| ⚫ | |||
[[es:Arte y cultura clásica]] |
|||
| ⚫ | |||
[[fa:کلاسیکها]] |
|||
| ⚫ | |||
[[fy:De Klassiken]] |
|||
| ⚫ | |||
[[ga:Clasaicigh]] |
|||
[[gv:Classicee]] |
|||
| ⚫ | |||
[[is:Fornfræði]] |
|||
[[it:Manowar Classics]] |
|||
[[he:לימודים קלאסיים]] |
|||
[[ky:Классиктер]] |
|||
[[nl:De klassieken]] |
|||
[[ja: |
|||
[[no:Klassisk]] |
|||
[[pl:Sztuka grecka w okresie klasycznym]] |
|||
[[ru:Классическое искусство]] |
|||
[[sv:Klassisk]] |
|||
[[tl:Klasikos]] |
|||
[[th:ศิลปะคลาสสิค]] |
|||
[[ur:کلاسک]] |
|||
Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2024 kello 05.30
Antiikintutkimus on tieteidenvälinen tutkimusala, jonka kohteena ovat antiikin historia ja kulttuuri niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Antiikilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä niin sanottua klassista antiikkia eli antiikin Kreikkaa ja Roomaa sekä näiden kulttuurien vaikutuspiiriin joutuneita alueita keskiajan kynnykselle asti.
Antiikintutkimuksen monista haaroista kaksi keskeisintä ovat:
- klassillinen filologia eli antiikin ajalta säilyneiden tekstien sekä muinaiskreikan ja latinan kielten tutkimus
- klassillinen arkeologia eli antiikin ajalta säilyneiden aineellisten jäänteiden kuten rakennusten raunioiden tai erilaisten esineiden tutkimus
Klassillinen filologia ja klassillinen arkeologia voidaan puolestaan jakaa erilaisiin alatieteisiin, jotka toisinaan kuuluvat jollakin tapaa sekä filologiaan että arkeologiaan; esimerkiksi papyrologian ja epigrafiikan tutkimuskohteet eivät ole ainoastaan tekstejä, joiden sisältöä voidaan tutkia, vaan myös esineitä, joiden ulkonaisia ominaisuuksia voidaan tutkia.
Klassillisen filologian ja klassillisen arkeologian saavuttamille tuloksille rakentuvat muut antiikkiin liittyvät tieteenalat, kuten yleinen antiikin historia, joka usein luetaan antiikintutkimuksen päähaaroihin klassillisen filologian ja klassillisen arkeologian ohella. Erikoistuneempia aloja ovat esimerkiksi antiikin sotahistoria, antiikin sosiaalihistoria, antiikin kirjallisuushistoria ja antiikin filosofian historia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle Suuren aikana eräs sveitsiläinen munkki teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan jäljentääkseen piirtokirjoituksia. Hänen kokoelmastaan on säilynyt jäljennös, joka on tehty Einsiedelnin luostarissa. Renessanssin aikana kiinnostus Rooman historiaan kasvoi suuresti: tutkijat jäljensivät ja julkaisivat piirtokirjoituksia. Näillä kokoelmilla on suuri merkitys, koska tuhansia piirtokirjoituskiviä on myöhemmin hävinnyt. Tieteelliset kaivaukset Rooman Forumilla alkoivat Napoleonin aikana, minkä jälkeen työ oli pysähdyksissä 1870-luvulle asti, jolloin Italian yhdistyminen ja Rooman kaupungin tulo maan pääkaupungiksi käynnistivät uudelleen kiinnostuksen Rooman muinaishistoriaan. Rooman kuuluisien rakennusten raunioita kaivettiin päivänvaloon toinen toisensa jälkeen.[1]
Opiskelu ja tutkimus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa muinaiskreikkaa ja erityisesti latinaa voi opiskella useassa yliopistossa. Klassillisen filologian oppiaineita voi opiskella pääaineena Helsingin ja Turun yliopistoissa; Helsingin yliopistossa oppiaineet ovat kreikan kieli ja kulttuuri sekä latinan kieli ja Rooman kirjallisuus,[2] Turun yliopistossa vastaavat aineet ovat nimeltään kreikkalainen filologia ja latinalainen filologia.[3] Latinan kieltä voi pääaineena opiskella lisäksi Jyväskylän yliopistossa.[4] Latinan kieli ja antiikin traditio -nimistä oppiainetta voi opiskella sivuaineena Tampereen yliopistossa.[5]
Klassillinen arkeologia on olemassa omana oppiaineenaan Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoissa, joissa sitä voi opiskella sivuaineena.[6][7][8] Helsingin yliopistossa aine voi olla myös pääaineena kandidaatintutkinnossa.[6]
Antiikin historiaa ei ole erillisenä oppiaineena Suomessa missään, vaan se on sisällytetty muiden aineiden opetusohjelmiin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 4. Kreikka-Rooma, s. 338-343. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09732-2
- ↑ http://www.helsinki.fi/maailmankulttuurit/aineet/index.html Helsingin yliopisto, maailmankulttuurien laitos
- ↑ http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/yleista/ (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto, klassiset kielet ja antiikin kulttuuri
- ↑ https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina/ Jyväskylän yliopisto, latinan kieli
- ↑ http://www.uta.fi/laitokset/historia/www/latina.php Tampereen yliopisto, latinan kieli ja antiikin traditio
- ↑ a b http://www.helsinki.fi/maailmankulttuurit/aineet/klassillinen.html Helsingin yliopisto, klassillinen arkeologia
- ↑ http://www.oulu.fi/hutk/klark/opiskelu/ Oulun yliopisto, klassillinen arkeologia
- ↑ http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/klassiset/opiskelu/klark/ (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto, klassillinen arkeologia
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paavo Castrén & Jaakko Frösén: Johdatus antiikintutkimukseen. Helsingin yliopisto, 1980.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Apuneuvoja antiikin tutkimukseen.
- Internet Ancient History Resource Guide (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- KIRKE – Katalog der Internetressourcen für die klassische Philologie. (saksaksi)
- Electronic Resources for Classicists. (englanniksi)