Ero sivun ”Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 418: | Rivi 418: | ||
Kriisin päätyttyä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Eurooppa]]ssa tehtiin muutoksia [[lentoasema]]turvallisuudessa. Laukkujen ja ihmisten läpivalaisutekniikkaa kehitettiin. Siihen aikaan lentokoneitten turvallisuus oli hyvin vieras asia Euroopassa ja Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa. Laukut läpivalaistiin mutta matkustajia ei, ja läpivalaisimet eivät olleet kovin luotettavia. Lentoasemille määrättiin aseistautuneet vartijat, jotka vartioivat kiitotietä ja lentokoneiden lastausta. Uudet ihmisten läpivalaisulaiteet otettiin käytöön. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] [[Lähi-itä]]än meneviin lentokoneihin määrättiin aseistautuneet vartijat.<ref>Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivu 192–193</ref> |
Kriisin päätyttyä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Eurooppa]]ssa tehtiin muutoksia [[lentoasema]]turvallisuudessa. Laukkujen ja ihmisten läpivalaisutekniikkaa kehitettiin. Siihen aikaan lentokoneitten turvallisuus oli hyvin vieras asia Euroopassa ja Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa. Laukut läpivalaistiin mutta matkustajia ei, ja läpivalaisimet eivät olleet kovin luotettavia. Lentoasemille määrättiin aseistautuneet vartijat, jotka vartioivat kiitotietä ja lentokoneiden lastausta. Uudet ihmisten läpivalaisulaiteet otettiin käytöön. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] [[Lähi-itä]]än meneviin lentokoneihin määrättiin aseistautuneet vartijat.<ref>Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivu 192–193</ref> |
||
== Dokumentti == |
|||
Vuonna [[2006]] Dawson Fieldin kaappauksista kuvattiin tunnin mittainen dokumentti [[PBS|PBS:n]] ohjelmaan [[American Experience]]. Ohjelma esitettiin ensimmäisen kerran [[26. helmikuuta]] [[2006]]. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 20.49
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: tekstissä toistoa |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
Tiedosto:Dawsonfieldcamels.jpg | |
Paikka | Zarka, Jordania |
Ajankohta | 6. syyskuuta 1970 |
Iskutyyppi | lentokonekaappaus |
Tekoväline | lukuisia käsiaseita, käsikranaatteja |
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan oli vasemmistolaisen Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP lentokonekaappaus joka tapahtui 6. syyskuuta ja 9. syyskuuta vuonna 1970.
Neljä matkustajalentokonetta Euroopan sisäiseltä lja Atlantin ylittäviltä lennoilta kaapattiin Jordaniaan. Kahden koneen kaappaminen epäonnistui. Kaapatut lentokoneet olivat TWA:n, Pan Amin, Swissairin ja British Airwaysin yhtiöidenlentokoneet. Koneet lennätettiin PLO:n hallussa olleeseen jordanialaiseen Zarqan kaupunkiin. Näin terroristeilla oli panttivankeinaan satoja matkustajia, muun muassa runsaasti israelilaisia ja Euroopan ja amerikanjuutalaisia[1].
Kaappaukset olivat kosto Israelille ja länsimaille jotka tukivat Israelia. Terroristit räjäyttivät tyhjillään olleet matkustajakoneet 12. syyskuuta aavikolla Zarqassa [2]. Eräs kone räjäytettiin tyhjillään Egyptissä, koska se oli liian iso laskeutuakseen Zarqaan. Kaikki koneiden matkustajat vapautettiin ennen räjähdystä.
Näin PFLP:llä oli satoja panttivankeja Zarqassa. PFLP järjesti ny t lehdistötilaisuuden Ammanissa, Jordanian pääkaupungissa ja vaati seitsemän palestiinalaistaterroristin vapauttamista vankiloista ympäri Eurooppaa[3]. Panttivangit vietiin Ammaniin josta suurin osa heistä vapautettiin, mutta kaappaajille jäi kuitenkin 30 panttivankia.
Palestiinalaisten kanssa riidoissa ollut Jordanian kuningas Hussein tuomitsi kaappauksen jyrkästi. Myös PLO:n päämiehen, palestiinalaisen taistelujärjestö Fatah-johtajan Jasser Arafatin mielestä PFLP meni liian pitkälle. PFLP:n ja Fatahin välillä oli luonnostaan poliittinen kiista. Fatah halusi vain toimia Israelia vastaan, mutta PFLP ajoi myös marxistista vallankumousta[4].
Niinpä Arafat erotti George Habash johtaman PFLP:n PLO:sta[5].Kaapaukset johtivat osaltaan siihen, että Jordanian kuningas Hussein määräsi armeijansa ajamaan palestiinalaiset maastaan vaikka väkivalloin. Sota laajeni kansainväliseksi diplomaattiseksi kiistaksi. Syyria lähetti joukkojaan Jordaniaan, mutta veti ne Israelin ilmaiskujen uhan alla pian pois. Molempien suurvaltojen sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton laivastot liikehtivät Välimerellä. Jordanian sisällissodan keskellä lopu 30 panttivankeina ollutta matkustajaa vapautettiin vankiloissa olleita terroristeja vastaan ja kaappausdraaman viimeinen osa päättyi 30. syyskuuta 1971.
Kappaukset 1970
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan tapahtuivat palestiinalaisen terroristijärjestön PFLP:n kaapatesssa kolme matkustajalentokonetta Euroopan lentokentiltä, pakottaen ne 6. syyskuuta vuonna 1970 laskeutumaan Lähi-itään. Neljäs kaappaus, El Alin lento, epäonnistui, ja siksi 9. syyskuuta kaapattiin British Airwaysin lento Bombaysta Lontooseen. Lentokoneiden määränpää oli New York.[6]
Kaapatut lennot olivat:
- TWA lento 714 Ateenasta New Yorkiin kaapattiin Frankfurtissa ja lennätettiin Zarqan autiomaahan Jordaniaan.
- Swissairin lento 100 Zürichista New Yorkiin kaapattiin ja lennätettiin Zarqan autiomaahan Jordaniaan.
- El Alin lento 219 Amsterdamista New Yorkiin kaapattiin mutta israelilaiset turvamiehet ampuivat lentokoneessa terroristi Patrick Arguellon ja hänen kumppaninsa Leila Khaled tyrmättiin ja luovutettiin Lontoossa tehdyn hätälaskun yhteydessä Britannian viranomaisille.
- Kaksi terroristia kaappasi Pan Amin lennon 93, Boeing 747, Beirutiin ja sieltä Kairoon, jossa kaikki matkustajat vapautettiin. Lentokone ei voinut laskeutua Zarqaan kokonsa vuoksi ja PFLP räjäytti sen Kairon kentällä.
- Viides lentokone oli British Airwaysin lento 775, koska britellä oli hallussaan Leila Khaled.
TWA lento 741, jossa oli 154 matkustajaa, kaapattiin reitillä Tel Aviv–Ateena–Frankfurt–New York Belgian yläpuolella ja lennätettiin Zarqaan Keski-Jordaniaan autiomaahan 30 km Ammanista pohjoiseen. Sama tapahtui Zürichistä New Yorkiin matkalla olleelle Swissairin lennolle.
Bryssel–Amsterdam–New York reitillä lentäneelle Pan Amin lennolle kävi samoin, mutta se lennätettiin kuitenkin ensin Beirutiin ja sieltä Kairoon, jossa matkustajat vapautettiin ja kone räjäytettiin. Kone oli liian suuri laskeutumaan Zarqaan.
PFLP yritti kaapata myös El Alin lennon Tel Aviv–Amsterdam–New York, mutta israelilaisissa lentokoneissa olleet Mossadin aseistuneet agentit surmasivat yhden terroristin ja haavoittivat toista. Kone joutui tekemään hätälaskun Lontooseen.
9. syyskuuta PFLP kaappasi British Airwaysin lennon Bombay–Bahrain–Lontoo-reitiltä Beirutiin ja edelleen Zarqaan. Kaappauksen syynä oli se, että Khaled oli Englannin poliisin kuulusteltavana.[7]
EL Alin lento 219
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
![]() |
|
Yhteenveto | |
Lentokone |
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/El_Al_707_at_Zurich_1982.jpg/250px-El_Al_707_at_Zurich_1982.jpg)
El Alin lento 210 oli matkalla Tel Avivista New Yorkiin matkalla jossa oli 148 matkustajaa ja 10 henkilökuntaan kuuluvaa, teki välilaskun Amsterdamiin, Alankomaihin. Pian nousun jälkeen lentokoneen kaappasi ryhmä, jota johtivat nicaragualainen sandinisti Patrick Arguello ja palestiinalainen Leila Khaledin, joilla oli Hondurasin passit. Aluksi El Alin lennolla piti olla kolme terroristia, mutta israelilaisten ankarien turvatoimien takia tyydyttiin kahteen.
Kaappaus epäonnistui, koska El Alissa oli kaksi Israelin turvallisuusagenttia, joilla oli Senegalin passit. Agentit huomasivat, että kaksi epäilyttävää henkilöä ensimmäisessä luokassa oli varannut paikkaliput vain kaksi päivää ennen lentoa, kun ne yleensä varataan paljon aiemmin. Britannian rannikolla Khaled ja Arguello lähtivät pistoolit taskussa kohti ohjaamoa. Kapteeni Uri Bar Leville kerrottiin heistä, sillä pariskuntaa oli pidetty silmällä koko lennon ajan. Kapteeni päätti yrittää torjua kaappauksen pudottamalla koneen korkeutta äkillisesti. Äkillinen liike aiheutti sen, että Arguellon päähän osui viskipullo ja pistooli putosi kädestä. Hän ehti kuitenkin ampua agentti Shlomo Videria. Khaled säilyi koneen pudotuksesta vahingoittumattomana, mutta matkustajat alkoivat pahoinpidellä häntä. Kone teki hätälaskun Heathrow'n lentoasemalle. Kaappaajat vietiin Hillingdonin sairaalaan, ja Britannian poliisi pidätti molemmat kaappaajat. Arguello kuoli sairaalassa, Khaled pidätettiin.
El Al lennon 219 matkustajien kansalaisuudet
Kansalaisuus | Matkustajat | Henkilökunta | Yhteensä |
---|---|---|---|
![]() |
188 | 10 | 198 |
![]() |
10 | 0 | 10 |
![]() |
10 | 0 | 10 |
Yhteensä | 208 | 10 | 218 |
TWA lento 741
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
![]() |
|
Yhteenveto | |
Lentokone |
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/TWA_Boeing_727_at_gate.jpg/250px-TWA_Boeing_727_at_gate.jpg)
TWA lento 741 oli tulossa Tel Avivista matkalla Ateenan ja Frankfurtin kautta New Yorkiin. Matkustajia oli 144 ja 10 henkilökunnan jäsentä. Lentokone kaapattiin Frankfurtista. Yksi terroristeista ryntäsi ensimmäisestä luokasta kohti ohjaamoa ja käski lentää Zarqaan Jordaniaan jonne saavuttiin 6:45 paikallista aikaa. Hän ilmoitti matkustamoon "Tällä puhuu teidän uusi kapteeni, tämä lento on nyt Palestiinan vapautuksen kansanrintaman hallussa ja me viemme teidät rauhalliseen maahan". Lentokoneessa oli 64-vuotias rabbi Jitzchok Hutner.
TWA:n lennon 219 matkustajien kansalaisuudet
Kansalaisuus | Matkustajat | Henkilökunta | Yhteensä |
---|---|---|---|
![]() |
16 | 2 | 18 |
![]() |
2 | 0 | 2 |
![]() |
55 | 0 | 55 |
![]() |
1 | 0 | 1 |
![]() |
1 | 0 | 1 |
![]() |
18 | 0 | 18 |
![]() |
51 | 9 | 60 |
Yhteensä | 144 | 11 | 155 |
Swissair 100
Swissairin lento 100, jolla oli 143 matkustajaa ja 12 henkilökunnan jäsentä kaapattiin Zürich–New York -reitillä ja lennätettiin myös Zarqaan.
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
![]() |
|
Yhteenveto | |
Lentokone |
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Douglas_DC-8-53_HB-IDD_SWR_ZRH_02.08.65_edited-3.jpg/250px-Douglas_DC-8-53_HB-IDD_SWR_ZRH_02.08.65_edited-3.jpg)
Swissairin lennon 219 matkustajien kansalaisuudet
Kansalaisuus | Matkustajat | Henkilökunta | Yhteensä |
---|---|---|---|
![]() |
3 | 0 | 3 |
![]() |
25 | 0 | 25 |
![]() |
20 | 0 | 20 |
![]() |
57 | 10 | 69 |
![]() |
26 | 0 | 26 |
Yhteensä | 143 | 10 | 153 |
Pan Am 93
Pan Amin lento 93, Boeing 747, oli matkalla Brysselistä New Yorkiin Amsterdamin kautta 153 matkustajineen ja 17 henkilökuntineen, kun se kaapattiin Skotlannin ilmatilassa. Terroristien piti kaapata toinen El Alin lento, mutta kuultuaan, mitä tapahtui Khaledille ja Arguellolle, he päättivät kaapata toisen lennon.
Lentokone laskeutui Beirutiin, jossa mukaan tuli lisää terroristeja ja lentokoneen käytäville pantiin räjähteitä. Kun kone tuli Kairoon, siihen otettiin polttoainetäydennys. Kun kone yritti laskeutua Zarqaan, se todettiin liian suureksi, jolloin ryhmä päätti palata Kairoon, jossa PFLP vapautti matkustajat ja räjäytti koneet.
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
![]() |
|
Yhteenveto | |
Lentokone |
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8f/Pan_Am_Boeing_747_at_Zurich_Airport_in_May_1985.jpg/250px-Pan_Am_Boeing_747_at_Zurich_Airport_in_May_1985.jpg)
Pan Amin lennon 93 matkustajien kansalaisuudet
Kansalaisuus | Matkustajat | Henkilökunta | Yhteensä |
---|---|---|---|
![]() |
25 | 0 | 25 |
![]() |
10 | 0 | 10 |
![]() |
25 | 0 | 25 |
![]() |
35 | 3 | 38 |
![]() |
20 | 14 | 37 |
![]() |
2 | 0 | 2 |
Yhteensä | 136 | 17 | 153 |
British Airways 775
British Airwaysin lento 775 Bombaystä Lontooseen Bahrainiin ja Beirutin kautta kaapattiin 9. syyskuuta sen jälkeen kun se oli laskeutunnut Bahrainiin. Lentokone lennätettiin Zerqaan, koska Leila Khaled oli Britannian hallussa.
Vuoden 1970 lentokonekaappaukset Jordaniaan | |
---|---|
![]() |
|
Yhteenveto | |
Lentokone |
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Vc10.arp.750pix.jpg/250px-Vc10.arp.750pix.jpg)
Brtish Airwaysin lennon 775 matkustajien kansalaisuudet
Kansalaisuus | Matkustajat | Henkilökunta | Yhteensä |
---|---|---|---|
![]() |
5 | 0 | 5 |
![]() |
5 | 0 | 5 |
![]() |
5 | 0 | 5 |
![]() |
21 | 0 | 21 |
![]() |
25 | 0 | 34 |
Yhteensä | 105 | 9 | 114 |
Ammanissa suurin osa matkustajista vapautettiin, ja heidät vietiin Kyproksen kautta jatkamaan dramaattisesti keskeytynyttä matkaansa. Loput matkustajista, joista suurin osa oli Yhdysvaltojen, Israelin,Britannian, Sveitsin ja Länsi-Saksan kansalaisia, vietiin Intercontinental Hoteliin Ammaniin ja muihin salaisiin paikkoihin kaupungissa. [8]
Kaappaudraaman eteneminen Jordaniassa
Aavikolla ja tyhjien koneiden räjäytys
Kaikki 300 panttivankia ja kolme lentokonetta olivat nyt Zarqassa. Kahden lentokoneen matkustajat olivat olleet Zarqassa kaksi päivää. Sissit pitivät tiedotustilaisuuden, jossa he selvittivät kaappauksen syyt ja kertoivat vaatimuksensa. Muut panttivangit olivat ulkona, ja kaappaajien välittäjä PLO:n edustaja kertoi, että PFLP:n terroristien vaatimus on, että Israelin olisi vapautettava kaikki poliittiset palestiinalaisvangit. Vähän sen jälkeen panttivangit vietiin linja-autoilla hotelliin Ammaniin. 12. syyskuuta terroristit räjäyttivät kaikki kolme lentokonetta. [9]
Lehdistötilaisuus
Lentokoneiden räjäytysten jälkeen PFLP järjesti lehdistötilaisuuden Ammanissa ja ilmoitti, että loput suurin osa juutalaisia, jotka olivat Yhdysvaltojen, Israelin, Britannian, Sveitsin ja Länsi-Saksan kansalaisia vapautettaisiin, jos Iso-Britannia, Länsi-Saksa ja Sveitsi vapautaisi seitsemän arabiterroristia.[10][11] El Alin lentokoneen kaappaja Leila Khaled olisi luovutettava PFLP:lle. Kaksi algerialaista, jotka olivat Tel Avivissa vankilassa, ja 10 libanonilaista sotilasta olisi vapautettava vankiloista Israelissa. [12]
Myös Israelin miehittämässä Etelä-Libanonissa olevat arabitaistelijat olisi vapautettava, mutta heidän määräänsä ei kerrottu. Brittiläiset, sveitsiläiset ja länsisaksalaiset vapautettaisiin heti, kun kaksi ensimmäistä vaatimusta olisi täytetty.[13] Britannian pääministeri Edward Heath päätti neuvotella terroristien kanssa Khaledin vapauttamisesta panttivankeja vastaan. [14]
Sissit kertoivat haluavansa kaappauksella korostaa, etteivät hyväksy Israelin, Jordanian ja Egyptin rauhantunnusteluja. Sissit eivät myöskään hyväksyneet aselepoa. Kaappaukset olivat kosto myös Yhdysvalloille, Britannialle, Sveitsille ja Länsi-Saksalle niiden avoimesta tuelle Israelille. Sissien mukaan Israel olisi tuhottava.
Husseinin ja Arafatin reaktio
Palestiinan vapautusjärjestö ja Jordanian kuningas Hussein tuomitsivat kaappaukset heti lentokoneiden räjäytysten jälkeen ja PFLP:n kovien vaatimusten jälkeen ja ilmoitti, että PFLP meni liian pitkälle, ja PLO:n johtaja, Fatahin puhemies Jasser Arafat erotti PFLP:n PLO:sta. PFLP:n perustajan George Habashin ja Jasser Arafatin välit kiristyivät.
Jordaniassa tilanne oli muuttumassa veriseksi. Yhteenotot Jordanian armeijan ja sissien välillä lisääntyivät hälyttävästi. Ammanissa pelättiin, että Habash aikoisi syrjäyttää Arafatin. PLFP:stä oli eronnut jyrkempi siipi, Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama (DFLP, aluksi nimellä PDFLP), jota johti Najef Hawathmeh. Najefin sissit eivät tunnistaneet Habashia johtajaaksen.
Kun taistelut Ammanissa alkoivat 16. syyskuuta, luvattiin Habashin ja Najefin löytymisestä 50 000 dinaarin palkkio. Periaatteellisena erona terroristijärjestöjen kesken oli jyrkemmän siiven vaatimus toteuttaa samanaikaisesti ideologinen eli PFLP:n edustama marxilais-leniniläinen vallankumouksellisuus. Arafat halusi vain suoraa toimintaa Israelia vastaan.
Avoin sisällissota Jordaniassa
- Pääartikkeli: Jordanian sisällissota
Palestiinalaisjärjestöjen ja Jordanian hallituksen välille syttyi 16. syyskuuta avoin sisällissota. Jordanian kuningas Hussein ei pitänyt PFLP:n toimista kaapata lentokoneet ja kohdella matkustajia epäinhimillisesti. Hussein julisti maan hätätilaan, ja 16. syyskuuta hän määräsi armeijansa karkottamaan palestiinalaiset maasta väkivaltaisesti. Alkoi Jordanian sisällissota, jossa kuoli 10 840 ihmistä, joista 7 000 oli palestiinalaisia.
Ulkovaltojen reaktiot
Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixon neuvotteli 8. syyskuuta ja käski puolustusministeri Melvin Lairdin antamaan määräyksen pommittaa PFLP:n leiriä Jordaniassa. Laird kieltäytyi perustellen, että se vain yllyttäisi verilöylyyn. 82. maahanlaskudivisioona valmisteltiin kuitenkin ja Yhdysvaltojen kuudeslaivasto Välimerellä lähetettiin Etelä-Turkkiin olevaan sotilastukikohtaan tulevaa hyökkäystä varten. Jordanian sisällissota uhkasi jo naapurimaita, kuten Syyriaa ja Irakia. Pelättiin, että Syyria tulisi palestiinalaisten tueksi, ja jos näin tapahtuisi, Israel hyökkäisi ilmateitse ja pommittaisi Syyrian joukkoja. Kun syyrialainen panssarivaunuja tuli rajan yli, Israelin ilmavoimien hävittäjät lensivät alueen yli.
Kaappausdraaman loppu
Kun Jordanian armeija oli panttivankien lähellä sijaitsevassa Intercontinental-hotellissa Ammanissa, terroristit päättivät vapauttaa panttivangit ja vaihtaa ne Leila Khalediin ja kolmeen PFLP terroristiin.[15] Loput panttivangit vapautettiin 28. syyskuuta ja lennätettiin Kyprokselle ja sieltä edelleen Roomaan, jossa Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon tapasi heidät ennen kuin he palasivat kotimaihinsa.[16]
Lentokenttäturvallisuus puntarissa
Kriisin päätyttyä Yhdysvalloissa ja Eurooppassa tehtiin muutoksia lentoasematurvallisuudessa. Laukkujen ja ihmisten läpivalaisutekniikkaa kehitettiin. Siihen aikaan lentokoneitten turvallisuus oli hyvin vieras asia Euroopassa ja Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa. Laukut läpivalaistiin mutta matkustajia ei, ja läpivalaisimet eivät olleet kovin luotettavia. Lentoasemille määrättiin aseistautuneet vartijat, jotka vartioivat kiitotietä ja lentokoneiden lastausta. Uudet ihmisten läpivalaisulaiteet otettiin käytöön. Yhdysvalloista Lähi-itään meneviin lentokoneihin määrättiin aseistautuneet vartijat.[17]
Dokumentti
Vuonna 2006 Dawson Fieldin kaappauksista kuvattiin tunnin mittainen dokumentti PBS:n ohjelmaan American Experience. Ohjelma esitettiin ensimmäisen kerran 26. helmikuuta 2006.
Lähteet
- ↑ Vuoden uutistapahtumat kuvina 1970,KG Bertmark Kustannus Oy, Matkustajalentokonekaappaukset Lähi-itään, sivu 18
- ↑ kilo
- ↑ kilo, sissien ehdot, sivu 184
- ↑ kilo, sivu 185
- ↑ kilo, sivu 185
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivut 182–183
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivut 182-183-1984-185
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään s. 182
- ↑ Vuosikirja 70 Aurinko paahtoi ja oli ahdasta sivu 194 KG Bertmark Kustannus Oy
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään s. 184
- ↑ Vuosikirja 70 Aurinko paahtoi ja oli ahdasta s. 194
- ↑ Vuosikirja 70 Aurinko paahtoi ja oli ahdasta s. 194
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivu 184
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkustajalentokone kaappaukset Lähi-itään s. 184
- ↑ Vuosikirja 70 Khaled vapaaksi s. 221
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivu 186-187
- ↑ Vuoden 1970 uutistapahtumat kuvina Matkaustajalentokone kaappaukset Lähi-itään sivu 192–193