Ero sivun ”Plakki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
f
f
Rivi 3: Rivi 3:
Hammasplakin syntymistä edeltää [[Sylki|syljen]] [[musiini]]-proteiineista hampaan pinnalle muodostuva kalvomainen kerros. Tähän kerrokseen eräät suun bakteereista ([[streptokokki]]- ja [[actinomyces]]-bakteerit) osaavat kiinnittyä. Suun muut bakteerit pystyvät puolestaan kiinnittymään näin pohjustettuun tahmeampaan pintaan. Bakteerien määrä kasvaa nopeasti. Plakiksi kutsutaan hampaan pinnalle kehittynyttä järjestäytynyttä bakteeriyhdyskuntaa eli [[biofilmi]]ä. Tämän bakteerit erittävät ympärilleen suoja-ainetta, joka edistää plakin säilymistä elimistön puolustusta vastaan. Plakin koostumus vaihtelee hampaiston eri osissa ja hampaistossa esiintyvissä taudeissa. <ref name="hammasplakki"/>
Hammasplakin syntymistä edeltää [[Sylki|syljen]] [[musiini]]-proteiineista hampaan pinnalle muodostuva kalvomainen kerros. Tähän kerrokseen eräät suun bakteereista ([[streptokokki]]- ja [[actinomyces]]-bakteerit) osaavat kiinnittyä. Suun muut bakteerit pystyvät puolestaan kiinnittymään näin pohjustettuun tahmeampaan pintaan. Bakteerien määrä kasvaa nopeasti. Plakiksi kutsutaan hampaan pinnalle kehittynyttä järjestäytynyttä bakteeriyhdyskuntaa eli [[biofilmi]]ä. Tämän bakteerit erittävät ympärilleen suoja-ainetta, joka edistää plakin säilymistä elimistön puolustusta vastaan. Plakin koostumus vaihtelee hampaiston eri osissa ja hampaistossa esiintyvissä taudeissa. <ref name="hammasplakki"/>


Joidenkin arvioiden mukaan milligrammassa plakkia on sata miljoonaa bakteerisolua. Hampaan pinta ei puhdistu itsestään ihon tai limakalvon pintasolukon vaihtumisen tavoin, koska hampaisto ei uusiudu. Siksi hampaiden pinnalle kiinnittynyt plakki tulee poistaa mekaanisesti: hampaita harjaamalla ja hammasvälejä [[hammasväliharja]]lla, hammastikuilla tai [[hammaslanka|hammaslangalla]] puhdistaen. Hampaiden puhdistuksen kattavuuden voi testata halutessaan käyttämällä apteekista saatavia plakin värjäykseen soveltuvia väritabletteja. Näiden avulla voi paikallistaa normaalin hampaidenpesun yhteydessä huonosti puhdistettuja kohtia ja tehostaa suuhygieniaa. <ref name="hammasplakki"/>
Joidenkin arvioiden mukaan milligrammassa plakkia on sata miljoonaa bakteerisolua. Hampaan pinta ei puhdistu itsestään ihon tai limakalvon pintasolukon vaihtumisen tavoin, koska hampaisto ei uusiudu. Siksi hampaiden pinnalle kiinnittynyt plakki tulee poistaa mekaanisesti: hampaita [[hammasharja|harjaamalla]] ja hammasvälejä [[hammasväliharja]]lla, [[hammastikku|hammastikuilla]] tai [[hammaslanka|hammaslangalla]] puhdistaen. Hampaiden puhdistuksen kattavuuden voi testata halutessaan käyttämällä apteekista saatavia plakin värjäykseen soveltuvia väritabletteja. Näiden avulla voi paikallistaa normaalin hampaidenpesun yhteydessä huonosti puhdistettuja kohtia ja tehostaa suuhygieniaa. <ref name="hammasplakki"/>


Pitkään paikallaan ollut plakki kovettuu syljen kalsiumyhdisteiden vaikutuksesta [[hammaskivi|hammaskiveksi]]. '''Hammaskivi''' (calculus) eli ondoliitti<ref name="hammaskivi"/> on kivettynyttä plakkia, joka ei enää irtoa harjaamalla tai hammasvälejä puhdistamalla. Siksi se täytyy poistaa hammaslääkärin tai suuhygienistin luona. Hammaskiveä voi olla ikenen alla ja ikenen päällä. Hammaskiveä poistetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin luona ultraäänilaitteella tai hammaskivi-instrumenteilla. <ref name="hammaskivi1"/>
Pitkään paikallaan ollut plakki kovettuu syljen kalsiumyhdisteiden vaikutuksesta [[hammaskivi|hammaskiveksi]]. '''Hammaskivi''' (calculus) eli ondoliitti<ref name="hammaskivi"/> on kivettynyttä plakkia, joka ei enää irtoa harjaamalla tai hammasvälejä puhdistamalla. Siksi se täytyy poistaa hammaslääkärin tai suuhygienistin luona. Hammaskiveä voi olla ikenen alla ja ikenen päällä. Hammaskiveä poistetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin luona ultraäänilaitteella tai hammaskivi-instrumenteilla. <ref name="hammaskivi1"/>

Versio 20. kesäkuuta 2014 kello 01.05

Plakki on hampaissa olevaa limapeitettä, joka sisältää bakteereja sekä niiden aineenvaihduntatuotteita.[1] Tämä on täsmällisemmältä nimeltään hammasplakki.[2][3] Lääketieteellisenä terminä plakki tarkoittaa myös jonkun taudin synnyttämiä kovia kudosmuodostumia, kuten esimerkiksi ateroskleroosin yhteydessä esiintyviä valtimoiden kovettumia.[3]

Hammasplakin syntymistä edeltää syljen musiini-proteiineista hampaan pinnalle muodostuva kalvomainen kerros. Tähän kerrokseen eräät suun bakteereista (streptokokki- ja actinomyces-bakteerit) osaavat kiinnittyä. Suun muut bakteerit pystyvät puolestaan kiinnittymään näin pohjustettuun tahmeampaan pintaan. Bakteerien määrä kasvaa nopeasti. Plakiksi kutsutaan hampaan pinnalle kehittynyttä järjestäytynyttä bakteeriyhdyskuntaa eli biofilmiä. Tämän bakteerit erittävät ympärilleen suoja-ainetta, joka edistää plakin säilymistä elimistön puolustusta vastaan. Plakin koostumus vaihtelee hampaiston eri osissa ja hampaistossa esiintyvissä taudeissa. [2]

Joidenkin arvioiden mukaan milligrammassa plakkia on sata miljoonaa bakteerisolua. Hampaan pinta ei puhdistu itsestään ihon tai limakalvon pintasolukon vaihtumisen tavoin, koska hampaisto ei uusiudu. Siksi hampaiden pinnalle kiinnittynyt plakki tulee poistaa mekaanisesti: hampaita harjaamalla ja hammasvälejä hammasväliharjalla, hammastikuilla tai hammaslangalla puhdistaen. Hampaiden puhdistuksen kattavuuden voi testata halutessaan käyttämällä apteekista saatavia plakin värjäykseen soveltuvia väritabletteja. Näiden avulla voi paikallistaa normaalin hampaidenpesun yhteydessä huonosti puhdistettuja kohtia ja tehostaa suuhygieniaa. [2]

Pitkään paikallaan ollut plakki kovettuu syljen kalsiumyhdisteiden vaikutuksesta hammaskiveksi. Hammaskivi (calculus) eli ondoliitti[4] on kivettynyttä plakkia, joka ei enää irtoa harjaamalla tai hammasvälejä puhdistamalla. Siksi se täytyy poistaa hammaslääkärin tai suuhygienistin luona. Hammaskiveä voi olla ikenen alla ja ikenen päällä. Hammaskiveä poistetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin luona ultraäänilaitteella tai hammaskivi-instrumenteilla. [5]

Hampaan pinnalle kertynyt runsas plakki ja hammaskivi aiheuttavat jokaiselle ienrajassa esiintyvän ientulehduksen eli gingiviitin. Tässä tulehduksen synnyttämässä ienverenvuodossa on kyse elimistön normaalista puolustusreaktiosta bakteerien aiheuttaa ärsytystä vastaan. [6] Lisäksi plakki ja hammaskivi edesauttaa hampaiden reikiintymistä eli kariesta. Pitkään hoitamaton hampaisto voi johtaa myös hampaan kiinnityskudossairauteen eli parodontiitin. Plakin poistaminen on tärkein ehkäisevin toimenpide gingiviittiä, parodontiittia ja kariesta vastaan. [2][5]

  • Plakkia ja sen puutteellisen poiston seurauksena syntynyttä hammaskiveä hampaiden tyvessä.
    Plakkia ja sen puutteellisen poiston seurauksena syntynyttä hammaskiveä hampaiden tyvessä.
  • Plakin baktereja mikroskooppikuvassa. Kuvan numeroidut viivat ovat 10 µm etäisyydellä toisistaan.
    Plakin baktereja mikroskooppikuvassa. Kuvan numeroidut viivat ovat 10 µm etäisyydellä toisistaan.
  • Hammaskiveä.
    Hammaskiveä.

Lähteet

  1. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. ↑ a b c d Eija Könönen: Hammasplakki Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  3. ↑ a b plakki terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  4. ↑ hammaskivi terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  5. ↑ a b Eija Könönen: Hammaskivi Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  6. ↑ Eija Könönen: Ientulehdus Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Plakki&oldid=14116612”