Ero sivun ”Pula” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Aiheesta muualla: luokka |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: he:פולה (עיר) |
||
Rivi 127: | Rivi 127: | ||
[[hr:Pula]] |
[[hr:Pula]] |
||
[[it:Pola]] |
[[it:Pola]] |
||
[[he:פולה (עיר)]] |
|||
[[sw:Pula]] |
[[sw:Pula]] |
||
[[la:Pietas Iulia]] |
[[la:Pietas Iulia]] |
Versio 27. huhtikuuta 2012 kello 22.28
Pula | |
---|---|
Pula ilmakuvassa |
|
Pula |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kroatia |
Piirikunta | Istrian piirikunta |
Väkiluku (2006) | 62 080 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 52100 |
Suuntanumero(t) | 52 |
Pula (ital. Pola, sloveeniksi Pulj) on kaupunki Istrian niemimaan eteläkärjessä, Kroatiassa. Vuonna 2006 sen asukasluku oli 62 080. Pula on Istrian maakunnan suurin kaupunki; esikaupunkialueineen sen väkiluku on noin 85 000.
Väestö
Pulan asukkaista 71 prosenttia on kroaatteja, 5,8 prosenttia serbejä, 4,8 prosenttia italialaisia, 1,7 prosenttia bosniakkeja ja 1,3 prosenttia sloveeneja.
Historia
Kaupungissa on asutuksen merkkejä 900-luvulta eaa. Sen perusti illyrialainen histrien heimo. Roomalaisasutus Colonia Pietas Iulia Pola perustettiin vuonna 178 eaa. Slaavit saapuivat alueelle 600-luvulla. Vuonna 1150 Pula vannoi uskollisuutta Venetsian tasavallalle.
Dante mainitsee Pulan jumalaisessa näytelmässään:
- come a Pola, presso del Carnaro ch'Italia chiude e i suoi termini bagna[1]
Pulan valtasivat välillä genovalaiset, unkarilaiset ja Habsburgit. Kun Venetsia lyötiin vuonna 1797, Pula liitettiin Habsburgien alueisiin. Vuonna 1805 se liitettiin osaksi Napoleonin Italian kuningaskuntaa ja sittemmin Ranskan Illyrian provinsseja. Vuonna 1813 Pula palasi Itävallalle (saks. Polei), jonka kruununmaita se oli Itävalta-Unkarin tuhoon, vuoteen 1918 asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunki oli osa Italiaa ja toisen maailmansodan jälkeen YK:n hallinnassa, kunnes se liitettiin Jugoslaviaan vuonna 1947 huolimatta siitä, että suurin osa asukkaista oli italialaisia. Italialaisten paetessa kaupungin väkiluku laski vuoden 1931 ajan 41 439:stä alle 20 000:een.
Talous
Pula on merkittävä turistikohde. Kaupungissa on kaksi telakkaa, sementti- ja rakennusteollisuutta sekä elintarvike- ja lasitehdas.
Turismi
Turistikohteista merkittävimpiä ovat amfiteatteri, Sergiuksen riemukaari ja Augustuksen temppeli. Vanhankaupungin teiden päällysteenä ovat yhä roomalaisaikaiset kivet. Lähellä Adrianmeren rannikkoa sijaitsee Brijunin saariryhmä, joka on kansallispuistona.
Liikenne
Pulan lentokentällä (IATA: PUY, ICAO: LDPL) ei ole kansainvälisen lentokentän statusta, mistä huolimatta muutama ulkomainen lentoyhtiö tekee sinne lentoja.
Lähdeviitteet
- ↑ Danten; Jumalainen näytelmä; Helvetti. teksti kuuluu Eino Leinon (ilmestynyt 1912) suomennoksena: "Kuin luona Arles'in, niissä Rhône viipyy,/ ja Polan[38] luona, lähellä Quarnaron,/ Italian rantaa, rajaa huuhtovaisen,/ maa kaikki kuokittu on hautakummuin,/ niin täällä joka suuntaan myös, mut tapaan,/mi viel' on kahta katkerampi. Hautain/näät ympärillä liekit liehui, joista/ ne kuumentui niin hehkuviksi, rautaa/ett' tarvis kuumempaa ei sepäntaito.
Aiheesta muualla
- Bakar
- Beli Manastir
- Belišće
- Benkovac
- Bjelovar
- Biograd na Moru
- Buje
- Buzet
- Čabar
- Čakovec
- Čazma
- Cres
- Crikvenica
- Đakovo
- Daruvar
- Delnice
- Donja Stubica
- Donji Miholjac
- Drniš
- Dubrovnik
- Duga Resa
- Dugo Selo
- Đurđevac
- Garešnica
- Glina
- Gospić
- Grubišno Polje
- Hrvatska Kostajnica
- Hvar
- Ilok
- Imotski
- Ivanec
- Ivanić-Grad
- Jastrebarsko
- Karlovac
- Kastav
- Kaštela
- Klanjec
- Knin
- Komiža
- Koprivnica
- Korčula
- Kraljevica
- Krapina
- Križevci
- Krk
- Kutina
- Labin
- Lepoglava
- Lipik
- Ludbreg
- Makarska
- Mali Lošinj
- Metković
- Mursko Središće
- Našice
- Nin
- Nova Gradiška
- Novalja
- Novi Marof
- Novi Vinodolski
- Novigrad
- Novska
- Obrovac
- Ogulin
- Omiš
- Opatija
- Opuzen
- Orahovica
- Oroslavje
- Osijek
- Otočac
- Ozalj
- Pag
- Pakrac
- Pazin
- Petrinja
- Pleternica
- Ploče
- Poreč
- Požega
- Pregrada
- Prelog
- Pula
- Rab
- Rijeka
- Rovinj
- Samobor
- Senj
- Šibenik
- Sinj
- Sisak
- Skradin
- Slatina
- Slavonski Brod
- Slunj
- Solin
- Split
- Stari Grad
- Supetar
- Sveti Ivan Zelina
- Trilj
- Trogir
- Umag
- Valpovo
- Varaždin
- Varaždinske Toplice
- Velika Gorica
- Vinkovci
- Virovitica
- Vis
- Vodice
- Vodnjan
- Vrbovec
- Vrbovsko
- Vrgorac
- Vrlika
- Vukovar
- Zabok
- Zadar
- Zagreb
- Zaprešić
- Zlatar
- Županja