Ero sivun ”Seinäjoen tangomarkkinat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p f
 
(11 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 8: Rivi 8:
| kuvankoko = <!-- Oletuksena 250px -->
| kuvankoko = <!-- Oletuksena 250px -->
| tyyppi = [[musiikkifestivaali]]
| tyyppi = [[musiikkifestivaali]]
| päivämäärä = Heinäkuun alkupuoli
| päivämäärä = Heinäkuun puoliväli
| alkaa =
| alkaa =
| loppuu =
| loppuu =
Rivi 18: Rivi 18:
| viimeisen kerran =
| viimeisen kerran =
| aktiivisuus =
| aktiivisuus =
| osallistujia =
| osallistujia = 250-400
| kävijämäärä = 111 000<ref name="kävijät">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilkkapohjalainen.fi/arkisto/seinajoen-tangomarkkinoilla-kavi-yhteensa-111-000-vierasta-1.3023805 | Nimeke = Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi yhteensä 111 000 vierasta | Julkaisu = Ilkka.fi | Viitattu = 29.11.2020}}</Ref>
| kävijämäärä = 111 000<ref name="kävijät">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilkkapohjalainen.fi/arkisto/seinajoen-tangomarkkinoilla-kavi-yhteensa-111-000-vierasta-1.3023805 | Nimeke = Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi yhteensä 111 000 vierasta | Julkaisu = Ilkka.fi | Viitattu = 29.11.2020}}</Ref>
| johtaja = Kimmo Heinonen (puheenjohtaja)<br>Pasi Ojala (toimitusjohtaja)
| johtaja = [[Kimmo Heinonen (poliitikko)|Kimmo Heinonen]] (puheenjohtaja)<br>[[Pasi Ojala]] (toimitusjohtaja)
| järjestäjä = Seinäjoen Tangomarkkinat Oy
| järjestäjä = Seinäjoen Tangomarkkinat Oy
| suojelija =
| suojelija =
Rivi 39: Rivi 39:
Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi [[Heikki Hietamies]] yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa [[Sirpa Viljamaa]], [[Johanna Raunio]], [[Tamara Lund]], [[Lola Odusoga]], [[Anu Hälvä]], [[Anu Palevaara]] ja [[Satu Silvo]] sekä tangokuningatar [[Arja Koriseva]]. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat [[Pertti Salovaara]] ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 [[Janne Porkka]] pareinaan [[Karita Tykkä|Karita Tuomola]] (2002) ja [[Taru Valkeapää]] (2003).<ref name="latva"/>
Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi [[Heikki Hietamies]] yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa [[Sirpa Viljamaa]], [[Johanna Raunio]], [[Tamara Lund]], [[Lola Odusoga]], [[Anu Hälvä]], [[Anu Palevaara]] ja [[Satu Silvo]] sekä tangokuningatar [[Arja Koriseva]]. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat [[Pertti Salovaara]] ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 [[Janne Porkka]] pareinaan [[Karita Tykkä|Karita Tuomola]] (2002) ja [[Taru Valkeapää]] (2003).<ref name="latva"/>


Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 [[MTV3]], vuosina 2009–2011 [[Yle TV2]], vuosina 2012–2016 [[Yle TV1]], vuosina 2017–2019 [[AlfaTV]] ja vuodesta 2023 [[Eveo]]. [[Mervi Pohjanheimo]] ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista on vastasi [[Järviradio]]<ref name="forss"/> ja vuodesta 2023 lähtien [[Radio Pooki]].
Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 [[MTV3]], vuosina 2009–2011 [[Yle TV2]], vuosina 2012–2016 [[Yle TV1]], vuosina 2017–2019 [[AlfaTV]] ja vuodesta 2023 [[Eveo]]. [[Mervi Pohjanheimo]] ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista vastasi [[Järviradio]],<ref name="forss"/> ja vuodesta 2023 lähtien [[Radio Pooki]].


Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1&nbsp;700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu [[Kemi|kemiläinen]] 15-vuotias [[Heidi Kyrö]]. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta [[Ilkka (sanomalehti)|sanomalehti ''Ilkan'']] haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."<ref>Virtanen 2019, s. 91.</ref>
Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1&nbsp;700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu [[Kemi|kemiläinen]] 15-vuotias [[Heidi Kyrö]]. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta [[Ilkka (sanomalehti)|sanomalehti ''Ilkan'']] haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."<ref>Virtanen 2019, s. 91.</ref>
Rivi 47: Rivi 47:


== Tangolaulukilpailu ==
== Tangolaulukilpailu ==
{{Monta palstaa|100%}}

{| class="sortable"
{| class="wikitable" "sortable"
|- style="font-size:85%"
! vuosi
! tangokuningas
! tangokuningatar
|-
|-
! Vuosi
⚫
| 1985
! Tangokuningas
! Tangokuningatar
⚫
|-
⚫
| '''1985'''
| {{LajiteltavaNimi|Kauko|Simonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kauko|Simonen}}
|
|
|-
|-
| 1986
| '''1986'''
| {{LajiteltavaNimi|Teuvo|Oinas}}
| {{LajiteltavaNimi|Teuvo|Oinas}}
|
|
|-
|-
| 1987
| '''1987'''
| {{LajiteltavaNimi|Harri|Lahti}}
| {{LajiteltavaNimi|Harri|Lahti}}
| {{LajiteltavaNimi|Arja|Sipola}}
| {{LajiteltavaNimi|Arja|Sipola}}
|-
|-
| 1988
| '''1988'''
| {{LajiteltavaNimi|Kari|Piironen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kari|Piironen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kirsi|Rissanen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kirsi|Rissanen}}
|-
|-
| 1989
| '''1989'''
| {{LajiteltavaNimi|Risto|Nevala}}
| {{LajiteltavaNimi|Risto|Nevala}}
| {{LajiteltavaNimi|Arja|Koriseva}}
| {{LajiteltavaNimi|Arja|Koriseva}}
⚫
|}

{| class="wikitable" "sortable"
|-
! Vuosi
! Tangokuningas
! Tangokuningatar
|-
|-
| 1990
| '''1990'''
| {{LajiteltavaNimi|Jouni|Raitio}}
| {{LajiteltavaNimi|Jouni|Raitio}}
| {{LajiteltavaNimi|Jaana|Lammi}}
| {{LajiteltavaNimi|Jaana|Lammi}}
|-
|-
| 1991
| '''1991'''
| {{LajiteltavaNimi|Jaska|Mäkynen}}
| {{LajiteltavaNimi|Jaska|Mäkynen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kaija|Pohjola}}
| {{LajiteltavaNimi|Kaija|Pohjola}}
|-
|-
| 1992
| '''1992'''
| {{LajiteltavaNimi|Mika|Pohjonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Mika|Pohjonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Eija|Kantola}}
| {{LajiteltavaNimi|Eija|Kantola}}
|-
|-
| 1993
| '''1993'''
| {{LajiteltavaNimi|Sebastian|Ahlgren}}
| {{LajiteltavaNimi|Sebastian|Ahlgren}}
| {{LajiteltavaNimi|Merja|Raski}}
| {{LajiteltavaNimi|Merja|Raski}}
|-
|-
| 1994
| '''1994'''
| {{LajiteltavaNimi|Sauli|Lehtonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Sauli|Lehtonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Tiina|Räsänen}}
| {{LajiteltavaNimi|Tiina|Räsänen}}
|-
|-
| 1995
| '''1995'''
| {{LajiteltavaNimi|Jari|Sillanpää}}
| {{LajiteltavaNimi|Jari|Sillanpää}}
| {{LajiteltavaNimi|Marita|Taavitsainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Marita|Taavitsainen}}
|-
|-
| 1996
| '''1996'''
| {{LajiteltavaNimi|Tomi|Markkola}}
| {{LajiteltavaNimi|Tomi|Markkola}}
| {{LajiteltavaNimi|Saija|Varjus}}
| {{LajiteltavaNimi|Saija|Varjus}}
|-
|-
| 1997
| '''1997'''
| {{LajiteltavaNimi|Matti|Korkiala}}
| {{LajiteltavaNimi|Matti|Korkiala}}
| {{LajiteltavaNimi|Niina|Päivänurmi}}
| {{LajiteltavaNimi|Niina|Päivänurmi}}
|-
|-
| 1998
| '''1998'''
| {{LajiteltavaNimi|Jouni|Keronen}}
| {{LajiteltavaNimi|Jouni|Keronen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kirsi|Ranto}}
| {{LajiteltavaNimi|Kirsi|Ranto}}
|-
|-
| 1999
| '''1999'''
| {{LajiteltavaNimi|Petri|Hervanto}}
| {{LajiteltavaNimi|Petri|Hervanto}}
| {{LajiteltavaNimi|Taina|Kokkonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Taina|Kokkonen}}
|}
{{Monta palstaa-katko}}
{| class="wikitable" "sortable"
|-
! Vuosi
! Tangokuningas
! Tangokuningatar
|-
|-
| 2000
| '''2000'''
| {{LajiteltavaNimi|Antti|Raiski}}
| {{LajiteltavaNimi|Antti|Raiski}}
| {{LajiteltavaNimi|Mira|Kunnasluoto}}
| {{LajiteltavaNimi|Mira|Kunnasluoto}}
|-
|-
| 2001
| '''2001'''
| {{LajiteltavaNimi|Erkki|Räsänen}}
| {{LajiteltavaNimi|Erkki|Räsänen}}
| {{LajiteltavaNimi|Mira|Sunnari}}
| {{LajiteltavaNimi|Mira|Sunnari}}
|-
|-
| 2002
| '''2002'''
| {{LajiteltavaNimi|Mikko|Kilkkinen}}
| {{LajiteltavaNimi|Mikko|Kilkkinen}}
| {{LajiteltavaNimi|Johanna|Pakonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Johanna|Pakonen}}
|-
|-
| 2003
| '''2003'''
| {{LajiteltavaNimi|Kari|Hirvonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Kari|Hirvonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Saija|Tuupanen}}
| {{LajiteltavaNimi|Saija|Tuupanen}}
|-
|-
| 2004
| '''2004'''
| {{LajiteltavaNimi|Tommi|Soidinmäki}}
| {{LajiteltavaNimi|Tommi|Soidinmäki}}
| {{LajiteltavaNimi|Johanna|Debreczeni}}
| {{LajiteltavaNimi|Johanna|Debreczeni}}
|-
|-
| 2005
| '''2005'''
| {{LajiteltavaNimi|Saska|Helmikallio}}
| {{LajiteltavaNimi|Saska|Helmikallio}}
| {{LajiteltavaNimi|Kati|Fors}}
| {{LajiteltavaNimi|Kati|Fors}}
|-
|-
| 2006
| '''2006'''
| {{LajiteltavaNimi|Marko|Lämsä}}
| {{LajiteltavaNimi|Marko|Lämsä}}
| {{LajiteltavaNimi|Elina|Vettenranta}}
| {{LajiteltavaNimi|Elina|Vettenranta}}
|-
|-
| 2007
| '''2007'''
| {{LajiteltavaNimi|Henri|Stenroth}}
| {{LajiteltavaNimi|Henri|Stenroth}}
| {{LajiteltavaNimi|Jenna|Bågeberg}}
| {{LajiteltavaNimi|Jenna|Bågeberg}}
|-
|-
| 2008
| '''2008'''
| {{LajiteltavaNimi|Jukka|Hallikainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Jukka|Hallikainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Hanna|Talikainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Hanna|Talikainen}}
|-
|-
| 2009
| '''2009'''
| {{LajiteltavaNimi|Amadeus|Lundberg}}
| {{LajiteltavaNimi|Amadeus|Lundberg}}
|
|
|}

{| class="wikitable" "sortable"
|-
! Vuosi
! Tangokuningas
! Tangokuningatar
|-
|-
| 2010
| '''2010'''
| {{LajiteltavaNimi|Marko|Maunuksela}}
| {{LajiteltavaNimi|Marko|Maunuksela}}
|
|
|-
|-
| 2011
| '''2011'''
|
|
| {{LajiteltavaNimi|Mervi|Koponen}}
| {{LajiteltavaNimi|Mervi|Koponen}}
|-
|-
| 2012
| '''2012'''
| {{LajiteltavaNimi|Pekka|Mikkola}}
| {{LajiteltavaNimi|Pekka|Mikkola}}
|
|
|-
|-
| 2013
| '''2013'''
| {{LajiteltavaNimi|Kyösti|Mäkimattila}}
| {{LajiteltavaNimi|Kyösti|Mäkimattila}}
| {{LajiteltavaNimi|Heidi|Pakarinen}}
| {{LajiteltavaNimi|Heidi|Pakarinen}}
|-
|-
| 2014
| '''2014'''
| {{LajiteltavaNimi|Teemu|Roivainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Teemu|Roivainen}}
| {{LajiteltavaNimi|Maria|Tyyster}}
| {{LajiteltavaNimi|Maria|Tyyster}}
|-
|-
| 2015
| '''2015'''
| {{LajiteltavaNimi|Aki|Samuli}}
| {{LajiteltavaNimi|Aki|Samuli}}
| {{LajiteltavaNimi|Susanna|Heikki}}
| {{LajiteltavaNimi|Susanna|Heikki}}
|-
|-
| 2016
| '''2016'''
| {{LajiteltavaNimi|Marco|Lundberg}}
| {{LajiteltavaNimi|Marco|Lundberg}}
| {{LajiteltavaNimi|Erika|Vikman}}
| {{LajiteltavaNimi|Erika|Vikman}}
|-
|-
| 2017
| '''2017'''
| {{LajiteltavaNimi|Teijo|Lindström}}
| {{LajiteltavaNimi|Teijo|Lindström}}
| {{LajiteltavaNimi|Aino|Niemi}}
| {{LajiteltavaNimi|Aino|Niemi}}
|-
|-
| 2018
| '''2018'''
| {{LajiteltavaNimi|Jarno|Kokko}}
| {{LajiteltavaNimi|Jarno|Kokko}}
| {{LajiteltavaNimi|Saana|Sassali}}
| {{LajiteltavaNimi|Saana|Sassali}}
|-
|-
| 2019
| '''2019'''
| {{LajiteltavaNimi|Johannes|Vatjus}}
| {{LajiteltavaNimi|Johannes|Vatjus}}
| {{LajiteltavaNimi|Pirita|Niemenmaa}}
| {{LajiteltavaNimi|Pirita|Niemenmaa}}
|}
{{Monta palstaa-katko}}
{| class="wikitable" "sortable"
|-
|-
! Vuosi
⚫
|<small>Ei järjestetty COVID19-pandemian johdosta</small>
! Tangokuningas
⚫
|
! Tangokuningatar
|<small>2020</small>
|-
|-
| '''2020''' *
|<small>Ei järjestetty</small><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/0d13eb51-87fd-4034-aa09-e07966b8c60b|nimeke=Tangomarkkinat peruttu jo toistamiseen|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2021-04-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| * –
⚫
|
| * –
|<small>2021</small>
|-
|-
| '''2021''' *
⚫
| 2022
| * –
| * –
|-
⚫
| '''2022'''
| {{LajiteltavaNimi|Keijo|Hietikko}}
| {{LajiteltavaNimi|Keijo|Hietikko}}
| {{LajiteltavaNimi|Heta|Halonen}}
| {{LajiteltavaNimi|Heta|Halonen}}
|-
|-
| 2023
| '''2023'''
| {{LajiteltavaNimi|Pasi|Flodström}}
| {{LajiteltavaNimi|Pasi|Flodström}}
| {{LajiteltavaNimi|Charlotta|Saari}}
| {{LajiteltavaNimi|Charlotta|Saari}}
|-
| '''2024'''
| {{LajiteltavaNimi|Harri|Hautaniemi}}
| {{LajiteltavaNimi|Miia|Laitinen}}
|}
|}
{{Monta palstaa-loppu}}
⚫
* 2020-2021: Ei järjestetty [[COVID-19]]-pandemian johdosta


== Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu ==
== Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu ==
Rivi 325: Rivi 359:
|-
|-
|Kel onni on
|Kel onni on
<small>Säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen</small>
<small>Säv. Matti Paatelma, san. [[Mirkka Paajanen]]</small>
|
|
|
|
Rivi 353: Rivi 387:
|
|
|2023
|2023
|-
|Jälkeenpäin
<small>säv. Matti Paatelma, san. [[Mirkka Paajanen]]</small>
|
|
|2024
|}
|}
==Tango Finlandia -palkinto==
==Tango Finlandia -palkinto==
Rivi 381: Rivi 421:


[[Luokka:Suomalainen tango]]
[[Luokka:Suomalainen tango]]
[[Luokka:Laulukilpailut]]
[[Luokka:Suomalaiset laulukilpailut]]
[[Luokka:Musiikkitapahtumat Suomessa]]
[[Luokka:Musiikkiohjelmat]]
[[Luokka:Musiikkiohjelmat]]
[[Luokka:Seinäjoen tapahtumat]]
[[Luokka:Seinäjoen tapahtumat]]

Nykyinen versio 9. lokakuuta 2024 kello 14.42

Seinäjoen Tangomarkkinat
Tyyppi musiikkifestivaali
Päivämäärä Heinäkuun puoliväli
Tapahtumapaikka Seinäjoki-areena
Seinäjoen keskusta
Paikkakunta Seinäjoki
Ensimmäisen kerran 1985
Osallistujia 250-400
Kävijöitä 111 000[1]
Johtaja Kimmo Heinonen (puheenjohtaja)
Pasi Ojala (toimitusjohtaja)
Järjestäjä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy
Kotisivut

Seinäjoen tangomarkkinat[2] on vuosittain heinäkuun puolivälissä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui yli 111 000 kävijää.[1]

Keskeinen osa Seinäjoen tangomarkkinoita on tangokuningas- ja tangokuningatarkilpailu. Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987 alkaen myös Tangokuningatar. Poikkeuksellisesti vuosina 2009–2012 miesten ja naisten keskuudesta valittiin ainoastaan yksi henkilö Tangokuninkaalliseksi. Vuosi 2011 on ainoa, jolloin ei valittu uutta tangokuningasta lainkaan.[3]

Osa tapahtumaa on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksina vuodet 1987 ja 1988. Tangosävellys- ja -sanoituskilpailu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota ja näkyvyyttä kuin tangokuninkaallisten valinta.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tangomarkkinoiden syntyyn johtaneen tapahtumaketjun sysäsi 1980-luvun alkuvuosina liikkeelle huoli Ilmajoen musiikkijuhlien tulevaisuudesta. Kymmenkunta vuotta klassiseen musiikkiin ja oopperaan keskittynyt kunnianhimoinen festivaali oli menettänyt vetovoimaansa, yleisökato oli pahentunut ja tappiokierre syventynyt lähes kipurajalle saakka. Jotakin oli pakko tehdä, ja niinpä juhlien taiteelliseksi johtajaksi hieman aiemmin valittu Lasse Lintala otti asian puheeksi monivuotisen yhteistyökumppanin MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän kanssa. Ratkaisua etsittiin kevyen musiikin saralta, ja kun idea oli todettu toteuttamiskelpoiseksi, toimintamalli lainattiin vuodesta 1977 alkaen järjestetyiltä Lappeenrannan humppafestivaaleilta.[4]

Keväällä 1985 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, Seinäjoen Maila-Jussit ry ja Viihdekuoro Marit ja Mikot ry perustivat Tangomusiikin edistämisyhdistyksen, ja Seinäjoen kaupungin tultua mukaan järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma saman vuoden heinäkuun toisena viikonloppuna. Paikan päälle kokoontui noin 18 000 tangon ystävää, mikä ylitti järjestäjien rohkeimmatkin odotukset, ja television välityksellä tapahtumaa seurasi noin 1,6 miljoonaa katsojaa. Ensimmäiseksi tangokuninkaaksi kruunattiin Kauko Simonen, ja hänen perintöprinsseikseen valittiin Jaska Mäkynen ja Mertsi Meri. Mäkynen kirkasti kruununsa myöhemmin, kun taas Meri katosi muutaman vuoden jälkeen iskelmäkuvioista.[5] Tapahtuman johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka. Martti Haapamäki nimitettiin Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2012.[6]. Vuonna 1988 Tangomarkkinoilla rikottiin 25 000 kävijän raja, ja 50 000 vieraan raja ylittyi vuonna 1991. Alun perin yhden viikonlopun kestänyt tapahtuma pidennettiin kolmipäiväiseksi vuonna 1990. 1990-luvun lama-aikaa kuvasi, että vuoden 1993 tangokuninkaalliset Merja Raski ja Sebastian Ahlgren olivat kumpikin voittohetkellään työttömyyskortistossa. Vuonna 1994, jolloin tapahtuma järjestettiin kymmenennen kerran, tapahtuma venähti jo viikon mittaiseksi. Samana vuonna rikkoutui myös sadantuhannen festivaalikävijän raja. Vuonna 1999, viidensillätoista Tangomarkkinoilla juhlan aiheena oli myös miljoonas festivaalivieras tapahtuman historiassa. Vuoden 2001 tangokuninkaalliset Mira Sunnari ja Erkki Räsänen kruunattiin juuri käyttöön otetulla Seinäjoki-areenalla.[7]

Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi Heikki Hietamies yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa Sirpa Viljamaa, Johanna Raunio, Tamara Lund, Lola Odusoga, Anu Hälvä, Anu Palevaara ja Satu Silvo sekä tangokuningatar Arja Koriseva. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat Pertti Salovaara ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 Janne Porkka pareinaan Karita Tuomola (2002) ja Taru Valkeapää (2003).[7]

Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 MTV3, vuosina 2009–2011 Yle TV2, vuosina 2012–2016 Yle TV1, vuosina 2017–2019 AlfaTV ja vuodesta 2023 Eveo. Mervi Pohjanheimo ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista vastasi Järviradio,[3] ja vuodesta 2023 lähtien Radio Pooki.

Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1 700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu kemiläinen 15-vuotias Heidi Kyrö. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta sanomalehti Ilkan haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."[8]

Tangomarkkinoiden suosiosta huolimatta tango ei ole enää festivaalin historian aikana noussut Suomessa läheskään samanlaiseen suosioon kuin kiihkeimpinä vuosina 1960-luvun puolivälissä. Populaarikulttuurin historian tutkija ja Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja Janne Mäkelä kommentoi asiaa vuonna 2005:

»Omituista tässä tangokulttuurin kansallisessa pyhittämisessä on, ettei tango ole enää vuosikymmeniin nauttinut kovinkaan suurta kaupallista menestystä Suomessa, ja etteivät suurella kohulla vuosittain valitut tangokuninkaalliset kruunun päähänsä saatuaan juurikaan levytä tangolauluja vaan modernia iskelmää – joka sekään ei pärjää myyntilistoilla entiseen tapaan. Uusia tangoklassikoitakaan ei ole syntynyt 1970-luvun jälkeen. [Kalervo Kärjen huomautus: "Tämä ei pidä täysin paikkaansa, kyllä niitä on."] Toki tangoa edelleen kuunnellaan ja toki se on säilynyt lavatanssien kestosuosikkina, mutta musiikinlajina se kuitenkin on suomalaisessa musiikkikulttuurissa kaukana siitä valta-asemasta, jota "tango-puhe" pyrkii ylläpitämään.»

[9]

Tangolaulukilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Tangokuningas Tangokuningatar
1985 Simonen, KaukoKauko Simonen
1986 Oinas, TeuvoTeuvo Oinas
1987 Lahti, HarriHarri Lahti Sipola, ArjaArja Sipola
1988 Piironen, KariKari Piironen Rissanen, KirsiKirsi Rissanen
1989 Nevala, RistoRisto Nevala Koriseva, ArjaArja Koriseva
Vuosi Tangokuningas Tangokuningatar
1990 Raitio, JouniJouni Raitio Lammi, JaanaJaana Lammi
1991 Mäkynen, JaskaJaska Mäkynen Pohjola, KaijaKaija Pohjola
1992 Pohjonen, MikaMika Pohjonen Kantola, EijaEija Kantola
1993 Ahlgren, SebastianSebastian Ahlgren Raski, MerjaMerja Raski
1994 Lehtonen, SauliSauli Lehtonen Räsänen, TiinaTiina Räsänen
1995 Sillanpää, JariJari Sillanpää Taavitsainen, MaritaMarita Taavitsainen
1996 Markkola, TomiTomi Markkola Varjus, SaijaSaija Varjus
1997 Korkiala, MattiMatti Korkiala Päivänurmi, NiinaNiina Päivänurmi
1998 Keronen, JouniJouni Keronen Ranto, KirsiKirsi Ranto
1999 Hervanto, PetriPetri Hervanto Kokkonen, TainaTaina Kokkonen
Vuosi Tangokuningas Tangokuningatar
2000 Raiski, AnttiAntti Raiski Kunnasluoto, MiraMira Kunnasluoto
2001 Räsänen, ErkkiErkki Räsänen Sunnari, MiraMira Sunnari
2002 Kilkkinen, MikkoMikko Kilkkinen Pakonen, JohannaJohanna Pakonen
2003 Hirvonen, KariKari Hirvonen Tuupanen, SaijaSaija Tuupanen
2004 Soidinmäki, TommiTommi Soidinmäki Debreczeni, JohannaJohanna Debreczeni
2005 Helmikallio, SaskaSaska Helmikallio Fors, KatiKati Fors
2006 Lämsä, MarkoMarko Lämsä Vettenranta, ElinaElina Vettenranta
2007 Stenroth, HenriHenri Stenroth Bågeberg, JennaJenna Bågeberg
2008 Hallikainen, JukkaJukka Hallikainen Talikainen, HannaHanna Talikainen
2009 Lundberg, AmadeusAmadeus Lundberg
Vuosi Tangokuningas Tangokuningatar
2010 Maunuksela, MarkoMarko Maunuksela
2011 Koponen, MerviMervi Koponen
2012 Mikkola, PekkaPekka Mikkola
2013 Mäkimattila, KyöstiKyösti Mäkimattila Pakarinen, HeidiHeidi Pakarinen
2014 Roivainen, TeemuTeemu Roivainen Tyyster, MariaMaria Tyyster
2015 Samuli, AkiAki Samuli Heikki, SusannaSusanna Heikki
2016 Lundberg, MarcoMarco Lundberg Vikman, ErikaErika Vikman
2017 Lindström, TeijoTeijo Lindström Niemi, AinoAino Niemi
2018 Kokko, JarnoJarno Kokko Sassali, SaanaSaana Sassali
2019 Vatjus, JohannesJohannes Vatjus Niemenmaa, PiritaPirita Niemenmaa
Vuosi Tangokuningas Tangokuningatar
2020 * * – * –
2021 * * – * –
2022 Hietikko, KeijoKeijo Hietikko Halonen, HetaHeta Halonen
2023 Flodström, PasiPasi Flodström Saari, CharlottaCharlotta Saari
2024 Hautaniemi, HarriHarri Hautaniemi Laitinen, MiiaMiia Laitinen
  • 2020-2021: Ei järjestetty COVID-19-pandemian johdosta

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. sija 2. sija 3. sija vuosi
La Perla Negra
instrumentaali, säv. Veikko Huuskonen		 1985
Joka ainoa ilta
säv. Jorma Laurila, san. Ville Laurila		 1986
Nyt kun aikaa on
säv. Raimo Roiha, san. Juha Vainio
Rannalla
säv. Vesa Tuomi, san. Tuula Heikkilä 		Lapsuusmuistoja
säv. Seppo Äijö, san. Kimmo Petrell		 1989
Maailmantango
säv. ja san. Seppo Tammilehto		 1990
Kesän huumaa
säv. Pentti Salomaa, san. Tuulikki Lahti 		Yöllinen hetki
säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg 		Uskollisuus
säv. Paavo Sjöberg, san. Juha Vainio		 1991
Sadun tango
säv. Markku Anttila, san. Turkka Mali 		Tunteiden tango
säv. Markku Kopisto, san. Turkka Mali 		Tanssiin kutsu
säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg		 1992
Yön kuningatar
säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen 		Jos minut vielä kohtaat
säv. Erkki Rajamäki, san. Pirkko Arola 		Rakastin sinua
säv. Veikko Juntunen, san. Pekka Luusua		 1993
Lauantai-illan tango
säv. Hannu Laine, Jorma Laurila; san. Unto Laine, Jorma Laurila 		Yön tähti
säv. Matti Piri, san. Iina Tarina 		Haaveiden tango
säv. Juha Leinonen, san. Pekka Santala		 1994
Mun aika mennä on
säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen 		Pohjolan valkeat yöt
säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen 		Polttava katse
säv. Risto Penttinen, san. Jussi Alanko		 1995
Ruusunoksa ja kyyhkynen
säv. ja san. Veikko Juntunen 		Rakastan, rakastan, rakastan
säv. ja san. Veikko Niittynen 		Elämä alkaa siitä
säv. ja san. Jukka Kuoppamäki		 1996
Olet maailmain
säv. ja san. Katja Lampela 		Taivas salamoi
säv. ja san. Kimi Markkola 		Kun haaveilla uskallat
säv. ja san. Vesa Alare		 1997
Suudelmia ja shampanjaa
säv. Jarmo Tinkala, san. Kalevi Puonti
Syttyi rakkaus
säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen 		Kultaisin siivin
säv. Jukka Keskitalo, san. Vesa Alare		 1998
Tule luoksein iltarusko
säv. Rauli Nordberg, Ari Mannelin, Kimmo Parviainen; san. Rauli Nordberg 		Tango nuoruudesta
säv. ja san. Tapio Mäki 		Tunteeni on sammumaton
säv. Jan-Eric Malms, san. Jorma Toiviainen		 1999
Oot tässä, oot poissa
säv. Hauge Piispanen, san. Jorma Toiviainen 		Rakkauden yö
säv. ja san. Kalevi Puonti 		Keskiyön auringon maa
säv. ja san. Raimo Hast		 2000
Kuu, kylmä kuningatar
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen 		Ensi yönä
säv. Jari Niemelä, san. Chrisse Johansson 		Kohti kalleinta
säv. Reijo Huurros, san. Pauli Hanhiniemi		 2001
Soittakaa lujempaa
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen 		Naisen sydän
säv. Toni Nygård, san. Helena Hatunen 		Kukkiva roudan maa
säv. Tuomas Perheentupa, Nicklas Grönholm san. Kalevi Puonti		 2002
Ei lähtevää saa viivyttää
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen 		Kuun hopeaiseen viittaan
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen 		Viimeiseen suudelmaan
säv. Veikko Juntunen, san. Reijo Päkkilä		 2003
Seuraan sinua
säv. Katja Lampela, san. Natalia Vladimirov 		Jos palaisi luokseni hän
säv. Esa Nieminen, san. Sinikka Svärd 		Lävistetty sydän
säv. san. Jiri Nikkinen		 2004
Tulit varjojen takaa
säv. Kikka Laitinen, Janne Halmela; san. Jorma Toiviainen 		Niin kauas et pääse
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen 		Toivoisin
säv. san. Jouni Keronen		 2005
Anna olla
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen 		Mustien ruusujen maa
säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd 		Lady like
säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen		 2006
Raju rakastaja
säv. san. Sirkka Tammio 		Onko rikos rakastaa?
säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd 		Älä mene!
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen		 2007
En kasvojas muista
säv. Aarne Hartelin, san. Jorma Toiviainen 		Nuoruus, hulluus ja ihanuus
säv. Juha Mäki, san. Kaje Komulainen		 2008
Häätango
säv. Jussi Rasinkangas, san. Pekka Eronen 		Yhdestoista hetki
säv. Risto Pahlama, san. Jukka Saarinen		 2009
Sua kaipaan
säv. Illusion Rake, Mariska; san. Mariska 		Taas lasken tiilten päät
säv. Mika Jämsä, san. Kaje Komulainen		 2010
Tango Maria
säv. ja san. Veeti Kallio 		Kesän kaunein päivä
säv. ja san. Anna Suominen		 2011
Rakkaus riepottaa
säv. Pertti Jalonen, san. Piia Koriseva 		Salaisuus
säv. ja san. Anna Suominen		 2012
Suurempaa
säv. Jonnaemilia, Mikko Tamminen, san. Eija Hinkkala		 2013
Kiivas ja kaunis
säv. san. Lauri Tähkä		 2014
Kaipuun syleilyyn
säv. san. Sansa ja Terhi Pippuri		 2015
Sinua rakastetaan
säv. san. Katja Esle		 2016
Elämälle
säv. san. Taru Piira 		2017
Kel onni on

Säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen

2018
Sain rakastaa

Säv. ja san. Minna Miettinen

2019
Mitä todella?

säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala

2021
Etten kuollut turhaan

säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala ja Arja Koriseva

2022
Syntinen nainen

säv. ja san. Maiju Oja

2023
Jälkeenpäin

säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen

2024

Tango Finlandia -palkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen tangomarkkinoilla on vuodesta 2004 lähtien jaettu Tango Finlandia -tunnustuspalkintoa ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen tangon hyväksi. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen saajan on oltava Suomen kansalainen. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 palkintoa ei jaettu ja vuonna 2017 myönnetty palkinto on toistaiseksi viimeisin.[3]

Palkinnon saajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi yhteensä 111 000 vierasta Ilkka.fi. Viitattu 29.11.2020.
  2. ↑ Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, Patentti- ja rekisterihallitus
  3. ↑ a b c d e f g Timo Kalevi Forss: Tähdet meren yllä: suomalaisen tangon tarina, s. 119–131. Helsinki: Into Kustannus, 2019. ISBN 978-952-35-1100-2.
  4. ↑ Telle Virtanen: Tangon tarina, s. 90. Helsinki: Johnny Kniga Kustannus, 2019. ISBN 978-951-0-44538-9.
  5. ↑ Tony Latva ja Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 528. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.
  6. ↑ Leiwo, Hanne: Uusi taiteellinen johtaja lupaa perinteitä ja yllätyksiä tangolaulukilpailuun Yle Uutiset. 16.7.2012. Viitattu 14.7.2019.
  7. ↑ a b Latva & Tuunainen 2004, s. 528–533.
  8. ↑ Virtanen 2019, s. 91.
  9. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 826–827. Helsinki: Mediapinta Oy, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  10. ↑ a b c d Tango Finlandia Blomqvisteille 6.7.2007. Yle Uutiset.
  11. ↑ a b c Tango Finlandia -palkinto jaettu Seppo Kulmalalle 6.7.2017. Seinäjoen Tangomarkkinat.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Tango Finlandia -palkinto Finlandersille 9.7.2009. Turun Sanomat. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 4.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seinäjoen_tangomarkkinat&oldid=22696262”