Ero sivun ”Hammaspeikko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Aiheesta muualla: Hammaspeikko lannistuu -klassikkomuki museossa...
Rivi 15: Rivi 15:
*[http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/43754-hammaspeikko-vaanii-koululaisia-venalaiset-lapset-pesevat-hampaita-suomalaisia-useammin Hammaspeikko vaanii koululaisia - venäläiset lapset pesevät hampaita suomalaisia useammin (2/2014)] (karjalainen.fi)
*[http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/43754-hammaspeikko-vaanii-koululaisia-venalaiset-lapset-pesevat-hampaita-suomalaisia-useammin Hammaspeikko vaanii koululaisia - venäläiset lapset pesevät hampaita suomalaisia useammin (2/2014)] (karjalainen.fi)
*[http://www.terve.fi/karies/hammaspeikko-lannistuu Hammaspeikko lannistuu (6/2006)] (terve.fi)
*[http://www.terve.fi/karies/hammaspeikko-lannistuu Hammaspeikko lannistuu (6/2006)] (terve.fi)
*[http://arjenhistoria.fi/actions/objectinfo.php?id=1228253 Esinenumero: HY07010, Nimi: Hammasmuki] (arjenhistoria.fi)

Versio 20. kesäkuuta 2014 kello 01.44

Hammaspeikko on satuolento, jonka kerrotaan tekevän reikiä hampaisiin. Hammaspeikolla selitetään lapsille kariesbakteerien toimintaa ja suuhygienian perusteita. Makeisten kerrotaan houkuttelevan pelottavia hammaspeikkoja, jotka poraavat ja hakkaavat reikiä hampaisiin. Hammasharja voi pelottaa hammaspeikot pois ja säännöllisellä hampaiden harjauksella pidetään hammaspeikot poissa.

Hammaspeikkojen isänä voinee pitää norjalaista Thorbjørn Egneriä, jonka satukirja Karius og Baktus julkaistiin vuonna 1949. Kirja on käännetty monille eri kielille; suomenkielinen Satu hammaspeikoista ilmestyi ensi kertaa vuonna 1961. Egnerin hammaspeikot Karius ja Baktus saivat suomentajalta nimet Möö ja Paa.[1]

Aivan ensimmäisiä lajissaan Egnerin hammaspeikot eivät olleet, vaikka nimenomaan niiden ansiosta hammaspeikoista tuli laajalti tunnettuja. Aili Somersalon vuonna 1927 ilmestyneessä Terveyssatuja-kirjassa hammaspesun tärkeyteen opastettiin hammassärkypeikkojen avulla.[2]

Entisaikaan monien kipujen ja sairauksien, myös hammaskivun aiheuttajaksi ovat myös aikuiset uskoneet erilaisia olentoja. Suomessa on vielä 1800-luvulla arveltu hammassäryn aiheuttajaksi hammasmatoa.[3]

Lähteet

  1. Reetta Törrönen: Satu hammaspeikoista (Thorbjørn Egner) 2.11.2012. Blogi Les! Lue! Norjalaista kirjallisuutta suomeksi ja suomalaista kirjallisuutta norjaksi. Viitattu 24.10.2013.
  2. Satukortisto: Elli ja Hammassärkypeikot, Aili Somersalo, Terveyssatuja
  3. Henna Sinisalo: Tarinoita yliopiston hammasklinikalta Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 24.10.2013.

Aiheesta muualla